26.6.2020

Autoala: Romutuspalkkiolla lukuisia hyötyjä

romutuspalkkio

Romutuspalkkio olisi nopein tapa vaikuttaa autokannan uudistumiseen – valtiolle edullinen romutuspalkkio auttaisi myös päästötalkoissa, linjaavat autoala ja autojen kierrätyksestä vastaavat organisaatiot ehdotuksessaan.

Liikenteen päästötalkoissa tarvitaan monenlaisia toimia. Autoala herättelee valtiovaltaa innostumaan uudestaan romutuspalkkioista. Aiemmin koetellut ja onnistuneiksi osoittautuneet romutuspalkkiokokeilut ovat yksi keino vähentää liikenteen haitallisia päästöjä maamme iäkästä autokantaa nuorentamalla. Romutuspalkkion avulla liikenteestä on saatu kierrätykseen vanhoja ja saastuttavia autoja, joiden tilalle käyttöön on tullut uusia ja pihejä kulkuneuvoja.

Alan oma etu on koronakriisin tyssäämän kaupan virkoaminen, mutta haetaan alan järjestöjen tuoreella ulostulolla muitakin hyötyjä.

– Romutuspalkkio on nopein tapa saada konkreettisia ja välittömiä vaikutuksia autokannan uudistumiseen. Se tuo myös kaivattua apua koronakriisin aiheuttamaan autoalan taloudelliseen epävarmuuteen. Samalla se lisää ilmastotietoisuutta ja tukee ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta oikeita valintoja, Autotuojat ja -teollisuus ry:n tietojohtaja Juha Kenraali luettelee.

Romutuspalkkio on toteutettu Suomessa kaksi kertaa. Vuoden 2018 kokeilun saldo oli hyvä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksen mukaan romutuspalkkion turvin kierrätettiin noin 6 700 vielä liikennekäytössä ollutta keskimäärin yli 17-vuotiasta autoa ja ne korvautuivat uusilla vähäpäästöisillä autoilla.

Syyskuu tuo uudet autoverotaulukot

Kokeilujen kustannukset ovat olleet yhteiskunnalle erittäin vähäiset tai niitä ei ole ollut, koska romutuspalkkioihin laitettu raha on tullut lisääntyneinä verotuottoina takaisin valtiolle, todetaan Autotuojat ja -teollisuus ry:n ja Suomen Autokierrätyksen yhteisessä tiedotteessa. Näistä tahoista ensin mainittu on uusien autojen maahantuontiyritysten ja autoteollisuuden yhdistys. Suomen Autokierrätys -tuottajayhteisö hoitaa EU-lainsäädännön mukaisesti henkilö-, paketti ja matkailuautojen sekä sähköautojen ajovoima-akkujen kierrätyksen organisoinnin. Suomen Autokierrätyksen jäsenyrityksiä ovat henkilö-, paketti- ja matkailuautojen maahantuojat ja sekä autojen ajovoima-akkujen maahantuojat.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lukuisia vaikutuksia

Ehdotuksessa tuodaan esille aiemmista romutuspalkkiokokeiluista saadut lukuisat myönteiset vaikutukset. Romutuspalkkion päästöjä vähentävää vaikutusta lisää ensinnäkin se, että jokainen romutuspalkkiolla hankittu auto poistaa Suomen autokannasta suuripäästöisen auton. Romutuspalkkiolla hankittujen autojen hiilidioksidipäästöt olivat vuoden 2018 kokeilussa 18 g/km alemmat kuin muiden samaan aikaan ensirekisteröityjen uusien henkilöautojen.

Myönteistä kehitystä seuraisi myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta vanhojen autojen korvautuessa uusilla ja turvallisimmilla autoilla. Nykyaikaiset aktiiviset ja passiiviset turvalaitteet ovat vähentäneet selvästi henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrää ja lieventäneet onnettomuuksien seurauksia.

Toiveissa tasavertaisuus

Ehdotuksessa tuodaan esille myös tasavertaisuuden näkökulma: romutuspalkkion hyödyntäjät poikkeavat uuden auton ostajien valtavirrasta. Vuoden 2018 romutuspalkkiokokeilun perusteella palkkion hyödyntäneet ovat pienempituloisia, nuorempia ja asuivat suhteellisesti useammin alueilla, joissa uusia autoja hankitaan keskimääräistä vähemmän.

Autoliitto on jo aiemmin esittänyt kattavampaa romutuspalkkiota, joka ulottuisi myös käytettyjen autojen hankintaan.

Tuottoisa elvytystoimi

Autokannan uudistaminen on ollut kaikkien viime hallitusten tavoitteena. Autojen kierrätyksestä vastaavat organisaatiot ja autoala muistuttavat, että autojen kierrätys on osa autoklusteria, joka työllistää Suomessa lähes 50 000 henkilöä. He ehdottavat Suomen hallitukselle romutuspalkkiota yhtenä vihreän elvytyksen nopeana toimena. Romutuspalkkio edellyttää valtion rahoitusta, mutta ehdottajien mukaan se lisää verokertymää. Tästä näkökulmasta romutuspalkkion käyttöönotto olisi valtiolle tuottava elvytystoimi.

Koronatilanteen takia kierrätykseen palautuvien autojen määrä on jäämässä viime vuosia pienemmäksi: toukokuussa kierrätykseen palautuvien autojen määrä jäi jo kolmanneksen viime vuoden toukokuun lukemista.

– Nyt suunniteltu romutuspalkkio on erittäin kannatettava myös autopurkamoalan näkökulmasta. Autojen kierrätys tukee vahvasti kiertotalouden tavoitteita ja se on keskeinen osa myös purkamotoimintaa, Suomen Autopurkamoliitto ry:n puheenjohtaja Veli-Matti Jalonen linjaa.

Autojen kierrätys virallisen vastaanottopisteverkoston kautta varmistaisi, että auton materiaalit kierrätetään asianmukaisesti. Romutuspalkkio liittyisi kiinteästi kiertotalouteen, joka on yksi tulevaisuuden megatrendeistä, johon kellä tahansa on mahdollisuus ottaa johtava rooli, myös Suomella, ehdottajat arvioivat.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Taustalla kansalliset päästötavoitteet

Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa on linjattu, että hallituskauden aikana luodaan fossiilittomaan liikenteen tiekartta. Sen työn taustalla ovat Suomen kansalliset liikenteen tiukat tavoitteet. Niiden mukaan kotimaan liikenteen päästöt vähintään puolittuvat vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autotuojat ja -teollisuus ry, Suomen Autokierrätys, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tutkimuksia 11/2019: Romutuspalkkiokampanja 2018 – vaikuttavuusarviointi, Autoliitto, Autoalan Tiedotuskeskus, romutustilastot 

Luetuimmat