Suomen vanhin ajokortillinen ikäkuski 103-vuotias

Valtaosa ikäkuskeista ajaa tyypillisesti päivittäin tai lähes päivittäin. Tiedot käyvät ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksestä.

Suomessa väestön ikärakenne muuttuu jatkuvasti iäkkäämpään suuntaan, kuten muuallakin Euroopassa. Tämä näkyy myös voimassa olevissa ajo-oikeuksissa.

Vuoden 2023 lopulla yli 100-vuotiaita henkilöauton ajo-oikeuden omaavia henkilöitä oli kuusi, joista vanhin oli 103-vuotias, käy ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksestä.

Traficomin vuosittainen kyselytutkimus selvittää yli 65-vuotiaiden kuljettajien liikkumistottumuksia ja kokemuksia liikenteestä sekä seuraa heidän liikenteessä menestymistään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päivittäin auton ratissa

Valtaosa ikäkuskeista ajaa tyypillisesti päivittäin tai lähes päivittäin. Traficomin tutkimuksen vastaajista yli puolet ilmoitti tekevänsä henkilöautomatkoja päivittäin tai lähes päivittäin. 94 prosentilla vastaajista oli taloudessaan vähintään yksi auto.

Alle 70-vuotiaista 40 prosentilla oli kaksi tai useampia autoja. Hieman yli puolet vastaajista ajoi manuaalivaihteisella autolla, ja heistä alle 10 % harkitsi vaihtamista automaattivaihteiseen autoon.

Järjestelmät avustavat

Kaksi kolmasosaa vastaajista oli käyttänyt ajossaan vähintään yhtä avustavaa järjestelmää. Yli 20 000 kilometriä vuodessa ajaneista 94 % ilmoitti hyödyntäneensä avustavia järjestelmiä. Osuus laski ajokilometrien myötä. Ajoneuvon iällä oli myös selkeä vaikutus avustavien järjestelmien käyttöön. Vaikka ikäkuljettajat kokivat avustavat järjestelmät pääosin hyödyllisiksi, osa automaattitoiminnoista ja ääniopasteista koettiin myös häiritseviksi.

– Uusia ominaisuuksia ei välttämättä kaivattu omaan autoon, mutta totuttelun jälkeen ne koettiin usein hyödyllisiksi, erityisasiantuntija Elina Uusitalo kertoo.

Oma arvio ajokyvystä: hyvä!

Vastaajat arvioivat oman ajokykynsä ja ajoterveytensä keskimäärin hyväksi tai erittäin hyväksi. Heikoimmiksi arvioitiin tuntemattomassa ympäristössä ajaminen ja uusien liikennesääntöjen tunnistaminen. Vuoden 2023 tuloksissa arviot ovat nousseet selkeästi. 85 prosenttia vastaajista selvisi vuoden aikana ilman vahinkoja ja rikkeitä.

– Iäkkäät kuljettajat tarkkailevat omaa ajokuntoaan ja rajoittavat ajamistaan heille vaikeiksi koetuissa olosuhteissa kuten pimeällä, vilkkaassa liikenteessä ja vaikeissa talviolosuhteissa, Uusitalo taustoittaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lääkärissä ajokyky ei esillä

Hieman huolestuttavaa on, että valtaosa vastaajista ei ollut keskustellut ajokunnosta terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa viimeisen vuoden aikana.

Ajoterveyteen liittyviä kysymyksiä oli esitetty vain harvoille ikääntyneille vastaajille. Yli 90-vuotiaista 6 % oli saanut kehotuksia välttää ajamista pimeällä ja huonoissa olosuhteissa.

Tulisiko läheisten puuttua?

Monet iäkkäät kuljettajat eivät halua huolestuttaa läheisiään tai luopua itsenäisyydestään. Uusitalon mukaan selvityksessä paljastui, että ajoterveyteen liittyvä keskustelu läheisten kanssa oli vähäistä. Tämä voi johtaa siihen, että mahdollisia terveysongelmia ei oteta puheeksi ennen kuin ne vaikuttavat selvästi ajokykyyn.

Moottori kirjoitti tästä aiheesta aiemmin otsikolla Näin itse puutuin, kun läheisen ajoterveys alkoi arveluttaa.

Iäkkäiden liikennekuolemat vähentyneet

Vuonna 2023 tieliikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 24 iältään 65–74-vuotiasta ja 38 vähintään 75-vuotiasta henkilöä. 65–74-vuotiaiden liikennekuolemat ovat vähentyneet hieman viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun taas vähintään 75-vuotiaiden liikennekuolemien määrä on pysynyt lähes ennallaan.

Ikääntyneiden määrän kasvaessa liikennekuolemat suhteessa väestöön ovat vähentyneet.

Vuonna 2022 tieliikenteessä loukkaantui vakavasti 116 iältään 65–74-vuotiasta ja 138 vähintään 75-vuotiasta henkilöä. Vakavista loukkaantumisista suuri osa tapahtui pyöräillessä tai kävellessä.

Ajokyky hapertuu salakavalasti

Oman iäkkään läheisen ajokyvyn hapertuminen eteni salakavalasti yhtä jalkaa sairauden etenemisen kanssa.

Ajoterveyden ongelmien havaitseminen voi tosiaan olla vaikeaa läheisille, vaikka olisi tekemisissä ihan päivittäin. Ihminen itse on myös huono havaitsemaan ajoterveyden vieviä usein pitkän ajan kuluessa eteneviä oireita.

Oman läheiseni auton kojelautaan oli kiinnitetty useita haalistuneita postit-lappusia, joihin kirjoitettu risteys risteykseltä ajo-ohjeita kodin lähistölle ja tuttuihin paikkoihin, jonne auton omistaja on ajanut kenties tuhannesti kuten ystävien luo ja lähikauppaan.

Alkoi ilmetä eksymisiä tutuilla reiteillä ja kodin lähistöllä. Tätä ikä, havaintokykyjen häiriöt ja etenevä muistisairaus teettävät.

Moni voi arkailla puheeksi ottamista siinä pelossa, että läheinen suuttuu. Jos oma kulkeminen tai esimerkiksi kaupassa käynti on toisen varassa, myös niiden järjestyminen jatkossa saattaa huolettaa.

Varttunut autoilija, oma läheinen, ei käytännössä kuitenkaan ollut enää kykeneväinen itselleen ja muille turvalliseen autoiluun, vaikka halu siihen oli vahva. Tilanteeseen oli pakko puuttua ja ohjata läheinen lääkäriin ja poliisin luo.

Moottorin aiemmassa artikkelissa ylitarkastaja Henna Salmi Poliisihallituksen Lupahallinnosta antoi yleispätevän ohjeen läheisille: ”Jos huomaat, että läheiselläsi on terveyden mukanaan tuomia vaikeuksia selvitä liikenteessä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Keskustelun voi aloittaa vaikkapa kysymällä, onko läheinen huomannut omassa ajokyvyssään muutoksia tai hankaluuksia.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy