Valtion budjetti 2018 ei tuo autoilijalle korotuksia – romutuspalkkio tulee taas!

Romutuspalkkio tulee uudelleen käyttöön ensi vuonna, autovero laskee aikaisemman suunnitelman mukaisesti, liikenneverkon kehittämiseen varataan rahaa ja polttoainevero ei nouse.

Hallituksen esittämä ensi vuoden talousarvio on liikenteen osalta hyvinkin positiivinen. Budjettiriihessä sovittiin, että autojen romutuspalkkiota varten varataan 8 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Palkkion toteutustavasta päätetään myöhemmin.

Autokannan uudistuminen on tärkeää niin päästöjen vähentämisen kuin liikenneturvallisuuden kannalta. Hallituksen päätös romutuspalkkion palauttamisesta ensi vuoden alusta alkaen on monille tervetullut päätös.

Romutuspalkkiota kokeiltiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Kokeilu oli onnistunut. Se alensi selvästi kierrätykseen saapuneiden autojen keski-ikää ja lisäsi niiden määrää.

Romutuspalkkiolla hankitut uudet autot olivat pääosin pienehköjä vähäpäästöisiä autoja. Kokeilussa uuden auton hankkineista kuluttajista suurin osa ei ilman kampanjaa olisi hankkinut uutta vähäpäästöistä autoa ja kierrättänyt vanhaa autoaan. Kokeilu vähensi koko autokannan hiilidioksidipäästöjä, sillä uusien vanhoja autoja korvaavien henkilöautojen päästöt olivat keskimäärin 40 prosenttia alemmat kuin kokeilun yhteydessä romutettujen autojen.

Satunnaisesti 3-4 vuoden välein vuosina 2018–2030 toistettava romutuspalkkiokampanja vähentäisi Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan koko autokannan päästöjä arviolta noin 100 000 miljoonaa tonnia vuoden 2030 tasolla. Jokaisen romutuspalkkiolla hankitun auton on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä noin 400 kilolla vuodessa.

Romutuspalkkio lisää myös valtion verotuloja auto- ja arvonlisäverotuottojen muodossa. Vuoden 2015 kokeilu lisäsi autoveron kertymää ylimääräisellä 17 miljoonaa eurolla.

– Romutuspalkkio tulisi ulottaa myös käytettyihin autoihin, jotka täyttävät asetetut vaatimukset. Näin annettaisiin laajemmalle ostajajoukolle mahdollisuus hyödyntää palkkio ja samalla nopeutettaisiin autokannan uusiutumista, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen esittää.

Polttoainevero ei nouse

Autoliitto kiittää hallitusta myös siitä, että polttoaineveroja ei tällä kertaa koroteta. Polttoaineveroja on korotettu tällä vuosikymmenellä vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017.

– Autoilun kustannusten pitäminen kurissa on tärkeää koko kansantalouden kannalta, sillä Suomen oloissa henkilöauto on usein vaihtoehdoton liikkumismuoto, Jukka Tolvanen muistuttaa.

– Hallituksen aiempi päätös korottaa biopolttoaineiden osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, nostaa asiantuntijoiden mukaan liikennepolttoaineiden hintoja ilman veronkorotuksiakin 15–30 senttiä litralta. Se on osuuden noustessa otettava jatkossa huomioon verotuksessa, Tolvanen korostaa.

Autovero alenee

Autovero alenee aiemman päätöksen mukaisesti asteittain nyt kolmatta vuotta autoissa, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 141 g/km.

– Autoveron alentaminen on sinänsä hyvä toimenpide, mutta nykyinen tahti on riittämätön varmistamaan autokannan uudistumisen osalta vuoden 2030 päästötavoitteet, Tolvanen toteaa.

Väylille kehitysrahaa

Vuonna 2018 käynnistetään seuraavat väylähankkeet: Kehä I Laajalahden kohta, Länsimetron jatkeen liityntäjärjestelyt, Vuosaaren ja Kokkolan meriväylien parannushankkeet sekä Hailuodon lauttayhteyden korvaaminen sillalla. Äänekosken biotuotetehtaan kuljetusyhteyksien parantamiseen varataan aiemman esityksen mukaisesti 5 milj. euroa.

Kokkolan meriväylän parantamishankkeen kokonaiskustannusarvio on 45 milj. euroa. Hankkeen kustannukset on tarkoitus jakaa valtion ja kaupungin kesken. Kustannusjako tarkentuu hankkeen jatkovalmistelussa. Hankkeen tavoitteena on parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevien tavarakuljetusten kuljetustaloutta.

Hallitus on myös päättänyt parantaa liikenneyhteyksiä Hailuodon ja mantereen välillä. Hailuodon silta toteutetaan elinkaarimallilla. Hanke käynnistyy 2018.

– Hankkeessa käytettävä elinkaarimalli on kokonaistaloudellisesti edullisempi. Investoinnin lisäksi hankkeeseen kuuluu kunnossapito sopimusaikana. Jaksottamalla investoinnin rahoitus pidemmälle ajanjaksolle voidaan investoinnin ja käyttömenon ominaisuuksia arvioida valtion taloudessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Olen tyytyväinen, että tavoitteemme kolmen sataman syventämisestä etenee. Vuosaari ja Kokkola saavat rahoitusta nyt, Oulun sataman syventäminen on saanut rahoituksen jo vuoden 2017 lisätalousarviossa. Tämä palvelee yleisesti tavarankuljetusten sujuvuutta ja siten koko Suomen ulkomaankauppaa, ministeri Berner kertoo.

Liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon osoitetaan 1,4 mrd. euroa. Tästä määrärahasta 453 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta.

Lisäksi ministeriössä valmistellaan yksi tai kaksi liikenneverkon laajaa kehittämishanketta, joiden osalta päätöksiä tehdään kehysriihessä keväällä 2018. Tarkoitus on, että nämä hankkeet myös käynnistyisivät kuluvalla vaalikaudella.

– Tiestön osalta hallitus on osoittanut, että tieverkon kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää perinteisin budjettitoimin ilman suunniteltuja uusia kalliita rahoitusmalleja, kun poliittista tahtoa löytyy. Toimet eivät saa jäädä kertaluonteisiksi, vaan nyt tavoitteena tulee olla suunnanmuutos. Nykyiset panokset eivät vielä riitä tähän, mutta suunta on oikea, Autoliiton Jukka Tolvanen toteaa.

Tukea sähkö-, kaasu- ja flexfuel-autoille

Kevään 2017 kehysriihessä päätettiin panostaa hallituksen energia- ja ilmastostrategian toimenpiteisiin 100 miljoonaa euroa vuosina 2018–2021.

Strategian toteuttamiseksi budjetissa on varattu hankintatukea täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia varten yhteensä 6 miljoonaa euroa vuosittain.

Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain ja kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan 4 miljoonalla eurolla vuosittain.

Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain.

Teksti: Eila Parviainen Kuvitus: Santeri Petrell/Moottorin arkisto

Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Autoalan Tiedotuskeskus, Autoliitto