Tässä on ensihoitopolkupyörä – lyhyillä matkoilla ambulanssia vikkelämpi

Helsingissä suurten juhlatapahtumien yhteydessä kokeiltu ensihoitopolkupyörä ehtii avuntarpeessa olevan luo usein abulanssia nopeammin. Mukana kulkee myös lähes sama varustus.

Helsingissä suurtapahtumien yhteydessä kokeiluluonteisesti käytössä ollut ensihoitopolkupyörä on osoittautunut hyväksi lisäykseksi Helsingin Keskuspelastusaseman kalustoon.

Juhlakansan ruuhkauttamilla kaduilla pyörä on perinteistä ambulanssia ketterämpi. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä olevan avuntarvitsijan luo ehditään usein myös autoa nopeammin.

Pyörävuorossa työskennellään Helsingissä aina pareittain, eli liikkeellä on kaksi pyörää ja palomies-ensihoitajaa. Tarvittava ensihoitovälineistö kulkee mukana liiveihin ja pyörän laukkuihin pakattuna.

– Lääkehappi puuttuu, mutta muuten kriittisesti sairaan henkilön hoitoon tarvittava varustus on samaa tasoa kuin ambulanssissa, ensihoitomestari Aapo Granberg Helsingin Keskuspelastusasemalta kertoo.

Siinä missä ambulanssi voi ajaa monta tehtävää peräkkäin, on ensihoitopolkupyörän varastoja täydennettävä tiheämmin.

Juhlatapahtumien yhteydessä varustereservi järjestetään esimerkiksi varalla olevaan ambulanssiin tapahtuma-alueen tuntumaan. Pyöräpartio saa tarvittaessa täydennystä myös muilta alueen pelastusasemilta sekä potilaan sairaalaan kuljettavan ambulanssin hoitovälineistä.

Mahdollista jatkohoitoa varten potilas saa autokyydin ambulanssissa, joka hälytetään automaattisesti tehtävään pyöräparin tueksi. Esimerkiksi jalkansa murtanut potilas pakataan ja kipulääkitään kuljetuskuntoon ambulanssin saapumista odoteltaessa.

– Usein ambulanssia ei tarvita, eli se voidaan vapauttaa toiseen tehtävään, kun pyörällä päästään potilaan luo ja tilannearvio on tehty. Hoidettavana on usein pientraumoja, sairauskohtauksia ja myrkytyksiä, yleisimpänä alkoholi.

Noin 40:ssä prosentissa tapauksista ei ole tarvetta sille, että ensihoito kuljettaa potilaan jatkohoitoon.

– Silloin jatkohoitoon ohjataan hakeutumaan tarvittaessa omatoimisesti.

Tarakkakyytiä ei ole tarjolla, vaikka juhlakansa usein sitä ensihoitajille ehdottaakin. Totutusta poikkeava kulkupeli on yllättänyt myös avuntarvitsijat.

– Ensimmäiset asiakkaat ovat hieman hämmästyneet, kun paikalle tuleekin pyörä, Granberg myöntää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ensimmäiset minuutit kriittisiä

Helsingissä ensihoitopolkupyörästä saadut kokemukset ovat positiivisia, eikä kaupunki ole ainoa. Esimerkiksi Lontoossa ensihoitopolkupyöriä on käytetty jo pitkään.

Ruuhkautuva suurkaupunki tai juhlatapahtuman yhteydessä sumputtuva Helsingin keskusta on perinteiselle ambulanssille auttamattomasti hidas. Vakavan sairauskohtauksen tai loukkaantumisen yhteydessä ensimmäiset minuutit ovat potilaan terveyden kannalta kuitenkin kriittisiä.

Pyörällä liikkuvat ensihoitajat ovat myös tärkeä informaatiolähde operatiiviselle johdolle. Kentältä välitettävien havaintojen perusteella muun muassa resurssien kohdentaminen oikeille alueille on helpompaa.

Pyörällä liikkuvan ensihoitopartion pr-arvo on myös huomattu. Ensihoitopolkupyörä on kulkuneuvo, jota ujommankin on helppo lähestyä, eikä keskusteluyhteyttä kaipaavan tarvitse koputella pelastusajoneuvon ikkunaa. Riittää kun avaa suunsa.

Helsingissä pyörävuoroja polkevat palomies-ensihoitajat ovat monitaitopelastushenkilöstöä, eli liikkeellä on ensihoitotaidon lisäksi myös palo- ja pelastusosaamista.

Ensihoitopolkupyörä ei ole hälytysajoneuvo

Ensihoitotehtävään ei poljeta siniset valot vilkkuen tai äänitorvi huutaen. Pyörä ei ole varsinainen hälytysajoneuvo ja sillä liikuttaessa noudatetaan tieliikennelakia, ellei pakottavaa tarvetta ilmene. Ensivastetoimintaan se sopii silti kuten varsinaiset pelastusyksikötkin.

Ensihoitajan varusteiden ja pyörän huomiovärityksen, heijastavien pintojen ja soittokellon lisäksi käytössä on jalkapallokentältä tuttu erotuomarin pilli, jonka avulla jalankulkijoiden huomio saadaan tarvittaessa herätettyä.

Pyörällä liikkuvan ensihoitajan varustus ei ole varsinainen pyöräilyvarustus. Päässä on pyöräilykypärä ja pyöräilykenkään mieltyneille tarjolla on myös lukkopoljin, mutta muuten vaatetuksen sanelee lähinnä työturvallisuus. Siksi useimmat ajavat pyöräilykenkien sijaan suojaa tarjoavat maiharit jalassa. Kuumassa kesäkelissä käytössä on tarvittaessa shortsit.

Myös varsinainen pyörä on varsin maltillisesti erikoisvarusteltu. Lukkopolkimien lisäksi levyjarryt on päivitetty kookkaampiin, pinnat vahvempiin ja keula vaihdettu järeämpään ja jousitettuun. Tarvittaessa joustokeulan saa myös lukittua.

Pyörän perä on puolestaan jäykkä ja valaisin tavallista tehokkaampi, joten se palvelee tarvittaessa myös työvalona kypärässä olevan otsavalon lisäksi.

Matkassa on myös lukko, jos pyörän luota on siirryttävä kauemmas.

Valitut osat ovat pykälää järeämpiä, sillä kuljettaja ja varusteet painavat yhteensä helposti sata kiloa, joten kestävyyttä ja jarrutustehoa tarvitaan. Pyörän kantokyky on nykyisellään noin 150 kiloa. Runkoja on kahta eri kokoa.

Pyörät eivät toistaiseksi ole pelastusaseman päivittäisessä käytössä, mutta tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua. Hyvinen kokemusten lisäksi pyörä on osoittautunut työssä viihtyvyyttä kohentavaksi välineeksi.

– Ringissä on 15 henkilöä, eikä kukaan ole valittanut komennuksesta. Pikemminkin pyörävuoroa on pidetty työpäivistä parhaana, Granberg toteaa.

Ensimmäisen kerran ensihoitopyörää kokeiltiin Helsingissä vappuaattona 2016. Sittemmin ajopäiviä on ollut 15 ja ensihoitotehtäviä on hoidettu 74. Yhden työpäivän aikana palomies-ensihoitaja saattaa polkea matka-ajossa 60 kilometriä fyysisesti raskaan työn lisäksi, joten pyörävuorossa toimivan henkilöstön kunnon on oltava kohdallaan.

– Vielä ei ole tullut kertaakaan ilmoitusta, että yksikkö ei jaksa, Granberg virnistää.

Seuraava kehitysvaihe tuo pyörään sähkön?

Vaikka saadut kokemukset ovat kannustavia, on myös kehityskohteita tiedossa.

– Pyörästä olisi hyvä saada virtaa ulos ja voimia säästävästä sähköavustuksesta voisi olla myös hyötyä, Granberg luettelee.

Moottoripyörällä perinteistä pyörää ei tulla korvaamaan, vaikka sitäkin mahdollisuutta on vuosien saatossa harkittu. Lisänopeudesta ei ole vastaavaa hyötyä vilkkaassa kaupunkiliikenteessä ajettavilla lyhyillä matkoilla.

Moottoripyörä häviää ketteryydessä polkupyörälle myös esteisessä kaupunkiympäristössä, ahtaissa paikoissa ja portaissa. Tarvittaessa pyörää voi jopa kantaa.

Lisähaastetta aiheuttaisi myös henkilökunnan hälytysajoa varten tarvitsema ajokoulutus, jonka olisi oltava samaa tasoa kuin moottoripyöräpoliiseillakin. Polkupyörällä ajettaessa vastaavaa tarvetta ei ole.

Teksti ja kuvat: Antti Hentinen

Lue myös:

Raju tulipalo metrossa – Näyttävä yöllinen pelastusharjoitus

Pelastusharjoitus moottoritietunnelissa

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy