Koeajo: uudistunut Volkswagen Golf 1.5 TSI Evo on erittäin hyvä, muttei täydellinen

Ihastus ja vihastus kohtaavat mainiossa perheautossa. Hyvää: ensiluokkainen moottori, ajettavuus, mukavuus, kattavat varustemahdollisuudet. Huonoa: Discover Pro -järjestelmä.

Uudistunut Volkswagen Golf on tuskin ehtinyt pois Mallorcan lentokentän sokkeloista, kun aiemmilta ajokerroilta tuttu havainto palaa mieleen: seitsemännen sukupolven Golf on erinomainen auto.

Syy erinomaisuuteen on yksinkertainen: raha. Autotehtaiden budjeteista ei julkisesti huudella, mutta Golfinkin pohjana olevan MQB-perusrakenteen kehittämiseen lienee satsattu summia, joista monet muut autonvalmistajat voivat vain haaveilla.

Pelastakaa painikkeet!

Pelkillä kehuilla uudistunut Golf ei selviä: uudistuneista kosketusnäytöistä kallein 9,2-tuumainen Discover Pro on ergonominen floppi. Kätevät nupit äänenvoimakkuuden säätöön tai kartan zoomaamiseen ovat poissa.

Tilalla ovat hipaistavat plussa- ja miinussymbolit, ja karttaakin suurennellaan nyt sormia älypuhelintyyliin nipistäen. Myös aiemmin näyttöä reunustaneet radio, media, navigaatio ja muut pikanäppäimet on korvattu päävalikolla, jonka kautta siirrytään toiminnosta toiseen. Ei kovin toimivaa tärisevässä autossa – ja tästä monia muita autonvalmistajia on kritisoitu jo vuosia! Näyttö tottelee myös eleohjausta, mutta taputuksia suppeat ja epävarmasti toimivat eleet eivät ansaitse.

Onneksi edullisemmista kosketusnäytöistä löytyvät tutut säätönupit ja pikanäppäimet. Nykytyyliin järjestelmät tukevat älypuhelimen näytön peilausta ja hakevat netistä tietoa.

Golfiinkin saa nyt Tiguanista ja Passatista tutun virtuaalimittariston, joka tarjoaa suuren navigaattorinäkymän.

Uudet silmät ja eheämpi leuka

Kasvojenkohotus on muokannut Golfin ilmettä hillitysti. Keulaa koristaa uusi etupuskuri, ja lisävarusteena ajovaloihin saa leditekniikkaa aiemman kaasupurkauksen sijaan. Takavalot ovat perusmallissakin ledityyppiset.

Avustinjärjestelmien katras on laajentunut hätäjarrutuksen jalankulkijatunnistuksella, ruuhka-avustimella ja perävaunun peruutusjärjestelmällä.

Hienostunut ja väkevä

Uudistuksen tähtihetki on tutun 1.4 TSI -bensiinimoottorin korvaava 1,5-litrainen TSI Evo, joka nimensä on mukaisesti edeltäjänsä jatkojaloste. Muutoksilla Volkswagen varautuu nykyistä todenmukaisempaan WLTP-kulutussykliin ja tiukkeneviin pienhiukkasten päästörajoihin. Tehtaan edustaja kertoo voimanlähteen saavan lähivuosina myös hiukkassuodattimen, mutta vielä sitä ei tarvita.

Moottorin luonnetta leimaa hienostuneisuus ja väkevyys. 150 hevosvoimaisen moottorin veto on puhdasta jo tuhannella kierroksella minuutissa, ja 1500 kierrokselta alkava 250 newtonmetrin vääntö liikuttaa Golfia iloisesti. Äänimaailmasta löytyy ripaus luonteikkuutta, mutta melu pysyy vaimean pehmeänä rajoittimeen saakka.

Manuaalivaihteistolla suorituskykyä verottaa huippupitkät välitykset: kolmonen riittää 150 kilometriin tunnissa saakka. Väännön ansiosta se ei kuitenkaan vaikeuta ajettavuutta. Uusittu seitsenvaihteinen DSG-kaksoiskytkinvaihteisto toimii moottorin parina sulavasti ja viiveettä. 1.5 TSI Evo saapuu keväällä tuotantoon, joten vielä hetken uudistunutta Golfia myydään vanhalla 1,4-litraisella TSI-moottorilla.

Säästömalli seuraa

Myöhemmin 1,5-litraisesta moottorista saapuu 130-hevosvoimainen Bluemotion-painos, jossa kulutusta on karsittu muun muassa huipputehoa hyötysuhteelle uhraavalla Miller-syklillä. Miller-syklissä palokaasuille annetaan perinteistä otto-sykliä enemmän aikaa laajeta, jolloin suurempi osa lämpöenergiasta saadaan muutettua mekaaniseksi työksi.

Miller-syklin ansiosta Bluemotion-moottorin pakokaasut ovat bensiinimoottoriksi viileitä, joten autossa voidaan hyödyntää muuttuvageometrista turboahdinta. Aiemmin sellainen on nähty bensiinimoottorin perässä vain Porschen 718 -mallistossa ja 911 Turbossa.

Golfin ajettavuus ei ole kokenut suuria muutoksia. Ajokokemusta leimaa helppous, luontevuus ja mukavuus. Arkiajoon tehdyksi perheautoksi Golf on myös hämmentävän kyvykäs: ohjaustunto on erinomainen, ja koeajoautojen sähkösäätöiset DCC-iskunvaimennukset selviävät kunnialla todella reippaastakin ajosta – välillä unohtaa, ettei auton takaluukusta löydykään GTI-tunnusta.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen