Yli puolet valmis ostamaan ladattavan hybridin

Autoalan liikennebarometri: sähköautojen yleistymistä jarruttaa korkeampi hankintahinta sekä epävarmuus toimintamatkasta ja latausmahdollisuuksista.

Autoalan teettämän liikennebarometrin alustavien tulosten mukaan yli puolet suomalaisista olisi valmis hankkimaan ladattavan hybridin. Ladattava hybridi on todennäköisesti monelle autoilijalle välivaihe ennen mahdollista täyssähköautoon siirtymistä. Liikennebarometrin mukaan autoilijoilla on täyssähköautoiluun siirtymisessä vielä useita haasteita voitettavaksi.

Liikennebarometrin mukaan täyssähköauton hankinnan esteinä ovat tutut epäkohdat: auton korkeampi hinta, toimintamatka ja latausvarmuus. Näistä haasteista huolimatta noin 40 prosenttia suomalaista olisi valmis hankkimaan täyssähköauton.

– Epävarmuus latausmahdollisuuksista vaikuttaa kuitenkin noin 80 prosentilla sähköauton hankintaan, barometrin tuloksista kertonut Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa huomauttaa.

Autoalan liikennebarometrin tulokset perustuvat yli 4 000 vastaajaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Työsuhdeautot sähköistämään liikennettä

Kuten Autoliittokin on tuonut esiin, Suomessa auton keskimääräinen arvo on vain 3 600 euroa. Auton vaihdossa tarvittava väliraha uuteen ja vähäpäästöiseen sähköautoon on monelle kansalaiselle tekemätön paikka.

– Nykyisin sähköauto maksaa 1,8-kertaa sen mitä vastaava bensiinimoottorinen henkilöauto, Rissa taustoittaa.

Autoala on esittänyt, että sähköautojen kysynnän edistämiseksi työsuhdekäytössä olevien autojen verotusarvon porrastamista hiilidioksidipäästöihin siten, että alle 95 g/km päästötasolla laskennallista verotusarvoa alennettaisiin.

– Tämä lisäisi selvästi sähköautojen kysyntää, sillä työsuhdeautomarkkinoilla sähköautojen hankinnalle ei ole yhtä suuria esteitä kuin kotitalouksissa.

Täyssähköinen työsuhdeauto lisäisi 2–4 vuoden viiveellä kaikkien kuluttajien sähköautojen tarjontaa, tulisivathan ne käytettyjen autojen markkinoille.

– Tällä olisi merkittävä vaikutus autokaupan tarjontaan, sillä vuosittain markkinoilla liikkuu 25 000 työsuhdeautoa, Rissa arvioi.

Lataus pohdituttaa, etuna ajon päästöttömyys

Liikennebarometrin vastaajista 47 prosenttia on sitä mieltä, että epävarmuus sähköauton toimintamatkan riittävyydestä vaikuttaisi erittäin paljon sähköauton valintaan. Vastaajista liki kolmannes (29 %) kertoi, että epävarmuus toimintamatkan riittävyydestä vaikuttaisi paljon valintaan.

Vastaajista 46 prosenttia kertoi, että epävarmuus julkisten latauspaikkojen riittävyydestä vaikuttaisi erittäin paljon sähköauton valintaan. Sähköauton bensiini- ja dieselautoa kalliimpi hankintahinta vaikuttaisi 44 prosentin mielestä erittäin paljon sähköauton valintaan.

Epävarmuus sähköauton latausmahdollisuudesta kotona vaikuttaisi sähköauton valintaan erittäin paljon 43 prosentilla vastaajista.

Sähköauton päästöttömyys ajon aikana vaikuttaisi erittäin paljon 32 prosentilla vastaajista. Sähköauton edulliset käyttökustannukset puolestaan vaikuttaisivat erittäin paljon sähköauton valintaan 29 prosentilla vastaajista.

Kolmasosalla vastaajista sähköauton valintaan vaikuttaisi erittäin paljon epävarmuus sähköauton jälleenmyyntiarvosta.

Latauspaikalle kevyempi vero

Autoala madaltaisi sähköautoilukynnystä laskemalla työsuhde-etuna toteutettavien kotilatauspaikkojen verotusarvoa.

Alan näkemyksen mukaan latausinfratukea tulisi kohdentaa ensisijaisesti asuntojen latauspaikkojen rakentamiseen, sillä vaikka pikalatausasemien määrä kasvaisikin, suurin osa latauksista hoituu tulevaisuudessakin kotona.

Työsuhdeautoilijat ovat selvästi aiempaa alttiimpia valitsemaan ladattavan hybridin tai täyssähköauton.

ALD Automotiven toimitusjohtaja Pekka Kivisen kokemuksen mukaan työsuhdeautoja valitsevat ottavat aiempaa enemmän ympäristönäkökohdat huomioon autovalinnassa.

– Päästöihin j auton taloudellisuuteen liittyvä vastuullisuus on kasvanut ihan selvästi. Kulutus- ja päästökysymykset ovat viimeisen vuoden aikana nousseet keskusteluissa esiin aiempaa vahvemmin, Kivinen kertoo.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoalan liikennebarometri, Autoalan Keskusliitto (AKL), Autoalan tiedotuskeskus, Autoliitto, ALD Automotive

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy