Rattijuopumusten tehovalvontaviikko alkoi liikenneraittiuspäivällä

6.6. järjestetty liikenneraittiuspäivä tavoittelee säädös- ja asennemuutoksia jo ennen kuin avaimet kohtaavat alkoholin.

Eurooppalaisen liikennepoliisiverkoston TISPOL:in tehovalvontaviikko kohdistuu tällä kertaa erityisesti rattijuopumusten vastaiseen toimintaan. Viikko alkoi liikenneraittiuspäivällä 6.6., jolloin Liikenneturva, Lounais-Suomen poliisi ja Varsinais-Suomen liikenneturvallisuustyön ohjausryhmä järjestivät lyhyen Turussa tiedotustilaisuuden siitä työstä, jota tehdään rattijuopumusten ehkäisemiseksi.

Tilaisuudessa lyhyesti puhunut ylikomisario Mika Peltola muistutti, että vaikka "poliisin tehtävä on ottaa rikolliset kiinni", toivottaa virkavalta erityisen lämpimästi tervetulleeksi liikenneraittiuspäivän tyyppiset tempaukset, joilla yritetään ehkäistä rattijuoppoutta. Yleisimmät onnettomuuksiin vaikuttavat syyt ovat alkoholi, ylinopeus ja väsymys. Yhä suuremmassa määrin rattijuopumustapauksissa tavataan myös muita huumausaineita, sillä esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella huumausaineet ovat osana 34,82 prosentissa rattijuopumuksista. Samalla ylikomisario muistutti, että rattijuopumuksissa kyse on suurelta osin miesten ongelmasta, sillä kännikuskeista yhdeksän kymmenestä on miehiä.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen puolestaan puhui siitä, että rattijuopumuksia koskevan valvonnan, valistavan viestinnän ja tukijärjestelmän lisäksi on syytä käyttää myös teknisiä apuvälineitä rattijuopumusten ehkäisyssä. Puheenvuorossa keskityttiinkin alkolukkoon. Tehokkaaseen laitteeseen liitetään usein paljon sosiaalisia stigmoja, minkä lisäksi rattijuoppojen keskuudessa ei täysin hyödynnetä mahdollisuutta alkolukolla valvottuun ajo-oikeuteen. 17 000 vuosittain todetusta rattijuoposta vain noin 400–500 hakee mahdollisuutta päästä alkolukolla valvotun ajo-oikeuden piiriin.

Eri lakeihin ja asetuksiin sirpaloitunutta alkulukkosäädöstöä pyritään keräämään saman katon alle valmisteilla olevassa alkolukkolaissa, mutta monista parannusehdotuksista huolimatta moni asia olisi ottamassa takapakkia lakiuudistuksen myötä. Eräs tällainen seikka on laitteiden lokitietojen esitysvelvollisuuden poistuminen. Toisaalta laki on puuttumassa moniin porsaanreikiin, joista monet liittyvät alkolukon käyttöön ammattiliikenteessä.

Liikenneturva panostaa myös jo tutuksi tulleeseen #rohkee-kampanjaansa, jossa erityisesti nuoria pyritään opastamaan, että on syytä puuttua kaverin rattijuopumusaikeisiin. Kampanja nähdään jälleen televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa.

Kokemuksen syvintä rintaääntä käytti Varsinais-Suomen liikenneturvallisuustyön ohjausryhmän Antti Jääskeläinen. Eläkepäiviään viettävä oikeuslääkäri kohtasi ensimmäisen rattijuopumustapauksensa vuonna 1963 ja siitä eteenpäin monivaiheiselle uralle on mahtunut lukuisia tapauksia, joissa alkoholilla oli osuutta asiaan. Jääskeläinen kehui suomalaista tutkimustyötä alkoholin vaikutusten ja onnettomuuksien selvittämisessä yhdeksi maailman parhaista. Alkoholin helpottuvan saatavuuden vastapainoksi hän puhui ruotsalaistyyppisen sakkorangaistuksen puolesta niin sanotusti maistissa ajamisesta. 0,2–0,5 promillen vaikutuksen alaisena moottoriajoneuvon kuljettamisesta saisi tuntuvan mutta nopean sakkorangaistuksen.

Tilaisuuden aikana tuli toistuvasti ilmi, miten rattijuoppo aiheuttaa aineellisten vahinkojen lisäksi suurta inhimillistä kärsimystä itselleen, läheisilleen ja muille liikkujille. Pitkään asian parissa toimineilla liikennetyöläisillä oli jaettavana monta surkeaa ihmiskohtaloa.

– Selvinpäin selviät liikenteessä, opastivat kuitenkin puhujat vuorollaan.

Teksti: Aake Kinnunen Kuva: Liikenneturva