Poikkeuskesän risteilyuutuus: Ota Maarianhamina haltuun päivässä!

Ahvenanmaan pääkaupunki on sovelias päiväretkikohde, olipa kiinnostunut paikallisista makuelämyksistä, shoppailusta, merenkulun vaiheikkaasta historiasta tai kylpyläelämyksestä

Maarianhaminasta on matkailijan kannalta moneksi ja monelle. Ahvenanmaan pääkaupungilla on kompaktissa paketissa kiinnostavaa tarjottavaa monenlaisille matkailijoille.

Ahvenanmaan valtteja ovat lyhyet etäisyydet. Ja tänä kesänä väljät tiet, sillä onhan korona vienyt suuren osan tyypillisistä matkailijoiden auto- ja bussikolonnista. Koronan aiheuttama väljyys on mukavaa sekä laivamatkalla että perillä: mihinkään ei tarvitse jonottaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kätevästi perille neitsytristeilyllä

Perille Maarianhaminaan pääsee kätevästi, sillä varustamot ovat heinäkuun tullen ottaneet kaupungin uudeksi päivämatkan kohteeksi. Viking Linen neitsytristeilylle osallistuneena on todettava, että kaikki sujui M/S Gabriellalla niin jouhevasti, että matkailija voisi luulla, että hän on osa vuosikausia tahkottua vakioreittiä vaikka kyseessä on koronan pakottamana ideoitu uusi matkailutuote. Näillä edellytyksillä ja risteilyaikatauluilla voisi kuvitella, että tälle reitille ja laivamatkan aikaisille viihdepalveluille on kysyntää myös koronan jälkeisenäkin aikana.

Aluksella on väljää matkata, sillä matkustajamäärä on rajoitettu merkittävästi tavallista pienemmäksi, hygieniatoimet ovat tarkkoja, matkustajille on moniaalla nähtävillä kirjallisia ohjeita, koronariskeihin liittyvät turvakuulutukset toistuvat tiuhaan ja käsidesiä on tarjolla – myös hisseissä!

Ruokailut seisovasta pöydästä on järjestetty niin, että jokainen käyttää vain yhtä otinta, osa annoksista on valmiiksi aseteltuina ja osan ennalta ehdotetuista pääruoka-annoksista kokit annostelevat lautaselle mutta asiakkaan toiveiden mukaisesti räätälöityinä.

Paikallisia herkkuja

Maarianhaminaa sanotaan tuhansien lehmusten kaupungiksi, eikä suotta. Vehreässä kaupungissa on lukuisia väljiä puistoalueita, myös rantaviivan tuntumassa. Maarianhamina on runsaan 11 500 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee kapealla niemellä kahden merenlahden sekä itä- ja länsisatamien välissä. Kaikki on lähellä eli kävelymatkan päässä.

Kaupungin ytimessä ja sen liepeillä on lukuisia kahviloita- ja ravintoloita. Jos kahvihammasta kolottaa, on viihtyisä Bagarstugan Café & Vin ohittamaton. Kakut vievät kielen ja niitä on tarjolla runsas valikoima. Tarjolla on myös salaatteja, piirakoita ja voileipiä. Makean nälkää tyydyttää myös italialaistyylinen jäätelöbaari /kahvila Galateria Anna & Aldo Godbyvägenillä. Valikoimissa on kymmeniä jäätelömakuja.

Käsityöläistöitä tuliaisiksi

Kävelykatu Torggatan varrella on runsaasti myös vaihtoehtoja tuliaisostoksille. Ahvenanmaalaisesta muotoilu- ja käsityöosaamisesta kiinnostuneiden kannattaa suunnata Viktor crafts & design -liikkeeseen. Se on kolmen taiteilijan luomus. He ovat muotisuunnittelija Linda Karlsson, tekstiilialan käsityöläinen Inger Nygård ja jalometalliseppä Annika Åkerfelt.

Liikkeen nimi juontuu kiinteistön ensimmäiseltä omistajalta Viktor Erikssonilta. Nykyomistajat ovat kunnostaneet vuodelta 1921 peräisin olevan liiketilan, myös alkuperäistä sisustusta mukaillen. Yläkerrassa on pieni taidenäyttelytila ja alakerrassa myös kahvila. Liikkeen valikoimissa on takuulla uniikkeja matkatuliaisia.

Lähellä kaupungin keskustaa sijaitsee myös Itäsatama ja sen Merikortteli, Sjökvarteret. Tiivis ja tyylikkäästi toteutettu alue henkii ahvenanmaalaista käsityötaitojen ylpeyttä, olipa kyseessä veneenveisto, tekstiilityöt, keramiikka tai korutaide. SALT-käsityöläistalon myymälässä on esillä yli 50 paikallisen taitajan työnäytteitä.

Shoppailujen jälkeen voi suunnata polskimaan Itäsataman kupeella sijaitsevaan kylpylään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Alati uudistuva merenkulkumuseo

Ahvenanmaan merenkulkumuseon alkuperäiset ja kunnostetut esineet tenhoavat, mutta ne heräävät eloon taitavan ja sanavalmiin oppaan avustuksella. Museon toimitusjohtaja Hanna Hagmark kiipeää ketterästi museossa mastoon ja kertoo suositun matkailukohteen uudistumisesta, johon kuuluu kellarikerroksen uudet esillepanot ja aiempaa monipuolisemmat lapsimatkailijoita aktivoivat näyttelyosiot.

– Olemme kehittäneet museota etenkin perhematkailijoita ajatellen, Hagmark kertoo.

Näyttely jakaantuu neljään pääteemaan. Ne ovat purjehdus, moottorimerenkulku, laivanrakennus ja meriturvallisuus. Museossa on laajalti esillä entisaikojen purjelaivakulttuuria ja esineistöä, mutta myös moottoroidun kaupallisen merenkulun vaiheita sekä myös maailmansotien ajanjaksojen vaikutuksia merenkulkuun. Moniin esineisiin saa koskea ja asioita kokeilla itse vaikka solmuja opetellen.

Museokäynnillä käy selväksi, että meri ja merenkäynti ovat olleet ja ovat yhä elintärkeä osa ahvenanmaalaisuutta. Merenkäynti purjelaivoin oli pitkään merkittävä elinkeino Ahvenanmaalle. Teollistuminen kasvatti Euroopassa puun ja raudan tarvetta. Purjealusten kultakausi alkoi 1830-luvulla, jolloin ahvenanmaalaisalukset alkoivat kuljettaa puutavaraa Itämerellä ja 1850-luvulta lähtien Pohjanmerellä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ahvenanmaa oli yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa oli purjealuksia. Ahvenanmaalaiset alukset tekivät aina vuoteen 1949 saakka maailmanympärysmatkoja vehnälasteilla Australiasta Eurooppaan. Merenkäynti oli tuolloin monessa mielessä hyvin erilaista. Tuulten suosiessa matka Ahvenanmaalta Turkuun kesti pari vuorokautta, toisinaan yli viikon, nykyisin 5,5 tuntia.

Museovierailun lopuksi on aika tutustua museolaiva Pommerniin. Alus on rakennettu Skotlannissa vuonna 1903, ja se on maailman ainoa alkuperäisessä kunnossaan säilynyt nelimastoinen rahtipurjelaiva. Purjealusten merimatkat olivat ankaria koettelemuksia miehistölle ja aluksille. Purjehduskausi kesti varhaisesta keväästä vesien jäätymiseen. Purjehdus Ahvenanmaalta Australiaan alkoi syksyllä ja se kesti jopa neljä kuukautta. Paluumatka kesti purjehdussäiden oikutteluista riippuen 3–5 kuukautta.Merimiesten ruokavalio oli varsin yksipuolinen. Vesiannos miestä kohden oli puolitoista litraa päivässä. Muonituksen perustana olivat leipä, voi, juusto, peruna, suolaliha, läski, silakka, piimä ja kahvi – joskus harvoin lekkeri olutta jaettavaksi. Merimatkoilla ruokavarastoja verottivat pilaantuminen – ja rotat.

1900-luku toi aiempaa suuremmat rauta- ja teräsrakenteiset alukset, ympärivuotisen liikennöinnin ja koneellisen merenkulun. Purjealusten aika oli 1930-luvulla käytännössä ohi. Pommernilla purjehdittiin vuoteen 1939 saakka, etenkin niin kutsutulla vehnäreitillä Australian ja Englannin välillä.

Lasivitriinin alla on maailmanluokan aarre: aito merirosvolippu. Pääkallolippu on noin 200 vuotta vanha ja se tuli Ahvenanmaalle Välimeren Pohjois-Afrikan puoleiselta rannikolta, missä merirosvous oli arkea aina 1800-luvulle saakka. Alun perin lippu on ollut pääväriltään musta, mutta säiden armoilla ja sittemmin haalistunut.

Pääkallolippu oli Karibian merirosvojen käyttämä hahmo, joka sittemmin levisi muille alueille. Merirosvous on yhäti uhkana maailman merenkululle. Haastavin merialue on Adenin lahti Somalian edustalla.

Kolmesti viikossa

Viking Linen M/S Gabriella kyntää Helsingin ja Ahvenanmaan väliä kolmena päivänä viikossa. Alus irtautuu Helsingin Katajanokan laiturista maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina kello 15.30 ja on perillä Maarianhaminassa seuraavana aamuna kello 8. Alus lähtee paluumatkalle kohti Helsinkiä kello 16. Punaisilla aluksilla matkailevat ehtivät siis olla Ahvenanmaalla maissa kahdeksisen tuntia.

Varustamon nettisivujen perusteella risteilyn hinnat alkavat 142 eurosta/henkilö B4-hytissä kun kaksi aikuista jakaa hytin. Hyttihinnaksi tulee siis 284 euroa. Hinta sisältää buffet-illalliset sekä aamiaiset mennen tullen. Autopaikan alkaen hinta on 40 euroa/auto. Muut hytti- ja ruokailumahdollisuudet sekä hinnat käyvät ilmi varustamon nettisivuilta.

Tallink Siljan alukset risteilevät heinäkuussa Helsingistä päiväristeilyille Maarianhaminaan. Baltic Queenin lähdöt ovat perjantaisin 10.7., 17.7. ja 24.7.