Sähköautoilija, ollos huoleton, latausvirtaa on – muttei vielä kaikkialla

Sähköautoilijoita kismittävät jonot latureille ja teholatauksen vähäisyys, mutta tilanne kohentuu: virtaa on tarjolla yhä kattavammin myös pika- ja suurteholatauksena.

Sähköautoilijoita kismittävät jonot julkisille latureille ja teholatauspisteiden vähäisyys, mutta tilanne on kohenemassa. Tuoreen tilannekatsauksen      perusteella latausvirtaa on tarjolla yhä useammalla paikkakunnalla ja yhä kattavammin myös pikalatauksena.

Pika- ja suurteholatauksen näkökulmasta tilanne on selkeästi lohdullisempi kuin vuotta aiemmin. Pika- ja suurteholastauspisteiden määrä nimittäin kasvoi viime vuoden aikana 365 pistokkeesta 689 pistokkeeseen.

Mutta niin on kasvanut myös latausvirtaa tarvitsevien eli sähköautoilijoiden määrä. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti.

Jo liki 100 000 sähköautoa

Katsauksen mukaan maamme teillä liikkui viime vuoden lopussa liki satatuhatta sähköistä autoa. Näistä 99 910 autosta joka neljäs oli täyssähköinen. Sähköautojen lisääntyminen kiihtyi viime vuoden loppua kohden, sillä täyssähköisten mallien osuus kaikista uusista henkilöautojen rekisteröinneistä oli joulukuussa 24 prosenttia – nousten ohi ladattavien hybridien.

Kehitys on myös valtiovallan suojeluksessa ja toiveissa, onhan autoilun käyttövoimamurros helpottamassa pääsyä liikenteen kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin. Fossiilittoman liikenteen tiekartan linjausten mukaisesti tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja liikenteen muuttaminen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on myös fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin lopettaminen kotimaan liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä.

Autojen muuttuminen sähköisiksi on siis paitsi toivottavaa, myös haaste, joka on jo nyt luonut pullonkauloja ladattavien autojen käytön näkökulmasta, vaikka katsauksessa tuodaankin esiin, että henkilöautojen julkisten suurteholatauspisteiden voimakas kasvu vastaisi täyssähköautojen määrän kasvuun.

Lataamisen haasteet kuten latausverkoston kehittymättömyys ovat ongelma eritoten täyssähköautoille, joilla ei ole ladattavien hybridien tapaan mahdollista jatkaa ajamista, jos virta akuista tyystin ehtyy.

Kuinka tihentää latausverkostoa?

Sähköautojen sujuva käyttö edellyttää tietty latausverkoston kehittämistä autoilijoiden liikkumistarpeita vastaavasti.

”Voimakkaasti kasvavan täyssähköautokannan riittävän latauspalvelutason ylläpitäminen ei ole mahdollista ilman merkittäviä investointeja suuritehoiseen latausinfraan.”

Parempaan yltämiseksi kaivataan yhteiskunnan tukea.

”Määräaikaiset investointituet ovat välttämättömiä julkisen sekä asuinkiinteistöjen latauspisteverkoston laajentumiselle ja fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden saavuttamiselle."

Nämä edellä kerrotut näkemykset käyvät ilmi sähköisen liikenteen puolestapuhujan eli Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista. Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q4/2021 -raportin johtopäätös on aika selkeä: täyssähköautojen määrä on kasvanut suhteessa enemmän kuin pikalatauspaikkojen määrä.

Sähköinen liikenne -yhdistyksessä on jäseninä laaja katras kotimaisia yrityksiä, etujärjestöjä ja oppilaitoksia.

Virtaa kaupassakäynnin aikana

Peruslataus voi riittää osaan täyssähkö- ja hybridiautoilijoiden tarpeista, muttei kaikkeen tai kaikille. Monen sähköautoilijan märkä uni on 150–350-kilowattinen suurteholatauspiste, joka tarkoittaa selkeästi nopeampaa pikalatausta kuin käynti vanhemman polven pikalatureilla, joiden teho on tyypillisesti 50 kilowattia.

Suomen teillä liikkuu yhä enemmän myös täyssähköautoja, joissa on iso akusto, jonka täyteen syöttäminen julkisilla latauspaikoilla vaatii tehoa ja myös aikaa. Autojen latauskyvykkyys myös vaikuttaa, sillä harva automalli pääsee vielä näihin (150–350 kW) lataustehoihin.

Latauspuutteet ja toisaalta ihmisten lataustarpeet ovat käyneet selviksi myös suurille päivittäistavaraketjuille, jotka kilvan koittavat kohentaa tilannetta omilla investoinneillaan myös suurteholatauksen osalta, kuten Moottori äskettäin uutisoi.

Tehtävää tosin tälläkin saralla vielä riittää, sillä entistä useampi kaupan asiakas ajaa autolla, joka kaipaa virtaa. Peruslatauspisteidensijaan kaivataan teho- ja suurteholatausta, ja ylipäätään useampia latauspisteitä, jottei tarvitsisi tärvätä aikaa vapautuvaa latauspaikkaa odotellessa.

Moni sähköautoilija kokee käteväksi imaista virtaa ainakin jonkin verran julkisesta latauspömpelistä nimenomaan kaupoissa asioinnin aikana.

Latauskenttä 60 kilometrin välein

Euroopan unioni on päivittämässä vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus-/latausinfrastruktuuria koskevaa direktiiviä (AFI, 2014/94/EU), joka on määrä muuttaa asetukseksi, jolloin sitä tulisi soveltaa jäsenmaissa sellaisenaan.

Se tarkoittaa, että maan valtaväylien varrella tulisi rakentaa jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein. Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia.

Ja vuoteen 2030 mennessä latauskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW.

Käyttöaste ratkaisee investoinnit

Nämä valtaväylät ovat osa Euroopan laajuista ns. TENT-T verkostoa, joka koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta.

– TEN-T liikenneverkon latausasemien rakentamiseen olisi hyvä löytää tasapaino velvoittavan ja markkinaehtoisen rakentamisen välillä. Onhan latausinfrainvestoinnin ja operoinnin taloudellisena perustana yleensä latauspisteen käyttöaste tai muu kaupallinen toiminta, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Heikki Karsimus linjaa.

Kannustimilla voidaan Karsimuksen mukaan edistää palvelutasoa tai latauspalvelun saatavuutta myös vähäisemmän liikenteen reiteiltä sujuvan liikkumisen varmistamiseksi.

Sähköinen liikenne ry:n hallituksen jäsen ja Energiateollisuus ry:n asiantuntija Tuukka Heikkilä nostaa esiin mahdollisen huolenaiheen.

– Latauskenttien sähkötehojen jatkuvasti kasvaessa on syytä huomioida alueellisen sähköverkon tilanne. Siinä missä satojen kilowattien latauskentät ovat yleensä toteutettavissa melko nopeasti, voi megawattiluokan latauskentissä tulla yllätyksenä, että sähköliittymää ei saakaan heti seuraavaksi kevääksi, mikäli jakeluverkkoa joudutaan ensin vahvistamaan.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q4/2021, Sähköinen liikenne ry, Väylävirasto 

a:2:{i:0;s:6:"103862";i:1;s:6:"101825";}