Koeajo: söpöä spagettiwesterniä

Italialainen sydän sykkii amerikkalaisissa kuorissa entistä pontevammin, kun Jeep Renegade koki kasvojenkohennuksen. Hyvää: tilat ulkomittoihin nähden, varustelu. Huonoa: suuri kääntöympyrä, rengasmelu.

Jeep Renegade on Suomessa jäänyt harvinaisuudeksi, mikä ei välttämättä johdu auton ominaisuuksista vaan maahantuojavaihdoksien aiheuttamista katkoista myynnissä.

Nyt kauppa alkaa uudella innolla ja ilmeellä. Renegaden ajovalot on vaihdettu ledeiksi, puskurit muotoiltu menevämmiksi ja maskiin lisätty kromin kiiltoa. Varsinaiset uudistukset löytyvät kuitenkin heti niiden takaa, sillä bensiinimoottorit on vaihdettu pienempiin, taloudellisempiin ja vähempipäästöisiin. Samalla niin vakio- kuin lisävarustelistaakin on pidennetty.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ryhtiä istumiseen

Renegade on amerikkalaiseksi autoksi nykypäivänä harvinaisen pienikokoinen, vaikka onkin alkuperäistä sota-Jeeppiä suurempi. Apua on saatu uudelta omistajalta Fiatilta, jonka erikoisalaa ovat aina olleet pienet autot.

Renegaden perusrakenne onkin sama kuin Fiat 500X:ssä. Sukulaisuutta Jeepin kuutiomaisen kulmikkuuden ja Fiatin sympaattisen pyöreyden välillä on vaikea uskoa.

Vähän yli nelimetriseksi autoksi pikku-Jeepin tilat ovat runsaat, ylenpalttinen korkeus mahdollistaa pystyn ryhdikkään istuma-asennon ja koppalakki päässä istumisen niin edessä kuin takanakin. Istuimet on mitoitettu pikemminkin amerikkalaiseen kuin italialaiseen makuun, aikuinen voi istua myös takana nurkumatta. Kolmelle takaistuin kelpaa vain lyhyen matkaa.

Tavaratila riittää perhekäyttöön, kunhan jättää varapyörän pois. Tällöin välipohjaa voi pitää ala-asennossa, ylemmällä tasollaan se tuottaa tasaisen lattian penkit kaadettuna.

Laaja moottorivalikoima

Renegaden bensiinimoottorit ovat aivan uudet. Pienempi on litrainen kolmisylinterinen (120 hv) ja siitä pytyllä pidennetty nelisylinterinen 1 332-kuutioinen myydään 1,3-litraisena (150/180 hv). Samat moottorit ilmaantuvat Fiateihinkin tämän vuoden kuluessa.

Dieselmoottorit ovat entuudestaan tutut, 1,6- (120 hv) ja 2,0-litraiset (140/170 hv). Molemmista pienemmän saa vain etuvetoisena ja käsivaihteistolla. Nelivetoa myydään vain tehokkaimpiin huippumalleihin yhdeksänvaihteisella momentinmuunninautomaatilla.

Ensimmäisenä ajoon ja hinnastoon on saatu välimalli isommalla bensiinimoottorilla, etuvedolla ja kaksoiskytkinvaihteistolla. Siitä voi povata myydyintä versiota, vaikka muiden hintoja ei olekaan vielä julkistettu. Tehoa on riittävästi, mutta vaihteiston jahkailu hillitsee intoa kiihdytellä tiukkoihin väleihin. Moottorin äänet pysyvät kurissa, mutta rengasmelu häiritsee. Koeajon kulutus jäi juuri alle kohtuullisen seitsemän litran.

Kaipaa nelivetoa

Renegaden korkea ja lyhyt kori ei kallistele, mutta nyökkii ja nypyttää epätasaisuuksissa herkästi. Kulmikkaan korin kulmat on helppo arvioida – näkyvyys on hyvä ja sivupeilit isot. Tosin paksut A-pilarit jättävät katveen näkökenttään. Iso kääntösäde teettää työtä pysäköitäessä, ja ohjaus voisi palauttaa ponnekkaamminkin.

Aina vain suositummassa pienten maasturien näköisten crossoverien luokassa on tungosta, kun kaikki merkit haluavat osansa kakusta. Renegade etuvetoisena ja automaattivaihteisena on täsmäisku juuri myydyimpään luokkaan.

Harmillisesti Jeep ei ole osannut siirtää vahvuuksiaan vankkana ja maastokykyisenä äijämerkkinä näin pieneen autoon vaikkapa Suzuki Jimnyn tyyliin. Vaikka Renegaden ulkomuoto erottuu pikkumaasturien joukosta edukseen, varsinkin näin talvikelillä uskottavuus karisee nopeasti nelivedon puuttumisen myötä. Toki nelivetoversiot ovat tulossa, mutta niiden hinta noussee jo isompien kilpailijoiden varpaille.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka

Lisätietoja: www.jeep.fi/renegade