Koeajo: DS 3 E-tense – Rohkeammin ylähyllylle

DS 3 E-tense pudottaa sisarmallinsa tavoin Crossback-nimen kasvopesun yhteydessä. Samalla autoa on parannettu hiukan joka saralla aina akusta materiaaleihin. Hyvää: materiaalit, tyyli. Huonoa: metrihinta.

Ranskalaisen DS:n mallistourakka on jatkunut jo tovin, mutta nyt merkki on ylpeä neljän erilaisen auton valikoimastaan. Joukon vanhimmat, DS 3 ja DS 7, ennättivät jo kasvojenkohotukseenkin ja samalla ne luopuivat hankalasta Crossback-lisänimestä. E-tense puolestaan tarkoittaa sähköistettyä, DS 3:n tapauksessa täyssähköä, ja se onkin ainut Suomessa nähtävä versio premiumin kanssa flirttailevasta kompaktiautosta.

Tuimempaan tyyliin

DS 3 E-tense on kasvopesun yhteydessä saanut uudet ajovalot, joissa ledit ovat aina vakiovaruste, matriisien ollessa lisävarustelistalla. Samalla keulailmettä on tietoisesti tehty tuimemmaksi hiukan hämmästyneen alkuperäisen jälkeen. DS Wings -somisteita on muokattu, uudet hammasmaiset päiväajovalot ovat komeat ja keulamaski on vaihtoehtoisesti väriltään krominen tai musta.

Sivuprofiilissa erottuu edelleen hainevä ovien välissä ja ovipintojen muotoilussa jättimäistä pukkimerkkiä muistuttava pokkaus. Takana muutokset ovat keulaa maltillisempia, mutta uudella spoilerilla ja takapuskurilla on haettu parempaa aerodynaamisuutta. Takaluukun Crossback-teksti on sekin vaihtunut DS Automobiles -tekstilogoksi.

Maavaraa on madallettu 10 mm aerodynaamisuussyistä ja uudet vannevaihtoehdot tasapainoilevat näyttävyyden ja ilmanvastuksen välillä. Auton ilmanvastus on parantunut tehtaan mukaan 7,6 prosenttia edeltäjään verrattuna.

Sisällä matkustamossa materiaali- ja värivaihtoehtoja on päivitetty. DS 3:n sisätilat ovatkin nyt löytäneet hiukan sitä jotain erityistä, mitä merkki tavoittelee. Uusi 10,3-tuumainen kosketusnäyttö on sangen kiiltoisa ja DS Iris -tietoviihdejärjestelmä ovat perustoimiva. Ohjauspyörän takana lisäviiksessä olleet vakionopeudensäätimen painikkeet on tuotu ratin puolaan.

Viilattua virrankäyttöä

DS 3 E-tense on saanut pientä hiontaa myös sähkövoimalinjansa osalta. Stellantiksen tekniikkatiimi on pakannut akun uudelleen, joten rakenteiden tyhjää tilaa on saatu minimoitua. Kapasiteetti on nyt 54 kilowattituntia, josta käytössä on hiukan alle 51 kWh. Latausteho on edelleen 100 kW ja 0-80% lataus onnistuu noin 25 minuutissa. Type 2 AC-laturin teho on 11 kW ja ideaalinen latausaika tuolloin on viisi tuntia.

Myös auton sähkömoottori on päivitetty, joten sen tehoa ja hyötysuhdetta on saatu parannettua. Uusitun moottorin teho on 115 kW ja vääntö kirjoitetaan muotoon 260 Nm.

DS 3 E-tensen yhdistetty WLTP-toimintamatka kirjoitetaan nyt muotoon 402 km. Lämpöpumppu on vakiovaruste, mutta akussa ei ole esilämmitystoimintoa. Akku kuitenkin pyrkii pitämään itsensä yli –10°C lämpötilassa talvikeleillä, joten pitkien pakkaspysäköintien kanssa kannattaa harkita myös latausjohdon kiinnittämistä.

Aalto ja liike

Paikoin kunnianhimoisilla mutkatieosuuksilla järjestetty koeajo paljasti, että DS 3 on ajettavuudeltaan peruspätevä kompaktiauto. Edes urheilullisemmassa ajotilassa tehoa tai intoa ei ole yltiöpäisesti, mutta arkiliikenteessä voimavarat riittävät hyvin.

Alustan säädössä on tavoiteltu premium-henkistä pehmeyttä, mutta lopputuloksesta puuttuu tietty taikamattoefekti. Samalla se on myös turhan pehmeä korin liikkeiden kunnolliseen hallintaan. Aaltoilevalla moottoritieosuudella DS 3 jääkin helposti keinumaan kuin aallokossa. Pehmeyttä on haettu myös panostamalla istuinten pehmustukseen hiukan sisarmerkki Citroënin tapaan.

Palaamme kulutuslukemiin ja käytettävyyteen tarkemmin kotimaan koeajossa.

Uudistunut DS 3 E-tense on ennakkomyynnissä ja ensimmäisiä autoja odotetaan Suomeen vielä ennen kevättä. Malliston hinnat alkavat 45 390 eurosta (Performance Line) ja väliaskeleena ennen Operaa on vielä Rivoliin rinnastuva Performance Line+.

Hinta on kompaktille autolle tuntuva, mutta DS 3 E-tense houkutellee ostajia heistä, jotka tietävät haluavansa pienemmän auton ja ovat valmiita panostamaan siihen.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen