Koeajo: Ford Ranger – Mukavasti järeä lava-auto

Ford Rangerin steroidikuuri on tehnyt lava-autosta entistä komeamman ja ajettavuudeltaan paremman. Hyvää: uusittu ulkomuoto, ajomukavuus, maastokyky, elektroniikka Huonoa: Suomen autoverotus

Rangerin malliuudistus alkoi hieman yllättäen tehomalli Raptorilla viime vuoden puolella. Kyseessä ei ole sattuma, sillä Ford on tuonut entistä selkeämmin esille amerikkalaisia juuriaan. Niihin liittyy olennaisena osana järeät moottorit ja maskuliiniset muodot.

Samaa linjaa jatketaan myös muussa mallistossa, ja nykysuuntauksesta poiketen luvassa ei ole sähköistettyjä voimalinjoja. Ainakaan vielä. Moottorit käyvät pääosin dieselillä, mutta tarjolla on toki myös bensiiniä.

Autoteollisuuden murros näkyy toki myös Rangereissa, sillä dieselmoottorit ovat tätä nykyä pienimmillään 2-litraisia. Parilitrainen EcoBlue-moottori tuottaa yhden turboahtimen avulla 170 hevosvoimaa ja 405 Nm. Huipputeho ja -vääntö tarjoillaan alhaalla, kuten dieselissä on tapana. Maksimivääntöalue on 1 750–2 500 kierroksen tienoilla.

Neloskoneesta on tarjolla myös tehokkaampi tuplaturboversio, joka kaunistelee teholukemat 205 hv ja 500 Nm -tasolle. Näillä arvoilla kyytiä piisaa kivasti, vaikka usealle riittäneekin hinnat alkaen -tehoversio.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuutoskone puhuttelee

Juurevampi tapaus on 3-litrainen ja kuusisylinterinen EcoBlue, joka kirnuaa esiin 176 kilowattia (240 hevosvoimaa) ja 600 Nm. Kuusisataa newtonmetriä saadaan kierroslukemalla 1750, joten luvassa on varsin juurevaa kyytiä. Moottorissa on yksi suuri turboahdin.

Kuusisylinterinen voimanlähde sopii järeään työkaluun paremmin ja etenkin äänimaailman vuoksi. Neloskone tuntuu isoon lava-autoon hieman pliisulta, vaikka arkisessa tehossa eroa ei välttämättä olekaan suuresti. Mutta kuutonen ja on aina kuutonen.

Moottorien kaveriksi on Fordin tapauksessa tarjolla joko kuusilovinen manuaali, kuusiportainen automaatti tai kymmenportainen automaatti. Kuusisylinterisen moottorin kanssa vaihteisto on aina kymmenportainen automaatti, mutta 2-litraisiin on tarjolla kahta eri automaattivaihtoehtoa.

Kuusiportaisen automaatin ajatuksena on laskea hintaa, sillä sitä on tarjolla XL ja XLT -varustelutasoihin, jotka edustavat enemmän työjuhtaa kuin edustus-pickupia. Fordin mallistossa on ilahduttavan paljon valinnan varaa, niin malliston pohjalla kuin huipullakin.

Tätä nykyä mallistossa on kahdeksan erilaisen varustelutason omaavaa mallia: XL, XLT, Tremor, Limited, WIldtrak, Wildtrak-X, Raptor, ja Platinum. Näistä Limited ja Platinum ovat enemmän katuorientoituneita, Tremor, Wildtrak ja Raptor maastohenkisiä ja XL:t työkoneita.

Vaikka XL:t ovat suunnattu enemmän työkäyttöön, löytyy niistä iso liuta mukavuus- ja turvallisuusvarusteita, joten mistään karvalakkiversioista ei enää ole kyse. Muutos on varsin tervetullut, sillä vaikka pakulla ajaisikin, ei se tarkoita, etteikö autossaan haluaisi viihtyä. Jo hinnat alkaen -mallista löytyy 10” keskikonsolin näyttö ja digimittaristo.

Mukavaa ja jykevää kyytiä

Rangerin ratin takana viihtyy entistä paremmin. Pick-upin ohjaamossa istutaan muuta liikennettä korkeammalla, ja liikennevirran seuraaminen on näin ollen helppoa. Kun oma auto on kookas, luo se samalla turvallisuuden tunnetta, jolle toki löytyy perusteet. Viisimetrinen ja yli pari tonnia painava järkäle jää harvemmin kakkoseksi törmäyksessä.

Erityisen ilahduttavaa Ford Rangerissa on se, ettei auton sisään kuulu juuri rengasmelua, vaikka alla pyörisivätkin all-terrain -renkaat. Tämä johtuu siitä, että renkaiden ja pyöränkaarien välissä on ilmatilaa ja äänenvaimennukseen on panostettu.

Vaikka kyseessä on eurooppalaisittain kookas auto, tuntuu Ranger jopa henkilöautomaiselta. Toki jäykkä taka-akseli, yli kolmen metrin akseliväli ja 5,3 metrin pituus eivät tee autosta kaikkein ketterintä kauppakassia. Muualla kuin ahtaassa parkkihallissa Ford tarjoaa mukavat kyydit.

Ranger on päivittynyt moottorien, sisustan ja mukavuusvarusteiden lisäksi myös mitoiltaan. Auto on 50 mm leveämpi, ja akseliväliltään saman verran pidempi. Renkaat on sijoitettu lähemmäs kulmia ja etuylitystä on vähemmän. Lavalle mahtuu eurolava, mikä varmasti miellyttää etenkin ammattikäytössä.

Koeajettu auton Wildtrak Supercab -mallinen, eli istuimia on vain kahdelle. Takapenkin paikalla on lavetti, johon mahtuu hyvin tavaraa, mutta ei ihmisiä. Kaksipaikkaisuus on tapa saada auton hinnoitus järkeviin lukemiin, sillä takapenkki tarkoittaisi 28 000 euron autoveroa.

Kahdella istuimella vero on 5700 euroa, joten kolme lisäpaikkaa maksaa reilut 20 000 euroa. Tällaisissa tilanteissa kotimaan autoverotusta ei voi kuin ihmetellä. Kovin monessa maailmankolkassa saman automallin eri versioiden väliin tuskin mahtuu 54 000 euron eroa. Eikä mukaan ole laskettu Raptor-versiota.

Verotushaasteisiin astuu alennetun veron N1-pakettiautot, jolloin pienillä rakenteellisilla muutoksilla saadaan auton hinnat painettua viisipaikkaisena useita kymppitonneja alhaisemmiksi, sillä autovero pienenee huomattavasti. Sama auto, mutta täysin eri hinta. Joku saattaisi kysyä mitä järkeä hommassa on. No, se on toisen jutun aihe.

Kylmin silmin metsäpolulle

Maasto-ominaisuudet ovat aiempaa vakuuttavat ja auton kotimaan lanseerauksessa pääsimme testaamaan autoja maasto-olosuhteissa. Uusi nelivetojärjestelmä on vakuuttava ja lyhyillä välityksillä kookas auto etenee mastossa todella ketterästi. Auton maastokelpoisuus ei jäänyt epäselväksi, sillä Ranger kiipeää paikoista, joihin 95 prosentilla muista ei ole asiaa.

Pisimmälle maasto-ominaisuudet on viety Raptorissa, mutta mikäli rahkeet eivät riitä huippumaliin, on tarjolla välimuoto. Tremor ja Wildtra-X -malleissa on 20 mm korkeammat jouset ja 26 mm korkeampi maavara. Tolpat ovat Bllsteinin käsialaa ja tarjoavat perusmallia enemmän potentiaalia maastoon.

Rangerin uusi sähköisesti ohjattu e-4WD -järjestelmä on älykäs ja sulavasti toimiva kokonaisuus. Auto on pääsääntöisesti takavetoinen, mutta voimaa siirretään etupyörille silloin kun tarvetta ilmenee. Autosta löytyy toki myös lyhyt välitys tilanteisiin, joissa vaaditaan enemmän etenemiskykyä.

Uusittu Ford Ranger on vakuuttava kokonaisuus, jonka ulkonäkö ja käytettävyys miellyttävät aisteja. Kyseessä on mukava käyttöauto, joka venyy moneksi. Kuten maahantuojan edustaja asian ilmaisee: samalla autolla voi ajaa maastolenkiltä työmaalle ja sieltä suoraan oopperaan. Ainakin tällä kertaa puheille löytyy katetta.

Teksti ja kuvat: Tuomas Rajala