Koeajo: katumaastureiden uusin tulokas SsangYong Tivoli

Tulokas ilmoittautuu tiukkaan kilpaan. Hyvää: takatilat, muotoilu, takuu. Huonoa: äänieristys, etuistuimen ja ratin säädöt.

SsangYong Tivoli -katumaasturi on kiinnostava tuttavuus. Uusi automerkki hämmentää seisovaa vettä. Kyseessä on merkin paluu, sillä Suomen teillä liikkuu yhä puolitoistasataa SsangYongin Mussoa, joita tuotiin muutaman vuoden ajan maahan 1990-luvun puolivälissä ilman suurempaa menestystä.

Särmää etsimässä

Tivoli ei kokonaisuutena jätä särmikästä tai persoonallista vaikutelmaa. Tämä ei tarkoita etteikö Tivoli olisi kelpo käyttöauto. Särmintä on ulkomuoto: tulokas on hauskan ja sympaattisen näköinen.

Ikkunapintaa on paljon, joten autosta on erinomaiset näkymät ulos eteen ja taakse. Kookkaat peilit aiheuttavat pienen katveen etuviistoon, mutta onneksi etupilarit ovat kapeahkot. Kaksivärisyys mataloittaa vaikutelmaa.

Kuljettajan valtakunta on järjestelty selkeästi. Näyttöön on tupattu kokoonsa nähden paljon sisältöä, jonka vuoksi selkeys kärsii. Tunnelma sisällä on varsin muovinen.

Istuinasentoa saa sovitella mieleisekseen, sillä ratissa ei ole syvyyssäätöä. Etuistuin ei suo kovin paljon apua, sillä selkänojan kaltevuusssäätö on toteutettu harvahampaisella vipusäädöllä.

Etuistuin jättää alkuun myönteisen kuvan, mutta kuta enemmän ratin takana istuu, sitä kipeämmin kaipaa parempaa sivutukea ja ylipäätään tanakampaa istuinta. Neliskanttisen auton takatilat ovat matkustajien kannalta mainiot. Tilaa on päiden yllä, hartiatasolla ja myös jaloilla, sillä lattia on käytännössä tasainen.

Takaluukku paljastaa 423 litran kontin, joka on leveä ja korkea muttei kovin pitkä syvyyssuunnassa. Lastausaukko on mukavan kookas.

Maantieajossa auto on vakaa. Ohjaustuntuma jättää kuitenkin toivomisen varaa. Auto kääntyy käskettäessä, mutta tuntuma on turhan suurpiirteinen. Tuntuma eli ohjausvaste kohenee kun sen asettaa comfortilta sportiksi.

Samoin voi ajoasetuksin säätää vaihteiston työskentelyä. Asetukset ovat eco, power ja winter.

Dieselmoottorissa on tehoa niukin naukin riittävästi eli 115 hevosvoimaa. Lastattuna auton meno tahmautuu, joten väkevämpi voimanlähde tekisi ajamisesta vaivattomampaa. Koeajossa keskikutus kipusi 6,7 litraan sadalla kilometrillä.

1,6-litrainen dieselmoottori ei ole kaltaisiaan äänekkäämpi, mutta sen elämöinti kuuluu sisälle. Rengasmelukin kantaa – etenkin eturenkaiden seutuvilta – matkustamoon vauhdin kiihtyessä.

Odotuksissa neljä tähteä

Tivoli ei ole käynyt Euro NCAP -törmäystesteissä, mutta malli on maahantuojan mukaan tarkoitus testauttaa vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on aluksi neljä tähteä. Täyteen viiteen tähteen ei ole vielä mahdollisuuksia, sillä automaattinen hätäjarrutustoiminto on tulossa Tivolin varusteeksi vasta ensi kesän tuotannosta lähtien.

Koreassa auto on testattu: Korean NCAP:n arvosanaksi tuli viisi tähteä.

Kovassa seurassa

Polttoaine vie autoa, hinta auton ostajaa. Edullisimmillaan uuden Tivolin saa bensiiniversiona 20 990 eurolla.

Koeajettu etuvetoinen dieselmalli maksaa ilman lisävarusteita 28 990 euroa.

Yhtä tehokkailla dieselmoottoreilla varustetuista korealaiskilpailijoista esimerkiksi Kia Sportage maksaa 27 990 euroa ja Hyundai Tucson 28 390 euroa. Kaksikko on tosin manuaalivaihteisia.

Esimerkiksi etuvetoinen Mazda CX-3 hieman pienempitehoisella dieselmoottorilla (77 kW) ja manuaalivaihteistolla maksaa 25 607 euroa. Etuvetoinen ja manuaalivaihteinen Dacia Duster dieselinä (80 kW) maksaa alle 20 000 euroa. Nelivetoisen diesel-Dusterin saisi 22 555 eurolla.

Valmistaja uskoo Tivoliin vakaasti, sillä autolla on viiden vuoden takuu ilman kilometrirajaa. Hyundai kykenee yhtä pitkään takuuseen, Kia seitsemään vuoteen.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela