Pelastuslaitosten uudet haasteet: sähköauton palo on vaikea sammuttaa

Pelastuslaitoksille keskeisin haaste on lataamisen aikana mahdollinen tulipaloriski autossa, latauslaitteessa tai johdotuksessa.

Pelastuslaitoksille sähköautot, lataushybridit ja tavalliset hybridit asettavat haasteita. Kolarin jälkeen autosta tulee olla helposti tunnistettavissa, mitä käyttövoimaa se käyttää, jotta pelastustoimet voidaan suorittaa oikein ja turvallisesti sekä pelastettavien että pelastushenkilökunnan kannalta.

Keskeisin haaste on lataamisen aikana mahdollinen tulipaloriski autossa, latauslaitteessa tai johdotuksessa.
Mikäli lataus tapahtuu kotona omassa kiinteistössä tai taloyhtiön kiinteistössä, on varmistettava, että latauspisteet täyttävät kaikki sähköauton lataukseen liittyvät vaatimukset. Vastuu tästä on sillä, joka antaa lataamiselle luvan eli käytännössä kiinteistön omistajalla. Palovahingot korvataan joko auton vastuuvakuutuksesta tai kiinteistön palovakuutuksesta, auton vahingot vapaaehtoiseen autovakuutukseen (kaskoon) kuuluvasta palovakuutuksesta.

Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin akku pystyy siirtämään ulos. Lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pääosin litium-ioniakkuja

Lähes kaikkien täyssähköautojen ja lataushybridien akut ovat litium-ioniakkuja. Litium-ioniakkuteknologia hallitsee markkinoita vielä ainakin seuraavat viisi–kymmenen vuotta, koska korvaavia, kehitteillä olevia, vaihtoehtoisia akkuteknologioita ei ole vielä saatu sarjatuotantoon.

Litium-ioniakut eivät juurikaan heikennä kolariturvallisuutta. Suurin paloriski ilmenee akkujen latausvaiheessa. Toisin kuin perinteiset lyijyakut, litium-ioniakut ovat palavia ja saattavat syttyä itse. Tällä viitataan akun sisältämien kemikaalien hajoamiseen, syttymiseen ja voimakkaaseen paloon lämpötilan noustessa. Lämpötilaa voi nostaa ulkoinen lämmönlähde tai akussa tapahtuva oikosulku.

Palo voi alkaa uudelleen

Litium-ioniakkujen tulipalo voi alkaa uudelleen ja uudelleen. Palo voi jatkua yli vuorokaudenkin, koska litium-ioniakkujen palaessa syntyy paloa ruokkivaa happea. Siksi palo ei sammu tavallisilla sammutusmenetelmillä.

Tehokkain keino palon sammuttamiseksi on auton upottaminen vesikonttiin. Herää kysymys, mistä vesikontti ja nosturi löytyvät hädän hetkellä ja miten kontti ja nosturi saadaan pysäköintihalliin? Ympäristöministeriössä pohditaan, tarvitaanko sähköautojen yleistyessä rakennusten paloturvallisuusmääräyksiin muutoksia. Sähköauton palokuorma on polttomoottoriautoon verrattuna huomattavan suuri.

Teksti: Timo Turkula Kuvituskuva: Moottorin arkisto Lähteet: www.pelastustieto.fi, www.lvk.fi, Sähköisten ajoneuvojen vakuuttamisen toimintaympäristö -raportti