VTT:n tutkimusjohtaja: täyssähköisten henkilöautojen määrä kasvaa ennakoitua nopeammin

EU-päätös: vuonna 2035 kaikki EU:ssa myytävät uudet henkilö- sekä pakettiautot ovat päästöttömiä.

Euroopan unionin tavoite on, että vuonna 2035 kaikki EU:ssa myytävät uudet henkilö- sekä pakettiautot ovat päästöttömiä. Tavoite toteutuu, sillä Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto pääsi vastikään asiasta sopuun.

Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että diesel- ja bensiinikäyttöisten polttomoottoriautojen myynti loppuu vuoteen 2035 mennessä.

Valmistajat voivat yltää kunnianhimoisiin EU:n asettamiin päästötavoitteisiin vain sähköistämällä rivakasti automallistoaan. Autonvalmistajille asetetut Euroopan unionin sitovat päästötavoitteet ovat tuoneet ja tuovat yhä kiihtyvällä tahdilla tarjolle jatkuvasti uusia täyssähköautomalleja.

Liikenteen sähköistyminen kiihtyy

Moottori kysyi perusteltuja näkemyksiä polttomoottorikäyttöisten henkilöautojen tulevaisuudesta eri asiantuntijoilta. Tässä artikkelissa arvionsa kertoo VTT:n liikennetutkimuksen johtaja Ari Aalto, joka ei pidä EU:n tuoreinta linjausta yllättävänä ja mullistavana, pikemminkin selkeyttävänä ulostulona.

Miten tämä uusien polttomoottoriautojen myynnin lopettamiseen käytännössä johtava päätös tulee vaikuttamaan liikenteen sähköistymiseen Suomessa ja Euroopan tasolla?

– Liikenteen sähköistyminen kiihtyy sekä EU:ssa että Suomessa, mutta tällä päätöksellä sinällään ei ole lyhyellä tähtäimellä dramaattista vaikutusta. Liikenteen sähköistymistä kiihdyttävät erityisesti fossiilisten polttoaineiden hinnan merkittävä nousu ja epävarmuus tulevaisuuden hintatasosta. Autoilun kokonaiskustannuksia vertailtaessa sähköautot ovat jo nyt varteenotettava vaihtoehto.

Aalto muistuttaa, että lyhyellä tähtäimellä lisävauhtia liikenteen sähköistykselle saataisiin, jos sähköajoneuvojen hinnat olisivat nykyistä edullisempia, ajoneuvojen saatavuus olisi parempi ja latausinfrastruktuuri kehittyisi edelleen samassa tahdissa sähköajoneuvojen määrän kanssa ja nykyistä paremmin huomioiden muun maussa kaupungeissa kerrostaloissa asuvien autoilijoiden tarpeet, joilla ei ole välttämättä mahdollisuutta ladata autoaan yön yli kotonaan.

– EU-linjaus ohjaa autovalmistajien tuotekehitystä. Iso osa valmistajista on jo aiemminkin kertonut siirtävänsä uusien henkilöautojen painopisteen sähköiseen käyttövoimaan tällä aikajänteellä, mutta tällä linjauksella valmistajien kannalta vähennetään epävarmuustekijöitä, ja tilanne selkiytyy akkukäyttöisten sähköautojen eduksi vuoden 2035 tavoitetta ajatellen.

Aalto muistuttaa myös, että nyt puhutaan 13 vuoden päässä olevasta ajasta.

– Liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta kehitystä tarvitaan myös henkilö- ja pakettiautojen polttomoottorien, bio- ja sähköpolttoaineiden ja erilaisten hybridiratkaisujen kanssa seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana. EU:ssa onkin vielä pohdinnassa lievennys ”täysin päästöttömälle polttomoottoriratkaisulle”, joka mahdollistaisi esimerkiksi sähköpolttoainetta polttavat hybridiratkaisut myös vuoden 2035 jälkeen.

Menevätkö ennusteet siitä, kuinka nopeasti Suomessa henkilöautoliikenne sähköistyy, nyt uusiksi? Kuinka moni uusina myytävistä henkilöautoista Suomessa on täyssähköinen vuonna 2025 ja vuonna 2030?

Aalto taustoittaa vastausta muistuttamalla, että valtioneuvoston Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on, että liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet on täyssähköautoja.

– Vastaavasti VTT:n viimevuotisessa ennusteessa arvioitiin, että Suomessa olisi vuonna 2030 600 000 sähköistä ajoneuvoja (täyssähkö ja lataushybridit). Nämä ennusteet saavat nyt lisää varmuutta.

Realistisia arvioita

VTT:n Ari Aalto kiteyttää keskeisen havainnon.

– On todennäköistä, että täyssähköisten henkilöautojen suhteellinen määrä kasvaa ennakoitua nopeammin. Vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Suomessa myydyistä henkilöautoista täyssähköisiä oli 14,0 % ja lataushybridejä oli 20,4 %. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 5,9 % ja 20,5 %.

Täyssähköisten ajoneuvojen myynti on siis kovassa nousussa, mutta Aallon mukaan ajoneuvojen saatavuus ja hinta rajoittavat kasvua.

– Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteisiin pääseminen edellyttäisi, että vuonna 2025 uusista myytävistä henkilöautoista noin kolmannes ja vuonna 2030 noin puolet olisivat täyssähköisiä. Nämä vaikuttavat realistisilta tavoitteilta, olettaen että ajoneuvoteollisuus pystyy tuottamaan nykyistä laveamman malliston ja myyntihinnaltaan edullisempia täyssähköautoja.

Entä kuinka suuri osuus koko Suomen liikennekäytössä olevasta henkilöautokannasta on täyssähköinen samoina vuosina 2025 ja 2030?

– Tällä hetkellä alle 1 % Suomen liikennekäytössä olevista noin 2,8 miljoonasta henkilöautosta on täyssähköisiä. Mikäli vuoden 2025 loppuun mennessä liikenteeseen tulee 70 000–80 000 uutta täyssähköautoa, päästään noin 3 % tasolle henkilöautokannasta. Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukainen tavoite yli 300 000 täyssähköautosta vuonna 2030 tarkoittaisi 11 %:n osuutta liikennekäytössä olevasta henkilöautokannasta.

Mitä tuore EU-linjaus tarkoittaa yksityisautoilijan näkökulmasta, lisääntyykö automallivalikoima, tuleeko tarjolle myös enemmän edullisemman pään täyssähköautoja?

– Täyssähköisten automallien valikoima tulee kasvamaan, ja markkinoille tulee myös edullisempia malleja.

Aallon mukaan kyse ei ole pelkästään EU:n polttomoottorilinjauksen vaikutuksista, vaan myös autoteollisuuden sisäisestä uudistumisesta.

– Sähköajoneuvoja rakennetaan tuotteistettujen teknologia-alustojen päälle, jotka madaltavat kustannuksia ja nopeuttavat tuotekehitystä merkittävästi aiemmasta. Esimerkkeinä vaikkapa VW Groupin MEB-alusta, joka paketoi mm. sähköauton tarvitseman sähköisen voimalinjan, ohjaavat tietokoneyksiköt ja ohjelmistoja modulaariseksi kokonaisuudeksi, jonka päälle voidaan rakentaa erilaisia ja näköisiä sähköautoja.

Valmistajien yhteistyö lisääntynee

Aalto uskoo autonvalmistajien yhteistyön lisääntyvän.

– Mielenkiintoista on, että VW on lisensoinut MEB-alustan myös Fordille ja Mahindralle. Tulemme jatkossa näkemään lisääntyvää yhteistyötä autovalmistajien, teknologiatoimittajien ja ohjelmistovalmistajien kesken.

Sähköautojen rakentaminen alustojen päälle madaltaa ajoneuvovalmistajaksi ryhtymisen kynnystä, ja tulemme näkemään kiristyvää kilpailua, kun markkinoille tulee kokonaan uusiakin sähköajoneuvovalmistajia.

Esimerkkinä tästä kehityskulusta Aalto mainitsee, että useat isot kulutuselektroniikkajätit kuten Sony, Xiaomi ja Huawei ovat kertoneet omista sähköajoneuvosuunnitelmistaan, ja jo pitkään on odoteltu esimerkiksi Applen autojulkistuksia.

– Teknologian kehitys ja sen myötä kiristyvä kilpailu tuovat mukanaan uusia automerkkejä, automalleja, bisnesmalleja ja toivottavasti kuluttajille edullisempia vaihtoehtoja.

Akut ne maksavat

Aalto muistuttaa, että akut ovat sähköautoissa kallis komponentti.

– Kehitystyö on tällä hetkellä voimakasta akuissa ja sähkömoottoreissa. Koboltin ja harvinaisten maametallien tarve on jo vähentynyt ja vähenee edelleen lähitulevaisuudessa; tämä laskee akustojen hintaa ennen pitkää.

Voiko seurauksena olla täyssähköautojen hintatason yleisempi lasku läpi automalliston ja kokoluokkien?

Aalto tähdentää, että kilpailu ja ajoneuvojen saatavuus vaikuttavat hintatasoon.

– Juuri tällä hetkellä on pikemminkin nähtävissä käytettyjenkin sähköajoneuvojen hintatason säilyminen tai jopa nousu hankintahintaan nähden. Tämä lienee kuitenkin ohimenevä ilmiö.

Pitemmällä tähtäimellä, Aalto arvioi, tulee olemaan nykyistä runsaampi sähköautomallisto ja monen kokoisia ja hintaisia malleja.

– Akun koolla ja ajomatkan pituudella yhdellä latauksella on merkityksensä auton kustannuksessa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:1:{i:0;s:6:"116428";}