Autovero poistuu täyssähköautoilta, mutta hankintatuki ei nouse

Autotuojien tj. Tero Kallio: ”Autoveron poistolla on myös psykologista vaikutusta ja se varmasti vilkastuttaa sähköautokauppaa. Hankintatukeen osoitettu eurosumma oli pettymys.”

Täyssähköautot vapautuvat autoverosta, lupaa budjettiesitys.

Sähköistämisen edistämiseksi täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.

Autovero maksetaan auton ostamisen yhteydessä, ajoneuvoveroa maksetaan vuosittain.

– Veromuutos varmasti vahvistaa sähköautojen myyntiä, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio kiittelee.

– Autoveron poistolla on myös psykologista vaikutusta ja se varmasti vilkastuttaa sähköautokauppaa. Kyseessä on numeroitaan suurempi vaikutus.

Uusien täyssähköautojen keskihinta on Kallion mukaan ollut noin 55 000 euroa, jonka hintaisessa autossa veron poisto tarkoittaa 1 500 euron huojennusta auton ostajalle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

75 miljoonan euron potti

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2022 sisältää useita liikkumisen edellytyksiin ja liikenteeseen liittyviä linjauksia. Budjetissa sovituilla toimilla on määrä varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen päästöt vähintään puolitetaan vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä kattavan aiemmin valmistellun suunnitelman eli fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla.

Tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan budjetissa noin 75 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Rahoitusta osoitetaan esityksessä muun muassa lataus- ja jakeluinfraan sekä hankinta- ja konversiotukiin.

Budjetin julkistuksessa eilen esiintynyt valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi, että hallituksen budjettiesitys ei sisällä bensaveron nostoa.

Hankintatuen taso säilyy

Budjettiehdotuksessa on jyvitetty kuusi miljoonaa euroa hankinta- ja konversiotukiin, jolla ”edistetään siirtymää vaihtoehtoisiin, vähähiilisiä polttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin ja tuodaan energiatehokkuushyötyjä liikenteeseen tukemalla vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja yleistymistä sekä niiden osuuden kasvua autokannassa.”

Tero Kallion mukaan täyssähköautojen hankintatukeen osoitettu eurosumma oli pettymys. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) väläytteli alkuvuodesta Moottorin haastattelussa sähköautojen hankintatuen mahdollista laajenemista. Odotukset olivat monen sähköautoa mielivän kuluttajan mielissä selvästi korkeammalla, onhan monissa muissa maissa kuten Ruotsissa ja Saksassa selvästi korkeampi, jopa moninkertainen tukitaso.

– Hankintatuki jää nykyiselleen eli 2 000 euroon, joka on valitettavaa. Hankintatuki laajenee ilmeisesti myös pakettiautoihin, mutta toivottavasti nykyiseen tukitasoon löytyy rahaa koko vuodeksi.

Autokannassa oli elokuun lopussa vasta noin 800 ladattavaa pakettiautoa. Sähköautojen osuus ensirekisteröidyistä pakettiautoista on tammi-elokuussa 2021 ollut vain 2,4 prosenttia.

Toiveissa 5 000 euron tuki

Sähköautoilijoiden edusjärjestö kritisoi paria päivää aiemmin, että täyssähköautojen hankintatukeen osoitettava sama summa kuin viime vuonna – kuusi miljoonaa euroa – riitä tehokkaaksi toimeksi.

Täyssähköautojen hankintatuen tasoa olisi sähköautoilijoiden mielestä nostettava nykyisestä 2 000 eurosta vähintään 5 000 euroon. Sähköautoilijoiden mukaan Suomen pitäisi välttää monessa EU-maassa tehty virhe liian pienestä hankintatukibudjetista, joka loppuu kesken aiheuttaen pahoja markkinahäiriöitä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päästökauppa ja tievero yhä mukana

Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoitteena on nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.

Budjettiesityksen liitteistä löytyy tavallista autoilijaa kiinnostava kirjaus: fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa ja ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneverotus ovat yhä valmistelupöydillä – niiden mahdollinen myöhempi käyttöönotto riippuu siitä, onko EU-tason päästöjen vähennystoimilla ja kotimaisilla fossiilittoman liikenteen tiekartan vähennystoimilla saavutettu toivottu taso.

Budjettiesityksessä asia ilmaistaan seuraavasti: ”Kun liikenteen EU-tason toimien sekä 1- ja 2-vaiheiden eteneminen on tiedossa, viimeistään syksyllä 2021, hallitus arvioi ja päättää tässä yhteydessä mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeesta liikennettä koskien. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpidevaihtoehtojen valmistelua, mukaan lukien fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa ja ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli, siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä.”

Hallituksen mukaan lisätoimien arvioinnissa otetaan huomioon myös hiilineutraaliustavoitteen eteneminen muilla yhteiskunnan sektoreilla kuin liikenteessä. Arvioitavana on myös päästövähennysten kustannustehokkuus, vaikutus kilpailukykyyn sekä alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 27. syyskuuta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Valtioneuvosto, valtiovarainministeriö, Autoalan Tiedotuskeskus, Sähköautoilijat ry

a:10:{i:0;s:5:"93899";i:1;s:5:"95063";i:2;s:6:"100697";i:3;s:5:"95283";i:4;s:5:"84561";i:5;s:5:"93879";i:6;s:5:"94643";i:7;s:5:"51925";i:8;s:5:"39033";i:9;s:5:"93986";}