Koeajo: Toyota Yaris GRMN – 42 000 euron Yaris naurattaa – mutta eri syystä, kuin luulet

Toyota Yaris GRMN on 400 kappaletta valmistettava erikoiserä täynnä elämäniloa. Hyvää tunnelma, ajettavuus, olemassaolo. Huonoa ajoasento, hinta.

Jos satut omistamaan yhden kahdesta Suomeen saadusta Toyota Yaris GRMN -erikoismallista, saatat joutua vastailemaan auton hintaa kyseenalaistaviin kysymyksiin.

Vastaaminen on helppoa: avaa konepelti, ja pyydä utelijaa katsomaan sylinterikannen ja moottorintuen välisestä kolosta pilkistävää moottorinohjausjärjestelmää. Siinä ei ole Toyotan logoa. Ympyrän rajaaman pyöreäkärkisen kolmion sisältä erottuvat kirjaimet Lotus.

Yaris GRMN on ehkä tehty markkinointisyistä juhlistamaan Toyotan WRC-ralliohjelmaa, mutta toteutus on ehtaa rakkautta ajamista kohtaan.

Palikat kohdallaan

Moottori pääsi viime vuonna koeajamaan auton prototyyppiä Nürburgring Nordschleifen kilparadalla Saksassa. Kerroimme silloin erikois-Yarikseen liittyneistä haasteista, joita muun muassa Lotuksen virittämän 1,8-litraisen mekaanisesti ahdetun moottorin änkeminen Yariksen keulalle aiheuttaa. Muita teknisiä hienouksia ovat Sachs Performancen iskunvaimentimet, rosteripakoputkisto, torsen-tyyppinen tasauspyörästön luistonrajoitin, BBS:n takoalumiinivanteet ja etuakselin nelimäntäiset jarrusatulat, jotka on viimeistelty Gazoo Racing -kilpaosaston valko-puna-musta -tunnusvärillä.

Sisätiloissa on keskitytty oleelliseen: GRMN erottuu lähinnä mittariston grafiikoilla ja istuimilla. Tukevat urheiluistuimet ovat lainaa jostain ihan muusta autosta, joten kolmiovisessa autossa tarpeellinen kippaustoiminto on vähintäänkin kömpelö. Sinänsä ilahduttavan tilavan takaistuimen verhoilukin on jätetty perusmallista tutuksi. Viesti on yksinkertainen: Yaris GRMN:llä voi toki kuljettaa muita ihmisiä, mutta silloin auto menee vähän hukkaan. Ihanan epätoyotamaista!

Toki Yariksen perusrakenteen rajoitteetkin näkyvät: etuistuimet on asennettu turhan ylös ja ohjauspyörä jää liian kauas. Lienee vain ajan kysymys, kun jokin viritysfirma alkaa tarjoamaan ohjauspyörää lähemmäs tuovaa adapteria.

Tavallisesta erikoiseksi

Yaris GRMN:n erikoisuuden aistii heti: rosteriputkisto kumisee jo tyhjäkäynnillä, ja kytkintuntuma on erinomaisen napakka. Mekaanisesta ahtimesta huolimatta 1,8-litrainen moottori ei alakierroksilla tunnu niin voimakkaalta, kuin voisi kuvitella. Kyse on perinteisestä ylävireisestä moottorista, joka palkitsee aggressiivisen kierrosten käytön. Pyörintänopeuden saavuttaessa noin 5000 1/min alkaa tapahtua: moottori ulvoo, pakoputkisto huutaa ja 210 hevosvoimaa työntää Yarista tavalla, joka vie ajatukset kohti Puuppolaa.

Kuusivaihteisen manuaalin välitykset ovat sopivan napakat, joten voimanlähde pysyy jatkuvasti vetoalueella. Mekaanisen ahtimen ansiosta reagointi kaasuun on välitöntä, joten keveyden tuntu on jatkuvasti läsnä.

Ilahduttavan kyvykäs

Yariksen muuntautumisleikki ei varmasti ole ollut helppo, mutta lopputulos on hieno. Toyotan ohjaus tarjoaa erinomaisen tunnon, ja iskunvaimennus pelaa upeasti tien ollessa kohtalaisen tasainen. Isommissa heitoissa keula alkaa hieman elää: esimerkiksi Porvoon moottoritien routaheitot aiheuttavat keulan liikkeissä lievää rauhattomuutta. Suuresta ongelmasta ei ole kyse, Yaris GRMN pysyy koko ajan tukevasti hallinnassa.

Peruskäytös on ilahduttavan neutraalia ja elävää. Ajonvakautusjärjestelmä ei turhia puutu korin lievään yliohjaamiseen kaarteeseen saavuttaessa tai poistuttaessa.

Onko Yaris GRMN sitten yli 12 000 euroa parempi kuin uusi Ford Fiesta ST? Objektiivisesti ei. Toyota on tehnyt upeaa työtä rakentaessaan perhe-Yariksesta erittäin kyvykkään urheiluversion, mutta lähtökohdan rajoittuneisuus on vaatinut kompromisseja ja kalliita ratkaisuita. Yaris GRMN käy järkeen vasta, kun arvostaa auton tarinaa ja erikoista paikkaa Toyotan historiassa. Toivottavasti se saa pian jatkoa.

Teksti: Lauri Ahtiainen, kuvat: Roman Razinkov ja Lauri Ahtiainen