Päivän kuva: pelikaani moottoriin?

Joskus lentomatkustus on hieman vaivalloista ja joskus kokemus käy hermoille – mutta miksei myöhästymissyytä kerrota todenmukaisesti?

Icelandairin Boeing 767-300 -laajarunkokone on lupaavasti putken päässä. Kohta alkaa matka ilmojen halki Reykjavikista eli Keflavikin kentältä Yhdysvaltoihin Bostoniin. Tai niin sitä voisi luulla.

Ihmettelen kun lähtöportilla ei tapahdu mitään, vaikka boardingin aika on jo käsillä. Sitten saan matkapuhelimeeni viestin, että lento on myöhässä. Syyksi lentoyhtiö kertoo “due to necessary adjustments to our schedule”.

Niin epämääräinen ilmaisu jostakin tarpeellisesta aikataulujen säädöstä tai mukautumisesta, etten osta selitystä. Ja noinkohan myöhästyminen olisi vain luvattu 20 minuuttia. No ei ole.

Seuraavaksi lähtöaika siirtyy saman verran lisää ja sitten uusi aika on jo 50 minuuttia myöhemmin kuin aikataulun mukainen lähtöaika. Tässä vaiheessa kenttäkuulutus ryhtyy rehelliseksi ja myöhästymisen syyksi ilmoitetaan tekniset syyt.

Se on jo lähellä totuutta, sillä matkustajakoneen vasemmanpuoleisen moottorin kimpussa on häärinyt jo pitkän tovin punatakkisia ilmailuseppiä.

Seitsemän miehen korjausurakka

Tulee mieleen, olisiko lentoyhtiöiden käytännöissä tai ilmailualan tavoissa kertoa ongelmien syistä kehitettävää, sillä matkustajien näkökulmasta luottamusta ei herätä, jos myöhästymissyyksi kerrotaan epämääräinen aikataulusäätö, kun samaan aikaan näemme, kuinka parinkymmenen metrin päässä koneen siiven alla ahertaa joukko mekaanikkoja.

Parhaimmillaan moottorin alla ja sivustalla työskentelee seitsemän miestä. Miehet avatun moottorin luona vaihtuvat vähän väliä, tikkaita siirrellään ja päitä pudistellaan. Ongelma vaikuttaa varsin mekaaniselta, käytössä ei näy suuria työkaluja.

Tasan tunti siitä, kun lennon olisi ollut määrä lähteä alkaa näyttää lupaavalta. Moottorin ulommat ja sisemmät luukut suljetaan, tikkaat siirretään pois ja alkaa moottorin käynnistyskokeilu. Korjaustoimet, mitä lie olivatkaan, sujuivat ilmeisen menestyksellisesti.

Jonottajista nousee hurraahuutoja, kun portilla kauempana ikkunoistakin olleet saavat viidakkorummun avulla tiedon, että kohta päästään lähtemään.

Kone alkaa rullauksen kiitotielle liki kaksi tuntia myöhässä. No, turvallisuus ennen kaikkea. Istun koneen vasemmalla puolen ikkunapaikalla, joten pari kertaa tulee tarkistettua moottorin kunto silmämääräisesti. Perille päästiin, myöhässä mutta ehjinä.