30.1.2023 Liikenne Kallis tunnin juna – matka-aika silti 78–86 minuuttia Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tuore selvitys oikorata-aikeista tyrmäävä: hyöty/kustannussuhde ei vakuuta, hankkeiden ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika jopa useita satoja vuosia. Nopeutuvat junayhteydet ovat kalliita hankkeita ja haitat ympäristölle merkittäviä, käy ilmi tuoreesta valtioneuvoston teettämästä selvityksestä. Sen mukaan oikoradat ovat kannattamattomia ja ympäristövaikutuksiltaan negatiivisia. Suomessa on suunnitteilla kolme merkittävää oikoratahanketta, joiden investointikustannukset ovat yhteensä liki13 miljardia euroa. Selvityksessä on arvioitu näiden hankkeiden investointikustannuksia ja kannattavuutta. Tavoitteena on ollut erityisesti selvittää se, kuinka suurta julkista maksuosuutta (valtio ja kunnat) edellyttäisi kunkin hankkeen toteutus sekä mitä muita vaihtoehtoisia rahoituslähteitä voitaisiin hyödyntää. Hankkeiden rahoitukseen on selvityksen perusteella mahdollista saada suoran julkisen rahoituksen lisäksi muita tulonlähteitä, erityisesti liikennöinti-/käyttäjämaksuista ja kiinteistökehityksestä asemaseuduilla, mutta näiden tuotot voivat parhaimmillaankin kattaa vain rajallisen osan kokonaisinvestoinneista. Uusien raideyhteyksien suunnittelua varten on perustettu kolme hankeyhtiötä, Turun Tunnin juna Oy, Suomi-rata Oy ja Itärata Oy. Hankeyhtiöiden vastuulla on nopeiden oikoratojen suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy 78 minuuttia ei ole tunti! Tunnin junana markkinoitu hanke oikoradasta välillä Helsinki–Turku tarkoittaisi rataa, jonka reitillä matka-aika on reilusti yli tunnin eli 78–86 minuuttia. Hanke käsittää täysin uuden Espoo–Salo-oikoradan sekä Salo–Turku-välin muuttamisen kaksiraiteiseksi. Matkustusaika lyhenisi nykyiseen verrattuna noin puoli tuntia. Matka-aika nykyisellä Express-junalla on tunti 45 minuuttia ja tavallisella kaukojunalla tunti 58 minuuttia. Väylävirasto laski vuonna 2020 Turun tunnin junan investointikustannuksiksi nykyarvossa 3,4 miljardia euroa, mikä merkitsee hyöty/kustannussuhteeksi 0,44 eli hanke toisi takaisin 44 senttiä käytettyä euroa kohden. Nimellisarvossa investointikustannus nousee 3,87 miljardiin euroon. Hyöty/kustannussuhde on varsin heikko, sillä esimerkiksi monissa tiehankkeissa suhdeluku on 1,0 tai parempi. Tienpidon rahat ehtyvät Ratayhteyksistä puhuttaessa ei voi sivuuttaa tiestöä. Elinkeinoelämän eli usean eri järjestön yhteinen Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi on näkemys vuosiksi 2025–2050. Siinä tuodaan esiin huoli: tienpidon rahat ehtyvät ja tiet rapautuvat. Elinkeinoelämän toiveet voi kiteyttää linjaukseksi: Ei uusia väyliä, mutta nykyiset paremmiksi! Elinkeinoelämä ei siis kaipaa uusia väylähankkeita vaan riittävästi rahaa, jotta tiestön mittavaa korjausvelkaa saataisiin vähennettyä ja tiet pidettyä kunnossa. 2000-luvun toisella neljänneksellä olisi Suomen pääväylien modernisoinnin aika. Linjauksena on myös vähäpäästöiselle liikenteelle kattava lataus- ja jakeluinfrastruktuuri. Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi -raportti on yhteisponnistus, jonka laatijoina ovat Infra Oy, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, SAK, SKAL ja Suomen tieyhdistys. Moottori uutisoi raportista jo aiemmin. Satojen vuosien kompensointiajat Oikoratojen rakentamisesta syntyvien päästöjen kompensointiajat ovat vuosisatoja. Ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä on hyvin pitkä. Tunnin junan osalta 140 vuotta, Suomiradan osalta 240–330 vuotta ja Itäradanosalta 280 vuotta. Vaikka rakentamisen päästöt vähenisivät tulevaisuudessa tekniikan kehittyessä ja vähähiilisemmän teräs- ja betonitekniikan tullessa, kompensointiin kuluu hurjan pitkä aika. Suunnitellut oikoradat valmistuisivat vasta 2030-luvulla eli 10–15 vuoden päästä, siihen mennessä tieliikenteen ja lentoliikenteen päästöt ovat jo merkittävästi vähentyneet. Lisäksi oikoradoista koituu muutakin haittaa ympäristölle, ratalinjaukset tuhoavat maisemaa ja rakennuksia niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Oikoradan suunniteltu linjaus Lohjan ja Salon välillä tuhoaisi neitseellistä maalaismaisemaa ja luontoa. Espoo-Salo-välille tulisi peräti 113 siltaa ja 22 tunnelia. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Julkista rahaa rutkasti Raidehankkeiden toteuttaminen edellyttäisi huomattavasti julkista rahaa, sillä vaikka muita tulonlähteitä voidaan tunnistaa, on niiden suuruus verrattain pieni suhteessa investointeihin tarvittaviin taloudellisiin sitoumuksiin, valtioneuvoston selvityksessä todetaan. Tunnin junan osalta tulojen (matkaliput ym. tulot) jälkeen julkista rahaa tarvittaisiin 60 vuoden aikana kaikkiaan 4,82 miljardia euroa nimellisarvossa. Autoliitto varoitellut jo aiemmin Autoliitto on pitänyt ääntä teiden ja tierahoituksen rapautumisesta. Suomen suurimman autoilijoiden etujärjestön toimitusjohtaja Pasi Nieminen on verrannut tilannetta rakennuksen ylläpitoon. ”Teiden päällyste on kuin talon katto. Jos se vuotaa, niin toimenpiteisiin pitää ryhtyä heti tai korjauskustannukset moninkertaistuvat. Ongelman siirtäminen eteenpäin leikkaamalla rahoitusta ei ole järkevää eikä vastuullista omaisuudenhoitoa”, Nieminen kiteytti Moottorin aiemmassa artikkelissa, jonka otsikkona oli Väylärahoituksen leikkaaminen tulee kalliiksi, kritisoi Autoliitto. Tiet ovat Suomineidon verenkierto, joka pitää maan liikkeessä ja yhteiskunnan elinvoimaisena. Tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä henkilöautojen osuuden ollessa kaikkein suurin. Tavaraliikenteen tonneista tieliikenteen osuus on 88 prosenttia ja tonnikilometreistä 65 prosenttia. Rautatieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on 4 prosenttia ja kaupallisesta tavaraliikenteestä 13 % ja 1/4 tonnikilometreistä. Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia sijaitsee 20 kilometrin säteellä rautatieasemasta, ilmenee Suomen Tieyhdistyksen tilaamasta Väestö tieverkon varassa -saavutettavuusselvityksestä. Siten noin 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on – tieverkon kattavuuden puitteissa – vain tieliikenteellä saavutettavissa, kuten Moottori on uutisoinut. Näkökulma: Tunteet kuumenivat asukastilaisuudessa Turun Tunnin juna -hanke kuumensi tunteita Salossa lokakuussa 2022 järjestetyssä asukastilaisuudessa. Rata on linjattu Salon keskustaan sen lähellä sijaitsevan Lukkarinmäen asuinalueen läpi nykyiselle Salon rautatieasemalle. Linjaus vaatii massiivista infrarakentamista Salon itäpuolella ja tuhoaa osan Salon Lukkarinmäen idyllisestä pientaloalueesta. Kahdeksan asuintaloa ja muita rakennuksia on purettava. Alueen läpi tulisi kaksi kalliotunnelia ja kolme katettua betonitunnelia. ”Mitä tapahtuu tunnelien lähellä olevien rakennusten perustuksille vetelällä savimaalla pohjaveden korkeuden muuttuessa?”, kysyivät asukkaat. Asumisen viihtyisyys rakentamisen aikana ja sen jälkeen heikkenevät radan lähellä. Myös lisääntyvä melu on suuri uhkatekijä. Rakennustyö tulee piinaamaan asukkaita vuosien ajan. Turun Tunnin juna -hankeyhtiön mukaan ”Nopeamman matkustusajan lisäksi uusi rata tuo kaikki radan varren paikkakunnat lähelle pääkaupunkiseutua ja luo läntiseen Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen. Rata tulee soveltumaan myös tavaraliikenteelle.” Nopein 78 minuutin juna ei pysähdy Salossa lainkaan. Salo saisi siten uuden ratalinjauksen haitat, muttei etuja. ”Nopeamman matkustusajan lisäksi uusi rata tuo kaikki radan varren paikkakunnat lähelle pääkaupunkiseutua ja luo läntiseen Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen. Rata tulee soveltumaan myös tavaraliikenteelle”, hankeyhtiö itse kertoo. Jos oikorata kuitenkin joskus tehdään, mielestäni siitä suuri osa, ainakin Salossa, kannattaisi rakentaa moottoritien viereen, jolloin maisema- ja meluhaitat jäisivät pienemmiksi, saataisiin uusia väliasemia ja uusi Salon rautatieasema tulisi moottoritien ja Salo–Somero-tien risteykseen, ABC Piihovin tuntumaan. Silloin Salon keskusta säästyisi Lukkarinmäen tuhoamiselta. Liikenne uuden Piihovin rautatieaseman ja Salon keskustan välillä olisi helppo hoitaa Paikku-paikallisbusseilla. Nykyisen Salon keskustan rautatieaseman käyttäjistä suurin osa, noin 70 prosenttia, tulee Salon keskustan ulkopuolelta, siksi liityntäpysäköinnille on suuri tarve. Moottoritien viereiselle pellolle on helpompi ja edullisempi rakentaa iso liityntäpysäköintialue kuin Salon keskustan ahtaille ja arvokkaille tonteille! Hyvääkin on. Uuden ratalinjauksen Espoo–Lohja-osuudella on suuri merkitys lähijunaliikenteen kannalta tiheämmin asutuilla alueilla Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä ja Lohjalla, jolloin lähijunaliikennettä voi tarjota alkuvaiheessa Histan, Veikkolan, Vihdin Nummelan ja Lohjan Lempolan asemilta ja myöhemmin mahdollisesti Espoon Myntinmäen ja Vihdin Huhmarin asemilta, joihin on varaus. Raideliikenne on hyvä siellä, missä on joukkoja. Uusi raideyhteys liityntäpysäköintialueineen tekisi mahdolliseksi uusien asuntoalueiden rakentamisen Luoteis-Espooseen ja raideliikenne helpottaisi Tarvontien eli Ykköstien aamu- ja iltaruuhkaa. Riittääkö matkustajia? Voi perustellusti kysyä, onko nopea junayhteys paras ratkaisu? Etätyön ja hybridityön yleistyminen koronakauden jälkeen vähentää monien matkoja työpaikoille sellaisilla toimialoilla, joissa on mahdollista tehdä työtä pääasiallisesti kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Tämä vähentää nopean radan tarvetta. Timo Turkula Teksti: Timo Turkula Kuvituskuvat: Pekka Keskinen / ©VR Group Lähteet: Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:5: Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvitys, Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi -raportti, Suomen Tieyhdistys: Väestö tieverkon varassa -saavutettavuusselvitys a:6:{i:0;s:6:"111795";i:1;s:6:"122344";i:2;s:6:"102578";i:3;s:6:"129038";i:4;s:6:"129769";i:5;s:6:"129762";} Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 12.4.2024 Liikennepolitiikka Näin taksien ryvettynyt maine palautuisi – eikä toimia ole ihan vähän! 28.3.2024 Uutinen Vaarana on tiestön korjaustarpeen hallitsematon kasvu 26.3.2024 Uutinen Operaatio Pajunkissa starttaa jo 54. kerran – Autoliitto varoittaa routakuopista ja kevätauringosta 24.3.2024 Uutinen Taksien ryvettynyt maine vaatii korjausta – mutta mitä toimia? 23.3.2024 Uutinen Kuolonkolareiden kauhun kolmikko – vuodesta toiseen 21.3.2024 Uutinen Lentovuosi 2023: Kaupallisen lentoliikenteen historian toiseksi turvallisin vuosi – kukaan ei kuollut suihkukoneessa! 20.3.2024 Uutinen Suomalaiset: teiden kunto paremmaksi, alkolukko käyttöön 17.3.2024 Uutinen Helsinki-Vantaa Euroopan paras kokoluokassaan Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 17.4.2024 Koeajo Koeajo: Mercedes-Benz CLE Coupé – kun osakesalkku pullistelee 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 16.4.2024 Ajoneuvot Tesla Model Y sai myös Suomessa houkuttelevan uuden version - Long Range RWD nostaa toimintamatkaa mutta laskee hintaa 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 11.4.2024 Liikenneturvallisuus Suomessa myytävä turvaistuin hajosi törmäyskokeessa – aiheuttaa vakavan loukkaantumisriskin lapselle 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 11.4.2024 Uutinen Volkkarin sähköfarkku nähtiin ensi kertaa Suomessa – tätä on luvassa kesällä lisää 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 20.3.2024 Ajoneuvot Vanhassa, yli 170 000 kilometriä ajetussa Škodassa havaittiin suuri öljynkulutus pian kauppojen jälkeen – myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?