Tiestön pitää tukea mielekkäitä nopeusrajoituksia, Autoliitto muistuttaa

Autoliiton viestintäpäällikkö: ”Tiestön ja liikenneympäristön pitää tukea nopeusrajoituksia. Turvallisuutta ei voida parantaa vain kategorisesti alentamalla nopeuksia.”

Suomalainen tieliikenne on kohentunut turvallisuuden näkökulmasta sitten menneiden vuosikymmenten, mutta alle kahdensadan vuotuisen uhriluvun alle ei vaan tunnuta päästävän. Pohjoismaissa tieliikenteen turvallisuuden kehitys on ollut ripeämpää kuin Suomessa, kuten Moottori vastikään uutisoi.

Poliisin tietoanalyytikon keräämät vertailutiedot koskevat vuosia 2019 ja 2020. Suomessa sattui noina vuosina 3,8 ja 4,1 tieliikennekuolemaa 100 000 asukasta kohden.

Vastaavat luvut Ruotsista ovat 2,1 ja 2,0 kuolemaa 100 000 asukasta kohden, ja Norjasta 2,0 ja 1,7 kuolemaa 100 000 asukasta kohden.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jotain tarvitsisi tehdä – toisin

Jotain tarvitsisi tehdä – todennäköisesti toisin, jotta kehitys saataisiin kääntymään parempaan. Tähän työhön liittyy valmisteilla oleva valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia vuosiksi 2022–2026.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmisteltu dokumentti tulevaisuuden linjauksista on nyt siinä vaiheessa, että sen painotuksiin voivat eri tahot ottaa kantaa.

Rajoitusten oltava mielekkäitä

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö kannattaa useita strategian linjauksia kuten nollavisiota, mutta löytää suunnitelmista myös hammasteltavaa.

Autoliiton mukaan rajoituksia ja sääntöjä laadittaessa on huomioitava, että niiden pitää olla mielekkäitä, jotta valtaosa noudattaa niitä ilman valvontaakin.

– Tiestön ja liikenneympäristön pitää tukea nopeusrajoituksia. Turvallisuutta ei voida parantaa vain kategorisesti alentamalla nopeuksia, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen huomauttaa.

– Esimerkiksi nopeusrajoituksen laskeminen 80 km/h:iin teillä, joilla ei ole keskikaidetta, ei ole kannatettava esitys. Valtiolla ei ole varaa mittavassa määrin panostaa keskikaiteisiin, joten tämä toimenpide johtaisi kategoriseen nopeusrajoitusten alentamiseen ja matka-aikojen pidentymiseen, Tolvanen linjaa.

Autoliitto tuo tuoreessa lausunnossaan esiin, että kuten liikenneturvallisuusstrategiaankin on kirjattu, tulee toimenpiteiden olla suhteessa muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, kuten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin saavutettavuudesta, kestävyydestä ja tehokkuudesta.

”Nopeusrajoitusten liikenneturvallisuushyödyt olisivat kansantaloudellisiin kustannuksiin nähden kyseenalaisia. Esimerkinomaisesti mainittakoon, että jos 60–120 km/h rajoitusalueilla alennettaisiin ajonopeuksia 10 % (oletuksella, että nyt nopeudet olisivat rajoituksen mukaisia), lisäisi se matka-aikoja 25 500 työvuodella, mikä suomalaisten keskimääräisinä kuukausiansioina laskettuna tarkoittaa noin 1,1 miljardin euron kustannuksia.” todetaan Autoliiton lausunnossa.

Edellä mainittu laskelma perustuu vuoden 2019 liikennemäärä-tietoihin.

Viiden tähden kokonaisuus

Autoliiton mukaan turvallinen liikenne koostuu viiden tähden kuljettajista, viiden tähden ajoneuvoista ja viiden tähden teistä. Teiden kunnon kohentumisen suhteen Autoliitto näkee merkittäviä haasteita.

”Suomen tiestön kunto kuitenkin heikkenee jatkuvasti, mikä heikentää niin autoilijoiden, moottoripyöräilijöiden, polkupyöräilijöiden kuin muidenkin tienkäyttäjien turvallisuutta. Ylivoimaisesti suurin osa ihmisisistä sekä tavaroista kulkee tiestöä pitkin ja liikenneturvallisuudenkin kannalta korjausvelka pitää saada alenemaan. Tieverkko on elintärkeä myös Suomen kilpailukyvylle.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:7:{i:0;s:6:"101387";i:1;s:6:"107455";i:2;s:6:"103755";i:3;s:5:"91093";i:4;s:6:"102578";i:5;s:6:"106884";i:6;s:5:"89545";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy