1.5.2025

Wet lease on päivän sana Suomen lentoliikenteessä – syinä mm. työtaistelut ja Pratt & Whitney -moottoreiden ongelmat

Kuva Benjamin Helander, Air Baltic, Moottorin arkisto

Erilaisten wet lease -järjestelyiden vuoksi syntyy hullunkurisia tilanteita, joissa yksi lentoyhtiö hoitaa reittiä toisen puolesta, ja kolmas yhtiö sen ensimmäisen yhtiön omaa reittiä.

Wet Lease -järjestelyt ovat olleet kuluvalla viikolla otsikoissa. Päällimmäinen syy tähän on se, että Finnair ilmoitti maanantaina joutuvansa lopettamaan toisen kahdesta australialaisyhtiö Qantasille operoimastaan wet lease -reitistä, ja lomauttamaan tämän vuoksi 36 kaukoliikenteen lentäjää syksystä alkaen.

Finnair on operoinut Qantasille reittejä Sydneystä Singaporeen ja Bangkokiin Airbus A330 -kalustollaan. Tämä on ollut hyvin kannattavaa, sillä Venäjän ilmatilan ollessa poissa käytöstä Airbus A330:n kantama ei enää riitä kaikkiin aiempiin reitteihin Helsingistä käsin.

Suomen Liikennelentäjäliiton Finnairia vastaan kohdistamat työtaistelutoimet ovat kuitenkin tehneet mahdottomaksi operoida molempia Qantasin reittejä "sillä luotettavuudella, mitä heidän on oikeus odottaa", kuten Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt asian muotoili.

Qantas-yhteistyön väheneminen ei ole suinkaan ainoa lentäjien työtaistelun vaikutus Finnairin toimintaan, ja suoraan yhtiön asiakkaisiin, tavallisiin lentomatkustajiin. Kuten tiedämme, työtaistelutoimiin kuuluu varallaolokielto eli liiton jäsenet eivät saa niin sanotusti tuurata estyneitä lentäjiä, jolloin lentojen perumisia tulee lyhyelläkin varoitusajalla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mitä tarkoittikaan wet lease?

Tänä aikana Finnairin lyhyitä ja keskipitkiä lentoja on - kuten useita kertoja aiemminkin - ilmaantunut operoimaan wet lease -pohjalta tanskalainen DAT, joka tunnettiin ennen Danish Air Transportina. Finnairin päivittäisessä liikenteessä on jo vähän aikaa ollut useita DAT:in Airbus A320ceo -sarjan koneita, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan Finnairin omia, mutta joita operoivat DAT:in omat miehistöt.

Väritykseltään DAT:in koneet ovat kokovalkoisia.

Juuri tästä on pähkinänkuoressa kyse wet leasingissa. Siinä lentoyhtiö vuokraa toiselta lentoyhtiöltä lentokoneen ikään kuin palveluna. Vuokran antava yhtiö vastaa koneen operoinnista käyttökustannuksineen ja miehistöineen, kun taas vuokraava yhtiö maksaa polttoaineen, verot, lentokenttämaksut ynnä muut. Lennot operoidaan vuokraavan lentoyhtiön tunnuksella eli tässä tapauksessa DAT käyttää Finnairin AY-tunnusta.

Finnair on wet leasannut yhden Boeing 737-800 -koneen myös tilauslentoyhtiö Jettimelta.

Matkustajalle se, että lento operoidaan wet lease -järjestelyllä, tarkoittaa yleensä sitä, että kaikki valitulta lentoyhtiöltä odotettavat palvelut eivät välttämättä ole saatavilla. Näihin voivat kuulua jotkin spesifit palvelutuotteet tai esimerkiksi se, ettei matkustamohenkilökunta pysty palvelemaan matkustajaa tämän omalla äidinkielellä. Wet lease -kumppanista ilmoitetaankin jo varaussivustolla jokaisen lennon kohdalla.

Wet leasen eli vahvoissa lainausmerkeissä "märän vuokrauksen" vastakohta on dry lease eli "kuiva vuokraus". Se on tavattoman yleinen järjestely kaupallisten lentoyhtiöiden keskuudessa, ja se tarkoittaa, että lentoyhtiö on siirtänyt näennäisesti oman koneensa omistuksen siihen varta vasten erikoistuneelle leasing-yhtiölle, ja vuokraa itse tilaamaansa, omissa väreissään ja varustuksessaan olevaa konetta ilman virallisen omistajuuden kuluja ja riskejä. Muun muassa Finnair operoi käytännössä koko laivastoaan dry lease -järjestelyllä.

Erikoiselta näyttäviä wet lease -järjestelyitä

Sen lisäksi, että Finnair wet leasaa tai on tehnyt sitä viime vuosina muun muassa British Airwaysille, Eurowings Discoverille ja Qantasille, on Finnair vastaavasti itse wet leasannut koneita tietyille reiteille tai määräajoiksi ainakin espanjalaiselta Iberialta, norjalaiselta Widerøelta sekä mainitusti DAT:ilta.

Ja nämä ovat vain yksiä esimerkkejä wet lease -järjestelyistä, joilla myös Suomen kentille tällä hetkellä lennetään.

Ensinnäkin SAS:in asiakkaille kohtuullisen tutuksi on tullut tilanne, jossa SAS ei operoi lentoa Helsingistä, Turusta tai Vaasasta Tukholmaan omilla koneillaan, vaan BRA Braathens Regional Airlinesin väreissä olevilla koneilla. BRA lakkautti viime vuonna kokonaan omat reittinsä, ja on nyt keskittynyt olemaan wet lease -operaattori pääasiassa juuri SAS:ille.

Kaikkein hullunkurisimpia tilanteita wet lease -järjestelyiden ympärillä on nähty kuluvan kevään aikana iltaisin Helsinki-Vantaalla. Nimittäin Lufthansa on wet leasannut latvialaisoperaattori Air Balticilta sen Airbus A220 -koneita joillekin Euroopan reiteilleen, mukaan lukien Helsinkiin.

Näin ainakin Lufthansan iltavuoro Münchenistä Helsinkiin on lennetty Air Balticin koneilla. Samaan aikaan Air Baltic on wet leasannut Airbus A320 -sarjan koneita omaan konepulaansa romanialaiselta Carpatairilta.

Tilanne on siis ollut se, että samaan aikaan, kun Air Baltic on ajanut Helsinkiin Lufthansan vuoron Saksasta, Carpatair on hoitanut sen oman vuoron Riiasta.

Air Baltic lentää Suomessa myös Turkuun ja Tampereelle eli Carpatairin koneiden on mahdollista osua myös niiltä operoitaville vuoroille. Tässäkin tapauksessa Air Balticin asiakkaat saavat tietää eri konetyypistä jo varaussivustolla. Latvialaisyhtiö on ylpeä hiljaisista ja uudenaikaisista Airbus A220-koneistaan, joten tässä tapauksessa konetyypin vaihtumisella vanhempaan A320-sarjalaiseen on oma merkityksensä.

Taustalla ison luokan moottorihuolia ja pidettäviä lupauksia

Air Baltic on ajautunut melkoiseen tilanteeseen wet lease -kuvioidensa kanssa. Latvialaisyhtiöhän on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut pienehköstä alueellisesta lentoyhtiöstä suhteellisen merkittäväksi pohjoiseurooppalaiseksi operaattoriksi vaihtomatkustajille. Yhtiö on investoinut isosti Airbus A220-300:een, joita se on vastaanottanut tähän mennessä noin 50 kappaletta sadasta.

Air Balticin nousujohteisuus on saanut eurooppalaisen jättikonserni Lufthansa Groupin kiinnostumaan latvialaisyhtiöstä taloudellisena ja strategisena kumppanina. Yhtiöt ovatkin tiivistäneet yhteistyötään muun muassa siten, että Lufthansa Group on sijoittanut Air Balticiin 10 prosentin omistajuusosuudella, ja alkanut wet leasaamaan Air Balticilta suurissa määrin lentokoneita konsernilentoyhtiöidensä hyödyksi.

Tällä järjestelyllä Lufthansa Groupin Lufthansa, SWISS ja Brussels Airlines ovat voineet huolettomalla tavalla kasvattaa kapasiteettiaan sesonkiaikoina, kun koneita on ollut saatavilla. Lisäksi totuus on se, että Air Baltic pystyy latvialaisella palkkatasolla ajamaan reittejä halvemmalla kuin esimerkiksi SWISS sveitsiläisellä palkkatasolla. Lufthansa Group on wet leasannut Air Baltcilta jopa yli 20 Airbus A220 -konetta.

Sitten tullaankin ongelmaan, joka sekoittaa tämän hienon tasapainon.

Airbus A220:ssa on Pratt & Whitneyn valmistamat GTF- eli Geared Turbofan -moottorit, jotka tekevät koneesta varsin polttoainetaloudellisen ja hiljaisen. Saman sarjan moottoreita käytetään myös muun muassa Airbus A320neossa toisena moottorivaihtoehtona.

Näissä moottoreissa on kuitenkin havaittu teknisiä seikkoja, jotka pakottavat lentoyhtiöt korjauttamaan ja tarkistuttamaan joka ikisen A220-koneensa. Moottorivalmistaja Pratt & Whitneyllä on puolestaan suuria haasteita tämän toteuttamisessa.

Nämä lentoyhtiöt ovat parhaita pandemiassa – Qatar Airways omassa luokassaan pandemia ilmailu matkustus lentäminen

Koska Air Balticin kaikki koneet koneet ovat A220:siä, ongelma on luonnollisesti sille fundamentaalinen.

Samaan aikaan Air Baltic on päättänyt kunnioittaa Lufthansa Groupille tekemäänsä wet lease -sitoumusta loppuun asti. Se tuottaa palvelunsa kumppanilleen silläkin kustannuksella, että se joutuu wet leasaamaan itse koneita omille reiteilleen, ja perumaan useita suunnittelemiaan kausireittejä tulevalle kesälle 2025. Suomessa reittileikkaukset vaikuttavat Tampere-Pirkkalaan, joka ei tänä vuonna saa yhteyttään Rodokselle.

Lähteet: Finnair, Air Baltic, Simple Flying, Ch-aviation

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat