Ajoneuvot | Moottoriurheilu | Uutinen | 23.3.2018

KymiRing: rataunelma vaatii kipeästi lisämiljoonia

Iitissä sijaitseva, rakenteilla oleva KymiRing-moottoriurheilukeskus käsittää kansainväliset kilpailustandardit täyttävän moottoriradan ja ajokoulutuskeskuksen. Alueesta kehitetään toiminnallista keskusta erilaisille käyttäjäryhmille.

Radalle on luvassa valtion rahaa, mutta sen lisäksi vaaditaan omaa rahoitusta. Sen kerääminen on osoittautunut haastavaksi savotaksi.

Niukkasanaisuus jatkuu

Etelä-Suomen Sanomat on selvitellyt hankkeen rahoituskuvioita haastattelemalla KymiRing-yhtiön hankejohtaja Timo Pohjolaa – joka on lausunnoissaan varsin niukkasanainen. Pohjola vetoaa siihen, että hankkeen rahoituksesta kerrotaan tiedotteella huhtikuussa.

Rahoituskuvioiden selkiytymisellä alkaa olla kiire.

”Kiireisintä päätöstä odottaa alueelle rakennettava eritasoliittymä. Samalla valtatie 12:a levennetään ohituskaistatieksi noin viiden kilomerin matkalla. Hinta on noin 17 miljoonaa, josta valtio on luvannut maksaa 14 miljoonaa ja loput Iitti ja Kouvola. Rahoitus on kuitenkin sidottu siihen, että itse ratahanke todella toteutuu”, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat.

KymiRingin olisi tarkoitus isännöidä vuosina 2019–2023 ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokkaa eli Suomen MotoGP-osakilpailuja.

Rahoituksen piti olla selvillä jo marraskuussa

Etelä-Suomen Sanomien uutisessa liikenneministeriön projektijohtaja Lars Westermark kertoo, että alun perin tiehankkeen rahoituksen piti olla selvillä jo viime marraskuussa. Rahoituksen etsimiselle oli kuitenkin annettava lisäaikaa helmikuun loppuun ja vielä kertaalleen tämän kuun loppuun asti, jolloin alustavat urakkasopimukset raukeavat. Jos näin pääsisi käymään, pitäisi urakat kilpailuttaa uudestaan – ja se veisi aikaa arviolta ainakin puoli vuotta.

Haastateltu Westermark arvioi, että tarvittaessa liikennejärjestelyt voidaan kesällä 2019 hoitaa myös poikkeusratkaisuin.

Ulkopuolista rahaa tarvitaan

Ulkopuolinen rahoitus on elinehto mille tahansa isolle hankkeelle. Niin myös KymiRingille.

Valtion avustusta KymiRing-yhtiölle on myönnetty kolme miljoonaa euroa, jos yhtiö itse pystyy esittämään omasta takaa 10 miljoonan euron rahoituksen. Valtion tarjous on voimassa tämän vuoden ajan. Yksityistä rahaa on löydyttävä tai koko ratahanke on vaarassa kaatua.

KymiRing-yhtiön omistajia ovat AKK Sports oy ja Suomen Moottoriliitto ry, molemmat 31 prosenttia sekä Iitin kunta ja A. Ahlström, kumpikin 19 prosentin osuudella. KymiRing on Etelä-Suomen Sanomien mukaan tiettävästi pyytänyt kaikilta omistajiltaan lisäsijoituksia.

Vauhdikasta etenemistä

Rahoituskuvioiden selkiytymistä odottava ratahake on edennyt jopa etuajassa aikataulusta.

Viime vuoden heinäkuussa KymiRingin puuhatahot kertoivat hankkeen merkittävästä edistymisestä: KymiRingin ympäristölupapäätös tuli lainvoimaiseksi, kun Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Kouvolan kaupungin ympäristölautakunnan päätöksestä tehdyt valitukset.

Ja elokuun alussa 2017 uutisoitiin, että Suomi isännöi ratamoottoripyöräilyn MotoGP-osakilpailuja vuosina 2019–2023 KymiRing-radalla. Ajankohdan varmisti MotoGP-sarjan promoottorin Dorna Sportsin johto Suomen-vierailullaan. Lokakuun alussa saatiin puolestaan tietää, että rakennustyöt ovat pari kuukautta etuajassa.

Huiman pitkä takasuora!

Kausalassa, Lahden ja Kouvolan välillä sijaitseva Kymiring eroaa vanhemmista moottoriradoistamme, kuten Ahvenistosta, Alastarosta, Botniaringistä, Kemorasta ja Motoparkista, oikeastaan kaikilla mahdollisilla tavoilla – ja edukseen.

Rata on nopeampi, pidempi ja leveämpi, sen päällyste ja tasaisuus ovat paremmat, ja turva-alueet laajimmat mahdolliset.

KymiRingin takasuora on pitkä – 1,2-kilometrinen. Esimerkiksi F1-sirkuksessa tällä hetkellä pisimpiä edustavan Kiinan GP-radan takasuora on 1,165 kilometrin mittainen!

Pituudeltaan ja kierrosajaltaan Kymiring vastaa kutakuinkin Espanjan Barcelonan GP-rataa, joka on tuttu formula ykkösiä seuraaville. Kyseessä on siis aidosti kansainvälisen vertailun kestävä rata.

Radan suunnittelussa on pyritty hyödyntämään maaston muotoja. Korkeuseroilla on saatu aikaan luonnollisia katselualueita, minkä ansiosta yleisö näkee autot tai moottoripyörät jopa yli minuutin ajan, kun muilla vastaavilla radoilla ne katoavat näkökentästä keskimäärin jo 8–12 sekunnin jälkeen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Lauri Ahtiainen, Arkkitehdit Sankari Oy