Koeajo: Mercedes-Benz GLB on moderni katutilamaasturi

Mercedes-Benz GLB on onnistunut katumaasturin ja tila-auton yhdistelmä. Hyvää: Mukavuus, tilat ja muunneltavuus, ajettavuus. Huonoa: takaistuimen tuki aikuisille, 200-malli varauksin.

Mitä eroa on katumaasturilla ja tila-autolla? Vastaus löytyy haluttavuudesta. Aktiivisesta elämäntavasta viestivät katumaasturit kasvattavat edelleen suosiotaan, kun tila-autot nähdään automaailman pesukoneina, elämää helpottavina harmauksina.

Siksi Mercedes-Benz GLB:n tapaiset autot yhdistävät kaksi autoluokkaa. Päälle näkyy menevät katumaasturikuoret, sisältä löytyy tila-automaista avaruutta ja joustavuutta. Näkeehän sen nimestäkin: GL viittaa valmistajan maasturimalleihin, B taas tila-autoon.

Moinen yhdistäminen johtaa automaailmassa usein kompromissiin, jossa etuvetoisesta katumaasturista löytyy perin niukat tilat. Mercedes-Benzin kompaktiautojen perusrakenteelle tehty GLB välttää moisen kompuroinnin, mutta automallin hinta ei vielä tällä hetkellä ole tiedossa.

Mukautuvaa avaruutta

Perusmalli on viisipaikkainen. Toinen istuinrivi on sijoitettu etuistuimia korkeammalle näkyvyyttä ulos parantaen. Tilat ovat avarat joka suuntaan, mutta tasaiseksi muotoiltu istuinosa ja selkänoja heikentävät aikuismatkustajien mukavuutta. Selkänojan kaltevuus on säädettävissä, ja lisävarusteena istuimiin saa kaksiosaisen etäisyyssäädön. Se mahdollistaa tasapainoilun tavara- ja takatilojen välillä.

Autoon on myös saatavilla kolmas istuinrivi, josta löytyy toisen istuinrivin tavoin kaksi Isofix-paikkaa lastenistuimille. Valmistaja mainitsee kolmannen istuinrivin soveltuvan vain alle 168 senttimetrisille kolariturvallisuuden takaamiseksi – pisteet avoimuudesta. Pidempikin ihminen takariville mahtuu hetkeksi. Luonnollisesti selkänojat kumoutuvat tavaratilan lattiaksi.

Kuuntelee vain aikuisia

GLB:tä markkinoidaan erityisesti perheiden tarpeisiin. Lisävarusteisten älypuhelin- ja tablettitelineiden lisäksi jokaiselta istuinriviltä löytyy muutama USB-C -latauspistoke puhelimille ja tableteille.

Mercedes-Benz kertoo ”Hey Mercedes” -komentoa tottelevan ääniohjauksen jättävän lasten käskyt huomiotta. Olikohan koeajoseurueemme keskustelut sitten liian lapsellisia, kun järjestelmä ei tuntunut ymmärtävän meitäkään?

Laatuvaikutelma kohoaa

Etuistuimelta GLB tuntuu tutulta merkin kompaktiautoja ajaneelle, vaikka istuinkorkeus onkin esimerkiksi A-sarjan Mercedes-Benziä korkeampi. Valmistaja kertoo tuoneensa selkeisiin peruslinjoihin on tuotu hieman seikkailullisuutta metalliputkea imitoivin alumiinisomistein.

Huomionarvoista on myös sisustan laatutason parantuminen: esimerkiksi ilmastoinnin hallintapaneeli tuntuu nyt paljon jämäkämmältä kuin puolentoista vuoden takaisissa ensimmäisissä A-sarjan yksilöissä, vaikka osa näyttää täsmälleen entiseltä. Selvää kehitystä siis tapahtuu jatkuvasti taustalla.

Moottoreissa eroja

Kehitystä on tapahtunut myös GLB 200 -mallin käyttämässä voimalinjassa. Nykyisellä ohjelmistolla Dailmer-Renault-Nissan -taustainen M282-yhteistyömoottori ja 7-portainen kaksoiskytkinvaihteisto selviävät liikkeellelähdöistä jo kohtalaisen hyvin. Silti mainittu voimanlähde tuntuu malliston heikoimmalta lenkiltä. GLB 200 -mallin moottori on edelleen hivenen karkea ja ponneton, 163 hevosvoimaa tuntuu kuljettavan paljon 1 555 kiloa painavampaa autoa.

Yläpuolelta löytyy GLB 250 4Matic, joka vaihtaa Mercedes-Benzin omaan 2-litraiseen moottoriin (M260) ja kaksoiskytkinvaihteisto korvautuu 8-portaisella versiolla. Tähän emme ensikoeajossa ehtineet tutustua.

Sen sijaan GLB 220d 4Matic osoittautuu mainioksi. Auto on varustettu E-sarjasta tutun 2-litraisen OM254-dieselin poikittaisasenteisella versiolla. 190-hevosvoimaa vie autoa vaivattomasti ja moottorin ja vaihteiston toiminta on korkealuokkaista. Saman paketin saa myös 116- ja 150-hevosvoimaisina 180 d ja 200 d -malleissa. Ensimmäinen on aina etuveto, jälkimmäiseen nelivedon saa lisävarusteena ja 220d on vetää aina joka nurkasta.

Mukavuuspainotteinen

GLB 220d 4Maticin alusta on viritykseltään hyvin mukavuuspainotteinen ainakin lisävarusteisen sähkösäätöisen iskunvaimennuksen kera. Auto nielee töyssyt ja kuopat hienosti laajoilla liikkeillä keinahdellen – usein korkeiden autojen kallistelua halutaan rajoittaa jäykistämällä alustaa, ja seurauksena on epämukavaa kyytiä.

Ohjaus on Mercedes-Benzin tyyliin progressiivinen, eli keskialuetta rauhoitetaan hitaammalla ohjausvälityksellä, kaupunkipyörittelyä taas helpotetaan nopeuttamalla ohjausta suuremmilla kääntökulmilla. Perusmallin ohjaustuntuma on miellyttävän kirkas ja luonnollinen.

Nopea muttei räyhä AMG

Jos mukavuuspainotteisuus ei sovi omaan makuun, tarjotaan autosta myös Mercedes-AMG GLB 35 4Maticia. Nimen lupausten sijaan auto kannattaa ottaa suorituskykyisenä perusautona: voimaa löytyy ja alusta on tehtäviensä tasalla, mutta nimeen liittävää draamaa ja savuavia takarenkaita on turha odottaa. Jos GLB 35:n hinta jää järkeväksi, tarjoaa auto kiinnostavan yhdistelmän arkea piristävää suorituskykyä ja jopa seitsemälle hengelle venyviä tiloja.

Mercedes-Benz oli rakentanut koeajoreitille lyhyen maastoajoradan. Ei GLB:tä yritetä mutakuopassa rypimiseen myydä, mutta Keski-Euroopan talvirenkain varustettuna auto selviää kunnialla paikoista, joihin kukaan tuskin autoa tarkoituksella vie. Kiitos tästä kuuluu sähköohjatulla lamellikytkimellä toteutetulle nelivedolle ja rajallisia joustovaroja kiitettävästi paikkaavalle jarrupohjaiselle luistonestojärjestelmälle. Helmat kuravapaina pitävä ovisuunnittelu taas on yksityiskohta, jota arvostaa Suomen talvessa kestopäällysteelläkin ajaessa.

Ensivaikutelma jättää Mercedes-Benz GLB:stä positiivisen kuvan, jossa autoluokkien kompromississa pääpaino on positiivisten puolien yhdistämisellä.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen