Koeajo: korotusta keulille – Škoda Superb Combi

Škoda-malliston hienostunut lippulaiva saa räväkämmän olemuksen, kun valmistaja tuo hieman maastokelpoisemman Scout-version tarjolle myös Škoda Superb:iin. Hyvää: voimanlähde, tilat, ulkonäkö. Huonoa: automaatin ajoittainen viivyttely, Scout-logojen runsaus.

Valmistajansa kookkain, kallein ja hienostunein eli Škoda Superb on nyt tarjolla myös Scout-versiona. Scoutina Superb on aina nelivetoinen ja farmarikorinen, mikä onkin luontevaa. Scout tarkoittaa hitusen korkeampaa maavaraa ja sitä myöten lisää maastokelpoisuutta. Tällä autolla pääsee perille kehnompienkin mökkiteiden päähän, mutta haastaviin maastoihin en autoa veisi, jos siis haluaa sieltä takaisin asvalttiteille.

Puolitoista senttiä korotettu maavara tarkoittaa myös tšekkitehtaalta tuttua huonon tien pakettia. Ja se taas tarkoittaa alustan suojalevyjä. Ajoasetuksista löytyy myös off road, joka tuo tarjolle alamäkihidastimen. Myös säätyvä iskunvaimennus on saatavana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yksilöllistä näköä

Scoutin erottaa jo kaukaa, ainakin Tangerine Orange -erikoisvärisenä. Tätä väriä ei ole tarjolla muihin Škodan malleihin. Muista Superbeista erottuvaa maastouskottavampaa ilmettä edustavat myös jykevöitetyt etu- ja takapuskurit, kookkaampi ja alemmas ulottuva jäähdyttimen säleikkö, hopeanvärinen etuspoileri sekä pyöränkoteloiden aukkoja ja helmoja suojaavat mustat muoviosat. Scoutissa on alla 18- tai 19-tuumaiset renkaat.

Ikkunankehykset ovat kromin- ja sivupeilien taustat alumiininväriset. Scout-logoja löytyy lokasuojista, sisällä istuimista ja puukuvioiduista koristelistoista – omaan makuun vähempikin riittäisi. Nahalla ja alcantaralla verhoiltujen istuinten koristeompeleet eivät korvaa sitä, että muutoin monisäätöisten istuinten reisituen pituutta ei voi säätää.

Varustelu nostaa hintaa

Jos on auto nelivetoisena ja maavaraltaan korotettuna jykevän oloinen kulkija sorateilläkin, on jykevän numeroin kirjoitettu myös auton hintalappu. Koeajettu Scout-versio ilman lisävarusteita maksaa noin 54 700 euroa. Koeajoyksilö on ryyditetty liki kymppitonnin lisävarustein. Niistä kaksi hinnakkainta ovat sähkötoiminen panoraamakattoikkuna turvatoiminnolla ja Columbus-audio- ja navigointijärjestelmä , johon kuuluu dvd-soitin, 9,2-tuumainen kosketusvärinäyttö, In Car Communication -järjestelmä ja langaton wlan-tukiasema. Esiin taitettava vetokoukku nostaa hintaa reilulla tuhannella eurolla.

Suomessa fiksu valinta, kenties panoraamakaton sijaan, on talvipaketti, joka tuo mukanaan lämmitettävän tuulilasin, kauko-ohjattavan polttoainetoimisen lisälämmittimen, irtokangasmatot ja takamatkustajien jalkatuet.

Valtit tallella

Superbin valtit ovat tietty Scout-versiossakin tallella. Niitä ovat hyvä viimeistely, väljät sisätilat matkustajille ja tavaroille, luonteva ohjaustuntuma, vaivaton ajettavuus ja selkeät näyttövalikot.

Mutta on pitkälti makuasia, paljonko auton ostaja antaa painoarvoa Scoutin erityispiirteille ja niistä maksettavalle hinnalle. Jos verrataan voimalinjaltaan samanlaisia neliveto-Superbeja hintansa puolesta, on auto Style-varusteisena 3 210 euroa edullisempi ja Sportlinenakin 600 euroa huokeampi. Jos valinta kohdistuu ylellisimpään L&K-varustetasoon, on se hieman yli 2 000 euroa Scoutia kalliimpi valinta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ilo ajaa dieselillä

Voimalinja on kunnossa. Kookas auto liikkuu tarvittaessa rivakasti kaksilitraisen dieselin voimin, jossa on tehoa mukavat 190 hevosvoimaa. Seitsenlovinen kaksoiskytkinautomaatti hoitaa tehtävänsä eleettömästi, jos kohta ajoittain hieman ohituskiihdytyksissä viivytellen.

Dieselin muhkea vääntö laajalla kierrosalueella tekee ajamisesta erittäin vaivatonta. Koeajon jälkeen jääkin hyvä maku: olipa miellyttävää ajaa pitkästä aikaa kaksilitraisella dieselillä, jonka sitkeys, voima ja äänimaailma ovat sopusoinnussa. Keulalle istutettu moderni TDI-moottori sopii erinomaisesti juuri tämänkaltaisen kookkaan farmarikorisen automallin voimanlähteeksi suomalaisille teille. Superbilla todennäköisesti liikutaan usein siten, että kyydissä on kuskin lisäksi muita, ja tavaratilakin on tehokäytössä.

Koeajon aikana ei aivan ylletty luvattuun keskikulutukseen eli 6,6 litraan satasella, mutta vain hitusen yli seitsemän litran keskikulutukseen kuitenkin.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Lauri Ahtiainen