Käyttötesti: nyt se on todistettu – Kia Niro EV kuluttaa kohtuullisesti

Seuraa päivitys käyttötestimme ulkopuolelta, kun samanlaiset Kia Niro EV:t osallistuivat hiljattain kahteenkin sähköautojen kulutuskisaan. Näin saimme oivaa vertailupohjaa käyttötestin kulutusseurantaan. Itse testiautokin voi kohtuullisen hyvin.

Kulutuskisoista toinen eli Autoliiton Helsingin seudun osaston järjestämä vuotuinen EV-Challenge järjestettiin viime joulukuun kymmenentenä päivänä. Koska Kia Niro EV -käyttötestiautomme luovutus osui tuohon samaan aikahaarukkaan, alkuun oli harkinnassa, että osallistuisimme kisaan testiautolla, mutta luovuimme pian ajatuksesta ja turvauduimme maahantuojan lainaamaan identtiseen autoyksilöön.

Syynä oli se, että tahdoimme simuloida käyttötestiautomme luovutuksen sekä suorittaa mielenkiintoisen sähköauton totutusjakson, joita molempia kulutuskilpailu olisi hieman häirinnyt.

EV-Challenge, johon osallistuimme viimekin vuonna silloisella käyttötestiautolla Hyundai Ioniq 5:llä, on nimensä veroisesti haaste sähköautoille: kyse on ennen kaikkea siitä, mikä kisaan osallistuvista autokunnista pääsee prosentuaalisesti lähimmäksi autonsa ilmoitettua WLTP-kulutusta.

Kuljettajana oli edelliskerran tapaan pitkäaikainen avustajamme ja koeajajamme Petri Munukka, jolle taloudellinen ajaminen on rakas harrastus – miltei aina kun annamme käyttötestiauton Petrin haltuun, luvassa on jonkin sortin kulutusennätys. Viimeksi näin tapahtui, kun Petri ajeli Peugeot 308 Hybridillä ylimaalliset 84 kilometriä pelkällä sähköllä.

Niinpä odotukset hyvästä sijoituksesta olivat taas korkealla.

Kerralla kärkijoukkoon

EV-Challengen tämänkertaiset olosuhteet olivat talviset: pakkasta oli muutama aste ja edeltävänä yönä oli satanut 5–10 senttiä uutta lunta. Lumesta aiheutui hieman lisävastusta, mutta muuten keli ei ollut kovin liukas.

Kisamatka oli tarkalleen 191,73 kilometriä kolmella eri keskinopeudella ajetussa pätkässä (48,7/57,6/72,7 km/h). Koko kisan ohjekeskinopeus 57,8 km/h. Sama reitti oli ajettu kesällä samoilla nopeuksilla, ja etukäteisarvailuissa nopeudet vaikuttivat talvikeliin liian kovilta. Petri kuitenkin raportoi, ettei näin ollut, eli tieltä lipsahtelua ei tarvinnut pelätä.

Lähtönumero 26 auton joukossa oli 12. Viimeisellä nopealla pätkällä miehistöllemme tuli aikasakkoa myöhästymisestä, kuten ilmeisesti lähes kaikille muillekin. Syynä olivat talvinopeusrajoitukset ja muu liikenne.

Ajon aikana otettiin käyttöön kaikki mahdolliset säästötoimenpiteet. Automaatti-ilmastoinnin puhallin pidettiin ykkösellä tuulilasille suunnattuna, mutta muuten lämmitys oli suurimman osan aikaa poiskytkettynä. Lämpöä miehistölle toivatkin pitkät kalsarit ja toppatakit.

Miten sitten meni? Itse asiassa erittäinkin hyvin. Saavutettu tulos, 16,7 kWh/100 km, oli koko kisan viidenneksi pienin – vain neljä Tesloilla ajanutta autokuntaa pääsi vähemmällä energiamäärällä (näiden kulutukset asettuivat välille 15,5–16,3 kWh/100 km).

Mutta: kisan tulokset lasketaan prosentteina WLTP:stä, joka Niro EV:n tapauksessa on 16,2 kWh/100 km. Laskelma pudotti autokuntamme lopulta kahdeksanneksi. Petri kommentoikin kisan jälkeen, että Kian WLTP-kulutus on mitattu ”tiukasti”. Kisassa parhaiten pärjäsivät Maxus Euniq 5 sekä Volvo XC40 P8, joiden WLTP on "huono", 22–24 kWh/100 km.

Maailman suurimmassa testissä

Toinen kulutushaaste Niro EV:lle oli Moottorin ja Autoliiton yhdessä Norjan autoliitto NAF:n kanssa tuottama testisarja, jossa mitataan sähköautojen toimintamatkoja reaalimaailmassa. Tämä maailman suurin sähköautotesti EL Prix järjestetään uusille automalleille puolivuosittain eli talvella ja kesällä, ja tammi–helmikuun taitteessa vuorossa olivat kylmän kelin toimintamatkakokeet.

Testiin osallistuvat aina kiinnostavimmat sähköautouutuudet, joten myös Niro EV otettiin itseoikeutetusti mukaan. Rengastukseltaan ja muulta tekniikaltaan tämäkin autoyksilö vastasi täysin käyttötestiautoamme.

Sähköautotestin reitti koostuu kaupunkiajosta, maanteistä ja moottoriteistä, joilla nopeudet asettuvat välille 60–110 km/h. Kaikki autot lähtevät aamuvarhaisella liikkeelle parkkihallista, ja autoilla ajetaan nopeusrajoituksen mukaisesti, kunnes ajoakusta loppuu virta. Tällä kertaa pakkanen pyöri enimmäkseen viiden ja kymmenen asteen tuntumassa.

Testilenkki aloitetaan kylmällä autolla eli ilman matkustamon tai akun esilämmitystä, mutta toisin kuin EV-Challengessa, automaatti-ilmastoinnissa ylläpidetään miellyttävää 21 asteen sisälämpötilaa, ja myös istuinlämmitin on säädetty alhaisimmalle tasolle. Regeneraatiota eli energian talteenottoa käytetään aktiivisesti ajon aikana, ja auton eco-ajotila tai vastaava on päällä.

Myös tässä kokeessa Niro EV:n tulos oli varsin hyvä. Ajotietokone ilmoitti viimeisimmäksi kulutuslukemaksi ennen akun hiipumista 17,6 kWh/100 km, ja auto pääsi lopulta 343 kilometrin päähän. Eroa 460 kilometrin WLTP-toimintamatkaan laskettiin 25,43 prosenttia, millä Niro sijoittui hieman keskikastin huonommalle puolelle. Toisaalta esimerkiksi Toyota bZ4X:n suoritus samaisessa kokeessa tuotti yli kymmenen prosenttia suuremman poikkeaman, mikä nostaa korealaisen käyttötestiautomme suorituksen arvoa.

Mystinen bugi toistui

Entäpä käyttötesti noin yleensä? Palaamme Niro EV:n talviominaisuuksiin tarkemmin seuraavassa väliraportissa, mutta tähänastiset talvikokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Jäätymisiä ei ole esiintynyt, auto pelaa ajossa hyvin ja lämmityslaitteessa riittää tehoa parhaaseen sähköautotapaan.

Muutama viikko sitten ilmaantunut mystinen bugi, joka esti tilapäisesti liikkeellelähdön, on uusiutunut kerran – toisin kuin ensimmäisellä otoksella, tällä kertaa tilanne oli aivan päinvastainen, sillä auto oli piuhan päässä latauksessa eikä etälämmitystä käytetty.

Nytkin selvisimme viiden minuutin odottelulla, jolloin ajo – etälämmityksineen päivineen – on jälleen sujunut täysin normaalisti. Tätäkin tilannetta seuraamme luonnollisesti aktiivisuudella koko etälämmitystä kaipaavien kelien ajan.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus