Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 7.9.2021
Sähköautoilijat: Sähköauton hankintatuki nostettava 5 000 euroon
”Nyt pitäisi tehdä selkeä linjapäätös liikenteen sähköistymisen edistämisestä. Täyssähköautojen hankintatuen tasoa on nostettava yhdestä EU:n matalimmista 2 000 eurosta vähintään 5 000 euroon.”
Sähköautoilun etuja ajava yhdistys kannustaa ensi vuoden budjettia viimeistelevää hallitusta tekemään rohkeita ja vaikuttavia toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Yhdistyksen mukaan kunnianhimoisten liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi kustannustehokkaasti on politiikkatoimet suunnattava nollapäästöisen täyssähköautoilun edistämiseen.
Mihin kuusi miljoonaa euroa riittää?
Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoitteena on nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Nyt etsitään – myös syksyn budjettiriihessä – keinoja, joilla liikenteen osalta voitaisiin yltää ilmastotavoitteisiin.
”Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotuksessa täyssähköautojen hankintatukeen osoitetaan sama summa kuin viime vuonna: vain kuusi miljoonaa euroa. Vertailukohtana voidaan käyttää Ruotsia, jossa elokuun alkuun mennessä vastaavaan tukeen oli käytetty jo melkein 300 miljoonaa euroa”, yhdistys vertaa.
Täyssähköautojen hankintatuen tasoa olisi sähköautoilijoiden mielestä nostettava 2 000 eurosta vähintään 5 000 euroon.
Sähköautoilijoiden mukaan Suomen pitäisi välttää monessa EU-maassa tehty virhe liian pienestä hankintatukibudjetista, joka loppuu kesken aiheuttaen pahoja markkinahäiriöitä.
Hintakatto 60 000 euroon?
Yhdistys rukkaisi myös täyssähköautojen hankintatuen nykyistä hintakattoa, sillä ”tällä hetkellä valtio tukee osittain tehottomia sähköautoja, jotka ostetaan kotitalouden kakkosautoksi, mutta ei tutkitusti enemmän fossiilikilometrejä korvaavia pidemmän toimintasäteen täyssähköautoja.”
Julkilausuuttuna ehdotuksena on hintakaton nosto vähintään 60 000 euroon.
Lataushybridien karsastamista
Yhdistys karsastaa lataushybridejä, jotka eivät yhdistyksen mukaan toisi toivottuja päästövähennyksiä. Yhdistys pitää haitallisina verotuksellisia toimenpiteitä, joilla luotaisiin kuluttajille lisäkannusteita lataushybridien hankintaan suhteessa täyssähköautoihin.
Sähköautoilijoiden edusjärjestön mukaan ladattavien hybridien todelliset päästöt voivat olla ”tutkimusten mukaan jopa yli 2,5 kertaa” ilmoitettuja suuremmat. Tällä viitataan siihen, että lataushybrideillä ajavat lataisivat laiskahkosti sähköä ja ajamisessa painottuisi polttomoottorin käyttö.
Toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.
Viime vuonna julkistetun ja Moottorin uutisoiman kyselytutkimuksen mukaan liki 85 prosenttia lataa hybridiautoaan kotona vähintään kolme kertaa viikossa ja päivittäin autoaan lataavien osuuskin on yli 70 prosenttia.
Tiedotteessa tuodaan esiin, että vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla Suomessa myytiin eniten lataushybridejä verrattuna täyssähköautoihin koko Euroopassa.
Hallituksen pitäisi yhdistyksen mielestä tehdä linjapäätös liikenteen sähköistymisen edistämisestä: ”Muuten ilmeisenä riskinä on, että Suomesta tulee fossiilisten lataushybridien ja kaasuautojen hautausmaa.”
Liikenteen verotus muuttumassa
Liikenteen verotuksen muutostarpeiden taustalla on liikenteen haitallisten päästöjen vähentäminen. Sähköautoilijoiden yhdistys ottaa kantojensa selkänojaksi myös liikenteen verotuksen uudistamista selvittäneen työryhmän taannoisen raportin, jossa todetaan, että uusiutuvalla sähköllä ladattu täyssähköauto on nollapäästöinen ja Suomessa tuotetusta sähköstä jo 85 % on hiilineutraalia.
”Täyssähköauto on ylivoimaisesti vähäpäästöisin vaihtoehto jo nyt ja sähköntuotannon nopeasti puhdistuessa, vähenevät myös täyssähköauton päästöt”, linjaa yhdistys, jonka mukaan paras vaihtoehto leikata liikenteen päästöjä on täyssähköautojen määrän lisääminen.
”Kustannustehokkain keino tehdä se on täyssähköautojen ja polttomoottoriautojen hintaerotuksen pienentäminen.”
