Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
21.12.2023

Toyota Hilux FCEV – miksi vety voisi sopia hyvin lava-autoon?

Toyota hahmottelee ikonisen Hilux-lava-auton päästötöntä tulevaisuutta vetyvoimalinjan muodossa.

Toyota tunnetaan jo laajalti yhtenä edelläkävijänä vetyvoimalinjoissa, jopa siinä määrin, että japanilaisvalmistajan tämänhetkinen panostus sähköautoihin tuntuu jääneen osalta kokonaan huomaamatta. Vuosittaisessa Toyota Kenshiki Forumissa valmistaja halusi painottaa, että he uskovat molempien käyttövoimien olevan osa tulevaisuutta, ja molemmille löytyy omat käyttötarkoitukset. Vedyn edut tulevat esille etenkin hyötyajoneuvopuolella, ja siksi Toyotan protopajalla on kehitetty Toyota Hilux FCEV.

Vedyn edut ladattaviin autoihin nähden on luonnollisesti toimintamatka ja tankkaamisen nopeus. Hiluxia ei ehkä mielletä autoksi, jolla ajettaisiin usein satojen kilometrien päivämatkoja yhteen putkeen. Yksi etu vetyvoimalinjassa on se, ettei auto tarvitse painavaa ajoakustoa. Tällöin hyötyajoneuvoissa jää enemmän varaa kuormattavalle tavaralle. Lava-autoissakin on usein raskasta kuormaa mukana, sekä autoilla saatetaan vetää painavia peräkärryjä, jolloin kulutus kasvaa merkittävästi. Silloin pidemmästä toimintamatkasta ja nopeammasta tankkauksestakin on iloa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Akku syö kuormatilaa

Vety-Hiluxin prototyypin valmistaminen aloitettiin kesällä 2022, ja tähän mennessä prototyyppejä on valmistettu kymmenen kappaletta. Dynaamisten demonstraatioiden ja koeajojen kerrotaan tapahtuvan vuoden 2024 puolella.

Toyota Motor Europen voimalinjaosaston päällikkö Timothy D’Herden mukaan Hilux FCEV:tä varten on valmistettu yli 300 prototyyppiosaa, ja autossa käytetään toisen sukupolven polttokennotekniikkaa, joka löytyy myös nykyisestä Toyota Miraista.

Hilux FCEV:n sähkömoottori löytyy taka-akselilta, ja sen huipputehoksi kerrotaan 145 kilowattia. Nykyinen prototyyppi on siis myös takavetoinen, mutta mikäli auto päätyy joskus tuotantoon, voidaan siihen mahdollisesti odottaa myös nelivetovaihtoehtoa. Itse polttokenno sijaitsee konepellin alla.

Kolme vetysäiliötä sijaitsevat auton pohjassa, ja ne on suojattu panssarilla. 7,8 kilogramman vetytankkauksen turvin auton toimintamatkaksi arvioidaan jopa vajaat 590 kilometriä. Yhden kilowattitunnin akku on sijoitettu auton lavalle, ja se syö kapasiteettiinsa nähden kömpelön paljon kuormatilaa.

D’Herden mukaan ensimmäinen prototyyppi ei yllä toistaiseksi samaan vetokykyyn kuin dieselversio, mutta sillekin puolelle tehdään yhä kehitystä.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi