28.8.2024

Piispankivi – Suomen kenties tunnetuimman partisaani-iskun tapahtumapaikalla

Kuva Rikhard Wacker

Piispa Yrjö Wallinmaa sai surmansa heinäkuussa 1943 Saariselällä, kun suomalainen postiauto ajoi venäläisten partisaanien väijytykseen.

Neuvostosotilaiden partisaani-iskut herättivät pelkoa jatkosodan aikana itärajan tuntumassa siviilien keskuudessa – tai ainakin siltä osin, mitä suomalaiset osasivat partisaaneja pelätä. Sotasensuuri nimittäin rajoitti partisaani-iskuista uutisoimista.  

Partisaani-iskuja tehtiin jatkosodan aikana yhteensä 45 kertaa, joissa kuoli 181 siviiliä. Iskut kohdistuivat usein ajoneuvoja, kyliä tai yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan. Suomessa on kaksi ajoneuvosaattueisiin kohdistunutta partisaani-iskua, jotka muistetaan ylitse muiden, koska niissä sai surmansa tunnettuja merkkihenkilöitä.

Heinäkuussa 1942 Kuusamon Murtovaarassa partisaanit hyökkäsivät Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Toini Jännestä kuljettaneen autosaattueen kimppuun. Jännes ja neljä muuta autossa ollutta saivat iskussa surmansa.

Toinen tunnettu partisaani-isku tapahtui lähes päivälleen vuotta myöhemmin, kun Inarin Laanilassa suomalainen postiauto jäi venäläisten partisaanien väijytykseen. Iskussa kuoli neljä autossa ollutta, joista yksi oli Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Wallinmaa.  

Surmapaikan kartta kertoo tilanteen etenemisen. Partisaanit iskivät paikoilta numero yksi. Räjäytetty silta on merkitty karttaan numerolla kaksi. Kuolonuhrien löytöpaikat numerolla kolme ja haavoittuneet paikasta neljä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Laanilan partisaani-isku

Heinäkuun 4. päivänä vuonna 1943 kello kolmelta yöllä piispa Wallinmaata ja parinkymmenen muun henkilön seuruetta kuljettanut postiauto oli saapunut Saariselän kohdalle. Matka oli alkanut edellispäivänä Rovaniemeltä ja matkan oli määrä päättyä Ivaloon. Ivaloon Wallinmaan vei työt, sillä hänen oli määrä vihkiä virkaansa Inarin uusi kirkkoherra.

Postiauto oli juuri ajamassa kapealle puroa ylittävälle sillalle, kun sitä kohti alettiin ampua. Samassa myös edessä oleva silta räjähti, jättäen viimeistään auton mottiin. Autossa nukkumassa olleet matkustajat yrittivät ulos autosta, mutta epäonnekseen auton ovet olivat samalla puolella partisaanien kanssa.

Piispa Wallinmaa ja pari muuta auton etuosassa ollutta ehtivät autosta ulos, mutta se ei ollut tilanteessa oikea valinta, sillä ulkona heitä oli helppo ampua, vaikka osa porukasta ehtikin postiauton alle piiloon. Wallinmaa ei päässyt auton alle ja hän kuoli auton luo heitettyyn käsikranaattiin.

Uusi nelostie kulkee aivan vanhan tien ja entisöidyn sillan vierestä.

Onnekas sattuma päättää tilanteen

Tässä vaiheessa kohtalo tuntui kääntyvän suomalaisten onneksi. Kesken partisaani-iskun paikalle ilmestyi nimittäin saksalaisarmeijan linjuri. Linjurin kuljettaja huomasi uhkaavan tilanteen ja ehti pysäyttää auton noin 200 metriä suomalaisen postiauton taakse.

Välimatkaa valoisassa kesäyössä oli kuitenkin sen verran vähän, että partisaanit ottivat myös saksalaislinjurin tähtäimeensä. Linjuria ammuttiin, mutta kaikeksi onneksi yksi luoti omituisen sattuman, jonka seurauksena saksalaislinjurin äänimerkki jumiutui päälle.

Äänitorvi piti tarpeeksi suurta melua, mikä säikäytti partisaanit. Partisaanit todennäköisesti kuvittelivat paikalle sattuneen muitakin ajoneuvoja, mikä sai pienen ryhmän katoamaan välittömästi Lapin yöhön. Tämän jälkeen partisaaneista ei kuultu mitään, eikä heitä etsinnöistä huolimatta koskaan tavoitettu.

Wallinmaan ohella iskussa kuoli auton kuljettaja ja kaksi naismatkustajaa. Lisäksi tilanteessa haavoittui lähteestä riippuen kahdeksan tai 11 matkustajaa, joista neljä vakavasti.

Aluksi sotasensuurista johtuen Wallinmaan omaisille ilmoitettiin piispan kuolleen onnettomuudessa. Pian tapahtunut päätettiin kuitenkin uutisoida julkisuuteen, kiitos Wallinmaan merkittävän aseman. Päämaja ottikin iskun osaksi omaa propagandaansa ja Valtion tiedoituslaitoksen Mika Waltari vertasi Wallinmaan kohtaloa piispa Henrikin surmaan Köyliönjärven jäällä.

Surmapaikka nykypäivänä

Surmapaikalle pystytettiin muistokivi kesällä 1950 Oulun hiippakunnan seurakuntien toimesta. Muistokivessä on Wallinmaan nimen ohella kolmen muun iskussa kuolleen nimi. Muistokivi sijaitsee entisöidyn sillan ja vanhan tien vieressä penkan päällä.

Paikka sijaitsee aivan nelostien varressa ja kaiken huipuksi hyvän levähdyspaikan vieressä, joten sinne on erittäin helppo saapua vaikka isommallakin autolla. Paikalta löytyy ulkokäymälä, opastetaulu ja lähistöllä on myös Savottakahvila sekä hotelli Laanihovi.

Muistomerkki tunnetaan nykyään nimellä Piispankivi, joka ei välttämättä heti kerro kaikille muistomerkin perimmäistä ideaa. Ainakin me osuimme täysin vahingossa paikalle, emmekä osanneet ennalta yhdistää muistomerkkiä Wallinmaahan, vaikka kyseinen partisaani-isku olikin entuudestaan tuttu.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat