Koeajo: maltillisesti uudistunut – Mazda CX-3
Mazda CX-3 on uudistunut varsin maltillisesti. Hyvää: etuistuin, kulutus, ajettavuus, viimeistely. Huonoa: takatilat, äänieristys, varustetason hinta, näkyvyys taakse.
Merkittävin Mazda CX-3:n uutuus on kolmos-Mazdaan tuotu G-Vectoring Control. Sanahirviö tarkoittaa järjestelmää, joka lupaa tasaisempaa kulkua kaarteissa ja huonossa säässä hienosäätämällä moottorin vääntömomenttia.
Esimerkiksi mutkaan saavuttaessa järjestelmä vähentää vääntöä, jotta etupyörillä olisi parempi pito. Vastaavasti mutkasta poistuttaessa vääntö voidaan palauttaa normaalitasolle. Lupauksissa on siis tarkemmin kuljettajan aikomuksia vastaava ajolinja ja vähemmän turhaa ohjauksen hienosäätöä suorallakin tiellä. Samalla auton kulku rauhoittuu ja matkustamon kallistelut vähenevät.
Koeajossa eroa aiempaan on vaikea todentaa, kun rinnalla ei ole verrokkiautona edellismallia. Yhtä kaikki ajettavuudeltaan Mazda CX-3 yltää yli autoluokkansa keskitason – olipa alla suora moottoritie tai mutkainen Ruotsinpyhtään maisemia halkova maalaistie.
Ohjaus on perushyvä. Tuntuma tanakoituu moottoritiellä, mutta alemmissa nopeuksissa tuntuma käy epämääräisemmäksi. Kaikkineen ajettavuus on hyvällä tolalla. Auto käyttäytyy luontevasti, kaupunkiajossa jopa ketterästi. Pysäköintikään ei ketteryyden puolesta tuota ylenmäärin vaivaa. Näkyvyys takaviistoon on kehnohko, eikä matala takaikkuna sekään avaa kovin avaria näkymiä. Peruutuskamera on tähän automalliin aivan omiaan, ja säästäneen turhilta peltikolhuilta.
Lisää puhtia
Moottorissa on tehoa 120 hevosvoimaa, mutta aika ajoin ajokokemus on puhditon. Moottorin voimavaroja saa koetella ja huudattaa kierroksia jo taajama-ajossakin, ohituskiihdytyksistä puhumattakaan.
Luvattu keskikulutus on alle kuusi litraa satasella, maantieajossa hitusen alle viisi litraa, ja kaupunkiajossa 7,3 litraa – käytännön koeajossa auton keskikulutus oli hitusen alle lupausten.
Moottorin käyntiäänet tulevat liki, sillä ne kuuluvat häiritsevästi matkustamoon. Äänieristys ylipäätään jättää toivomisen varaa, sillä maantieajossa tuulen suhinat ja rengasäänet kantavat sisälle asti. Osansa äänimaailmalla on 18-tuumaisilla renkailla, jotka eivät välttämättä olisi ajomukavuutta arvostavan valinta – näyttävyyttä kookas rengaskoko toki tuo.
Ulkoa kookas
Hienoista uutta on keulailmeessä, joka on viirumaisempien ajovaloumpioiden vuoksi edellismallia hyökkäävämpi. Uutta ovat myös lämmitettävä ohjauspyörä sekä sähköisesti säädettävä kuljettajan istuin muistitoiminnolla.
Autoluokaltaan CX-3 on pieni katumaasturi, mutta auto osaa myös hämätä. Kauempaa katsottuna pysäköintipaikalla odottava auto näyttää ulkoa kookkaammalta kuin se todellisuudessa onkaan.
Jo takakonttiin vilkaisu kertoo missä mennään. Tavaratila on lyhyt ja kooltaan niukahko.
Matkustamon koko käy todeksi, kun 185-senttinen asettuu matkustajaksi samanmittaisen kuljettajan taakse. Matalahko istuma-asento nostaa polvia ja ne lähes tapaavat etuistuimen selkänojaan. Pääntilaakaan ei takana ole liikaa, sillä autosta ulos käydessä saa olla nöyränä, jottei kallo kolahda karmiin.
Keskikotelo on niin kookas, ettei takana keskellä istuisi mielikseen edes lyhyitä ajomatkoja.
Kuskilla kaikki hyvin
Kuljettajan valtakunnassa sitä vastoin ovat asiat hyvällä tolalla. Kaikki kytkimet ovat käsillä ja mittaristonäkymä on selkeä. Keskikonsolin pyörökytkin on erinomaisen kätevä ja napakkatoiminen.
Kojelautaan istutettu näyttö tosin on altis ikävillä näkemistä haittaaville heijasteluille.
Ohjauspyörä säätyy riittävästi, joten ajoasento löytyy kätevästi.
Etuistuimessakaan ei ole hammasteltavaa: sivutukea on riittämiin ja nahka hellii. Istuimen säätövarat ovat hyvät. Sähkösäätöisyys on jo perusedellytys varustetason yläpään autossa.
Sisäilme on kaikkineen hieman muovinen tyyriin varustelutasonkin huomioiden, mutta varsin viimeistelty.
Mazda CX-3:n Luxury Plus -koeajoautolla on hintaa liki 31 000 euroa. Mazdan katumaasturia mielivän kannattaa katsella myös CX-5:n suuntaan, sillä samalla rahasummalla on tarjolla jo isovelikin.
