Pyöräliitto kritisoi: Kestävän liikenteen tavoitteita ei olla saavuttamassa

Pyöräliitto pitää pyörällä liikkumisen kehityssuuntaa huolestuttavana, valtion toimet pyöräilyn edistämiseksi eivät olet lisänneet pyöräilyä riittävästi. Tämä uhkaa kestävän liikenteen tavoitteita.

Pyöräliiton mukaan valtakunnallisia kestävän liikenteen tavoitteita ei olla saavuttamassa. Tämä käy ilmi tuoreesta henkilöliikennetutkimuksesta, jonka Traficom on julkaissut tammikuun lopussa.

Pyöräliiton mukaan tämä uhkaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Traficomin tekemän henkilöliikennetutkimuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa kaikista matkoista 62 tehtiin henkilöautolla joko kuljettajana tai matkustajana. Toiseksi eniten matkoja tehtiin jalkaisin, jolla tehtiin 23 prosenttia kaikista matkoista. Pyöräliikenteen osuus matkoista oli 7 prosenttia ja joukkoliikenteen 6 prosenttia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Huolestuttavia tuloksia

Valtioneuvoston hyväksymänä tavoitteen mukaan pyörällä ja jalan tehtyjä matkoja on tarkoitus lisätä kolmanneksella vuodesta 2016 vuoteen 2030 mennessä. Matkamäärät eivät ole vuodesta 2016 vuoteen 2021 kehittyneet oikeaan suuntaan, sillä jalankulkumatkojen määrä on laskenut 12 prosenttia ja pyöräliikennematkojen määrä 22 prosenttia.

– Vaikka kyseessä on korona-aikaan tehty tutkimus, niin tulokset ovat erittäin huolestuttavia. Valtion on tartuttava toimeen ja ryhdyttävä määrätietoisesti investoimaan jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen. Vuonna 2024 valtion pitäisi investoida vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa aktiivisiin kulkumuotoihin, jotta kasvu-uralle päästäisiin, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen vaatii.

Pyörällä ja jalan tehdyt matkaketjut yhdistettyna joukkoliikenteeseen ovat Pyöräliiton mukaan vähäpäästöinen vaihtoehto pidemmillekin automatkoille. Näihin toimintaketjuihin vaikuttavat myös joukkoliikenteen palvelutaso, sillä merkittävä osa pyörällä ja jalan tehtävistä matkoista jatkuu raiteilla tai bussilla.

– Hollannissa on 2000-luvulla onnistuttu tuplaamaan junamatkustajien määrä. Kasvusta 85 prosenttia on tullut pyörällä asemalle saapuvista matkustajista, Koistinen sanoo.

– Pyörä- ja raideliikenteen matkaketjujen kehittämisessä on Suomessakin valtava potentiaali. Yli puolet suomalaisista asuu alle 5 kilometrin päässä rautatieasemasta. Ongelmana on vain se, ettei junia mene riittävän usein eikä asemilla ole riittävän laadukasta pyöräpysäköintiä, Koistinen kertoo.

– Ratkaisut ovat pitkälti valtion ja kuntien käsissä: vahvistetaan paikallisten joukkoliikenneviranomaisten mahdollisuuksia kilpailuttaa alueellista junaliikennettä ja investoidaan laadukkaaseen pyöräpysäköintiin asemilla sekä kehitetään kaupunkipyöräpalveluita, Koistinen esittää ratkaisuja.

Pyöräily ja kävely tuottoisaa yhteiskunnalle

– Arkiliikunta on ylivoimaisesti tehokkain keino lisätä koko väestön fyysistä aktiivisuutta ja samalla parantaa henkistä hyvinvointia. Jos sote-kustannuksia halutaan alas, pitää luoda kaupunkeja ja taajamia, joissa pyörämatka on suorempi, nopeampi ja houkuttelevampi kuin automatka.

Pyöräily ja kävely ovat myös tuottoisaa yhteiskunnalle. Eri liikennemuotojen yhteiskunnallisia kustannuksia ja tuottoja EU:ssa kartoittaneen tutkimuksen mukaan pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriltä ja kävely 0,37 euroa. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset pyöräilevät 1 271 ja kävelevät 1 955 miljoonaa kilometriä vuodessa. Näillä kilometreillä tutkimuksen keskiarvoilla laskettuna Suomessa pyöräilystä syntyy 228 miljoonan euron ja kävelystä 723 miljoonan euron hyödyt yhteiskunnalle joka vuosi. Merkittävimmät taloudelliset hyödyt tulevat terveysvaikutuksista.

– Aktiivisista kulkumuodoista syntyy joka vuosi noin miljardin euron hyödyt yhteiskunnalle. Investoinnit hyötyihin nähden ovat marginaalisia: esimerkiksi tänä vuonna valtio investoi aktiivisiin kulkumuotoihin tai tukee kuntien hankkeita yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Suuruusluokka on sama kuin maakuntien lentoihin käytettävässä tuessa. Kuitenkin lähes kaikki suomalaiset käyttävät jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä ja tuettuja lentoja vain hyvin harvat, Koistinen kummastelee.

Yksityisautoilu synnyttää kustannuksia

Yksityisautoilu synnyttää puolestaan yhteiskunnalle kustannuksia. Yksityisautoilusta arvioidaan EU:ssa syntyvän yhteiskunnalle 0,11 euron kustannus jokaista ajettua kilometriä kohden. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset ajavat autoilla yli 41 miljardia kilometriä vuodessa, joka tarkoittaa tämä tarkoittaa noin 4,5 miljardin kustannuksia yhteiskunnalle. Kustannuksista suurin osa liittyy teiden rakentamiseen, maankäyttöön ja ilmastopäästöihin.

– Suomessa tarvitaan liikennejärjestelmän kokonaisvaltainen uudistus. Ja se tarvitaan nyt. Meillä ei ole enää aikaa odottaa, sillä ilmastopäästöt on saatava alas ja kansanterveys ylös. Seuraavan eduskunnan pitää painottaa liikennepolitiikassa paljon enemmän todennettuja hyötyjä ja haittoja ja luoda ihmisille paremmat mahdollisuudet valita muukin kulkutapa kuin yksityisauto, Koistinen korostaa.

Pyöräliitto on tehnyt myös konkreettiset ehdotukset Suomen seuraavalle hallitukselle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pyöräliiton ehdotukset seuraavan hallituksen ohjelmaan

Pyöräliikenteen valtakunnallinen rahoitustaso nostetaan keskipitkällä aikavälillä 20 prosenttiin liikennebudjetista
Pyöräliikenteen edistämiseen ja tutkimukseen varataan 4 miljoonan erillisrahoitus
Luodaan tuki taloyhtiöiden pyöräpysäköinnin laadun parantamiseksi
Taajamien yleisnopeusrajoitus lasketaan 30 km/h:ssa
Autolla pysähtyminen jalkakäytävillä ja pyöräteillä kielletään
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta uudistetaan pyöräliikennettä tukevaksi

Lähde: Pyöräliitto