Koeajo: Mercedes-Benz S 500 on ehdokas maailman parhaaksi autoksi
Uudet kuusisylinteriset rivimoottorit viimeistelevät erinomaisen kokonaisuuden. Hyvää: Hyvää voimalinja, ajettavuus, mukavuus, avustinjärjestelmät. Huonoa: tietoviihdejärjestelmä hivenen kankea
Sisätilojen yltäkylläisestä nahkaverhoilusta, runsaista jalopuulistoista ja tyylikkäistä alumiinisomisteista huolimatta huomio on kiinnittynyt kuuteen konepellin alla työskentelevään sylinteriin. Noin kahdenkymmenen V6-vuoden jälkeen Mercedes-Benz palaa kuusisylinteriseen rivimoottoriin. Se sopii paremmin kiristyviin päästömääräyksiin, sillä kallis pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä voidaan sijoittaa koneen yhdelle puolelle.
Suora kuutosmoottori tunnetaan yhtenä automaailman jaloimmista. Käynniltään värinättömänä ja ääneltään hienostuneena se sopii edustusautoon – aivan kuten vuosikymmeniä sitten automaailmassa oli tapana.
Sähköistä avustusta
Bensiinikäyttöisenä uusi kuutoskone tarjoillaan kahtena versiona: S 450 (367 hv) ja S 500 (435 hv). Molemmissa polttomoottorin tukena on ISG:ksi nimetty kampiakselin päähän kytketty 16 kilowatin sähkömoottori-generaattori -yhdistelmä, eräänlainen kevythybridijärjestelmä, joka tukee polttomoottoria kiihdytyksissä 250 newtonmetrin väännöllä ja lataa 48 voltin akkua jarrutuksissa. Korkeajännitejärjestelmää hyödynnetään turboahdinta avustavassa sähköisessä kompressoriahtimessa ja sähköistetyissä apulaitteissa. Apulaitehihnoista luopumalla moottorista on saatu varsin lyhyt.
Ensikoeajossa alle valikoitui tehokkaampi Mercedes-Benz S 500. Taloudellisella ajotavalla voimalinja hyödyntää paljon rullausta vapaalla ja energiaa talteenottavaa moottorijarrutusta. Voimakkaammissa kiihdytyksissä S-sarjan ohjaamoon kantautuu vaimean soinnikas käyntiääni.
Hienostunut diesel
Suomen markkinoiden kannalta tärkeä kuusisylinterinen diesel on myös uudistunut rivimoottorisukupolveen. Voimanlähteestä on tarjolla kaksi tehoversiota: S 350 d ( 286 hv) ja S 400d (340 hv). Diesel tulee toimeen ilman kevythybriditekniikkaa, mutta kulutuksen kerrotaan silti parantuneen hieman. Lyhyen koeajon perusteella hienostuneisuudessa tai suorituskyvyssä ei ole moitittavaa.
Uudistetun S-sarjan tunnistaa helpoiten peruspuskurin vaakasuuntaisesta kromilistasta ja ajovalojen kolmesta led-viuhkasta. Harmaa aloituskuvan auto on varustettu AMG-ulkonäköpaketilla.
Suomeen uudistunut S-sarja saapuu pelkästään 4Matic-nelivedolla varustettuna, mutta S 500 4Maticin teknisten tietojen puuttuessa koeajon yhteydessä on ilmoitettu takavetomallin arvot. Kuusisylinteristen yläpuolelle asettuu AMG-perua olevaa nelilitraista V8:ia käyttävä S 560 (469 hv) sekä kiehtovasti eleganttia edustusautoa ja anarkistista V8-voimaa yhdistävä 612 hevosvoimainen Mercedes-AMG S 63.
Sähköautohuumassa eläville voi tuntua erikoiselta, että Mercedes-Benzin lippulaivan mallipäivityksen kohokohtana ovat polttomoottorit. Syy on yksinkertainen: vaiheittaisesta sähköistymisestä huolimatta toistaiseksi tehokkain tapa puhdistaa liikennettä on kehittää polttomoottoria.
Kauttaaltaan hienosäädetty
Mahtuu S-sarjan kasvojenkohotukseen muutakin: keulaa koristavat uudet ajovalot, jotka tunnistaa helpoiten päiväajovalojen kolmesta lediviuhkasta. Myös toiminnallisuutta on kehitetty, varustelistalta Multibeam-ledimatriisivaloihin löytyy aiempaa tehokkaammat kaukovalot. Keulailmettä on uudistettu myös uudella etupuskurilla.
Ohjauspyörän takaa S-mersu tuntuu nykypäivään tuodulta omalta itseltään: kyyti on juhlavaa, melutaso kiitettävä ja ajettavuus erittäin vaivatonta. Tietoviihdejärjestelmä on vaihtunut uudesta E-sarjasta tuttuun – parannus aiempaan, muttei luokkansa parasta.
Kehitetyt ajoavustimet sopivat ”ässään” hienosti: ajaminen on vaivatonta, kun auto mukautuu itse nopeusrajoituksiin, jarruttaa mutkiin ja vaihtaa eleettä kaistaa (Suomen tilanne odottaa Trafin vahvistusta). Yksi asia on kuitenkin muuttunut: Mercedes-Benz on siirtänyt vakionopeussäätimen viiksestä ohjauspyörän näppäimiin. Siihen kannattaa tottua, sillä pääasia on ennallaan: Mercedes-Benzin S-sarja on yhä vahva kandidaatti maailman parhaaksi autoksi.
