Teiden kunto: vaaratilanne kohdannut joka neljättä

Kysely: peräti 81 prosenttia suomalaisista on havainnut viime aikoina merkkejä teiden kunnon huonontumisesta.

Teillä näkyy kuoppia ja railoja, lisääntyneitä uria, routavaurioita sekä kuluneita ajoratamerkintöjä. Jopa 81 prosenttia suomalaisista on havainnut viime aikoina merkkejä teiden kunnon huonontumisesta, paljastaa tuore kysely. Sen mukaan valtaosa suomalaisista kokee teiden kunnon huonontuneen ja jopa 23 prosenttia on joutunut onnettomuusvaaraan teiden huonon kunnon takia.

Oman osansa teiden kehnontuvaan kuntoon ja korjausvelkaan tuo muuttuva ilmasto. Kun routa-aika on aiempia vuosikymmeniä lyhyempi ja lämpötila sahaa useammin nollan molemmin puolin, ovat tiet kovalla koetuksella.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Maaseudulta kehnommat arviot

Tiedot ilmenevät vakuutusyhtiö LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä.

Kysely paljastaa myös, että Suomen eri alueilla teidenkunto koetaan hyvinkin erilaiseksi: tien vauriot ja vaarakokemukset korostuvat maaseudulla.

Kun pääkaupunkiseudulla asuvista 72 prosenttia oli huomannut merkkejä teiden huonommasta kunnosta, maaseutumaisissa kunnissa vastaava luku oli jopa 95 prosenttia.

”Pysäyttävä tulos”

– Onhan tämä pysäyttävä tulos. Hallitus on osoittanut ensi vuodelle teiden korjausvelan purkamiseen 250 miljoonaa, mutta ei se valitettavasti kovin pitkälle riitä, sillä teiden kunto on heikentynyt jo vuosia ja samalla uutta kulumista tapahtuu koko ajan, LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri pohtii.

Päällystysmäärät riittämättömiä

Päällystettyjä maanteitä on Suomessa noin 51 500 kilometriä, ja niistä huonokuntoisia oli vuoden 2022 lopussa noin 8 000 kilometriä.

Viime kesän aikana valtion ylläpitämille teille levitettiin tarvittavaa uutta asvalttipintaa noin 1 500 kilometrin matkalle, kertoo Väylävirasto – tarvetta olisi kuitenkin enemmän. Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Tähän yllettiin viimeksi vuonna 2020.

Teiden heikentyvä kunto voi tarkoittaa myös alennettuja ajonopeuksia, kiertoreittejä, siltojen painorajoituksia – ja uhkia liikenneturvallisuudelle.

Suomen tieverkon kunto on heikentynyt vuosien ajan ja korjausvelka on kasvamassa – myös päällystyksessä tarvittavien raaka-aineiden kuten bitumin maailmanmarkkinahinnan kohottua – tänä vuonna jo 2,4 miljardin euron suuruiseksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliitto huolissaan teiden kunnosta

Suomen suurin auton käyttäjien etujärjestö Autoliitto on ollut jo kauan huolissaan tiestön kunnosta. Perusteet huolelle ovat näkyvissä kaikille, jotka ovat olleet auton ratissa: kuoppia, murtumia, painumia, siltojen painorajoituksia, kiertoreittejä ja rapautuvia pikapaikkauksia.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tähdentänyt teiden ensiarvoista merkitystä koko maan hyvinvoinnille: ”Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä. Varsinkin niukkuutta jaettaessa se pitää ottaa huomioon ja rahoitusta pitää painottaa sinne, missä siitä on eniten kansantaloudellista hyötyä.”

Vaaratilanteet yllättävän yleisiä

Arjen katsaus -kyselyn mukaan lähes joka neljäs (23 %) suomalainen on joutunut muutaman viime vuoden aikana läheltä piti -tilanteeseen tai onnettomuusvaaraan teiden huonon kunnon takia. Maaseutumaisissa kunnissa vaaratilanteen oli kokenut 34 prosenttia, kun taas pääkaupunkiseudulla asuvista vastaava luku oli 16 prosenttia.

– Kuopat ja rikkinäinen asvaltti rikkovat renkaita, tai jos kuoppia yrittää väistää varsinkin nopeassa vauhdissa, vievät äkilliset liikkeet helposti auton hallinnan, Alaviiri kertoo.

Vaarana vesiliirto

Teiden erilaisista vauriotyypeistä kyselyssä nousivat erityisesti esille tien pinnan kuopat ja railot, joita oli havainnut yli 70 prosenttia, sekä teiden routiminen ja urat, joita kumpaakin oli pannut merkille noin puolet vastaajista.

– Jos uran pohjalla on vettä, auto voi joutua vesiliirtoon. Kun vesi jäätyy, lähtee auto nopeasti liukkauden takia hallinnasta, varsinkin jos tiessä on mutkaa, Alaviiri selvittää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näin kysyttiin

LähiTapiolan teettämään ja tutkimusyhtiö Kantar Publicin toteuttamaan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 19.–25.5.2023 välisenä aikana 2 129 suomalaista. He edustavat maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).

Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Lähteet: LähiTapiola, Autoliitto, Väylävirasto

a:7:{i:0;s:6:"145787";i:1;s:6:"146974";i:2;s:6:"133495";i:3;s:6:"138683";i:4;s:6:"137557";i:5;s:5:"84807";i:6;s:5:"94708";}