Vuosi sähköllä: Voisin harkita sähköautoa vastoinkäymisistä huolimatta

Sähköauto vaatii uudenlaisen asenteen autoiluun. Lyhyt toimintamatka edellyttää suunnitelmallisuutta. Siitäkin huolimatta Hyundai Ioniq on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. Kokemukset ovat olleet enemmän positiivisia kuin negatiivisia. Työmatkailuun se on suorastaan erinomainen.

Vuoden mittainen sähköautokokeilu alkaa olla loppumetreillä. Hyundai Ioniq on herättänyt toimituksen sisällä ajoittain jopa kiivasta mielipiteiden vaihtoa. Harmaa ja hieman arkisen näköinen sähköauto on jakanut mielipiteitä puolesta ja vastaan. Siitä on löytynyt kuitenkin sisäistä kauneutta ja ominaisuuksia, jotka puuttuvat tavanomaisista perheautoista. Vastaavasti se on aiheuttanut pettymyksiä ja saanut uskon horjumaan sähköautojen järkevyydestä. Kallis hankintahinta vähentää ostohalut tehokkaasti. Ja on totta että 200–250 kilometrin toimintamatka on vähän. Talvella siitäkin putoaa melkein puolet.

Sähköauton matka loppuu kokonaan, jos akut ajaa tyhjiksi. Huoli energian loppumisesta on suurempi kuin polttomoottorikäyttöisissä autoissa. Aluksi se tuntui jopa ahdistavalta. Mutta kun ajokokemusta kertyi, huoli ja ahdistuskin väheni. Huomasin, että sen kanssa pärjää ja hienot ominaisuudet alkoivat nousta esiin. Se kulkee mukavasti ja äänettömästi kuin kallis edustusauto. Se kiihtyy hienosti ja pehmeästi ilman minkäänlaisia nykäyksiä. Se lämpenee kylmänä talviaamuna nopeammin kuin perinteiset polttomoottoriautot. Se on mainio työmatka-auto, jonka käyttökulut ovat pienet. 15 000 km huolto maksoi alle satasen. Isoja plussia, jotka saivat minut lämpenemään ajatukselle omasta sähköautosta.

Ioniqin ajotietokoneen ajomäärälupaus on osoittautunut luotettavaksi. Tulipalopakkasella tehty akkutesti piti kilometrilleen paikkansa. Sen akku latautuu reilussa puolessa tunnissa tyhjästä lähes täyteen, kun käytettävissä on pikalatausasema. Kahden iltapäivälehden lukemiseen tarvittava aika. Sähköauton lataus on vieläpä helpompaa kuin polttoaineen täydennys tavanomaiseen autoon. Auton vieressä ei tarvitse seisoskella letku kädessä. Vaivattomuutta sekin.

Sähköauto ei sovi vielä kaikille, vaikka tutkimusten mukaan keskimäärin ajosuorite on vain 52 kilometriä vuorokaudessa. Useimmille se riittäisi mainiosti työmatkailuun – varsinkin jos työpaikalla on mahdollista ladata akkua. Muutama pidempi reissukin on kokeiltu. Ne edellyttävät huolellista suunnittelua ja useampaa pysähdystä matkan varrella kuin perinteisillä autoilla.

Teksti: Jari Saarentaus Kuva: Lauri Ahtiainen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy