Liikenne | 1.3.2019

Kevytautot liikenteeseen – yksimielisyyttä lakimuutoksen vaikutuksista ei ole

Eduskunta hyväksyi joulukuussa lakimuutokset, joiden myötä mopoautokortin suorittaneet 15 vuotta täyttäneet pääsevät marraskuun alussa nopeusrajoitetun henkilöauton eli kevytauton rattiin. Liikennealalla yksimielisyyttä päätöksen vaikutuksista ei ole syntynyt vieläkään.

Kevytautojen on lain valmistelussa tehdyssä arvioinnissa todettu parantavan liikenneturvallisuutta. Eduskunnan äänestyksessä suuria soraääniä ei kuultu, mutta liikennealla kevytautot jakavat edelleen näkemyksiä jyrkästi.

Autoalan Tiedotuskeskus ehätti helmikuun viime metreillä muistuttamaan, että aiheesta on nostettu esiin uhkakuvia, joille ei tiedotuskeskuksen mukaan löydy  faktapohjaisia perusteita. Samaisessa tiedotteessa korostettiin, että uudistus on valmisteltu huolellisesti ja valmistelun aikana on kuultu laajasti eri asiantuntijatahoja.

Ennen lain valmistelua Trafi teki selvityksen lain toteuttamisvaihtoehdoista ja vaikutuksista päätöksenteon tueksi.

Kevytautoista turvalisäys?

Erimielisyyttä on esimerkiksi kevytautojen vaikutuksesta muiden tienkäyttäjien turvallisuudelle.

Kevytautojen ajonvakautusjärjestelmä, tehokkaat lukkiutumattomat jarrut ja keulan muodot sekä materiaalit auttavat välttämään onnettomuuksia ja lieventämään niiden seurauksia muihin mopoauto- tai traktorikortilla nuorten ajettavissa oleviin ajoneuvoihin verrattuna.

Kevytautoa kritisoineet tahot ovat puolestaan luonnehtineet sitä jopa ladatuksi aseeksi nuorten käsissä, osin samoista lähtökohdista.

– Väite on nurinkurinen. Nuorelle ja kokemattomalle kuljettajalle kevytauto on ehdottomasti parannus nykytilaan, jossa haja-asutusalueiden ja pikkukaupunkien nuoriso taittaa matkansa mopolla, mopoautolla tai jopa maataloustraktorilla, toteaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Kaikki autot eivät taivu kevytautoiksi

Kevytautoksi muutettavan henkilöauton tulee olla ensirekisteröity vuonna 2015 tai sen jälkeen. Ikärajauksella on haluttu osaltaan varmistaa, että turvavarustelu on kattava.

Ikärajauksen kautta on tähdätty myös siihen, että kaikissa kevytautoissa on ajonvakautusjärjestelmä (ESC), joka on puolestaan ollut pakollinen kaikissa uusissa henkilöautoissa vuodesta 2014.

ESC:tä pidetään tärkeimpänä liikenneturvallisuutta parantaneena yksittäisenä ajoneuvotekniikan innovaationa sitten turvavyön.  Sen eduiksi lasketaan muun muassa suistumisonnettomuuksien merkittävä vähentyminen.

Hätäjarrutus automaattisesti

Erityisen tärkeä turvavaruste jalankulun ja pyöräilyn kannalta on automaattinen hätäjarrutus, Autoalan Tiedotuskeskus muistuttaa.

Hätäjarrutusautomatiikka on saatavissa tällä hetkellä noin 70 prosenttiin pienistä A- ja B-segmentin autoista, joita kevytautot mitä ilmeisemmin tulevat pääsääntöisesti olemaan. Euroopan parlamentti on linjannut, että automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä on lähivuosina tulossa pakolliseksi varusteeksi kaikkiin uusiin henkilöautoihin – ja siten myös kevytautoihin. Myös nopeusrajoittimen pakollisuudesta on keskusteltu.

Autoalan Tiedotuskeskus korostaa, että jokainen markkinoille tuleva uusi henkilöautomalli käy läpi törmäystestit, jotka mittaavat kolariturvallisuuden lisäksi jalankulkijan turvallisuutta törmäystilanteissa. Testit ohjaavat osaltaan henkilöautojen tuotekehitystä ja testivaatimukset kiristyvät turvateknologian kehittyessä.

Samalla korostetaan, että mopoautoissa, maataloustraktoreissa tai mopoissa ei ole vastaavia kolaria ehkäiseviä varusteita tai törmäystilanteissa energiaa sitovia turvakorirakenteita.

Näkemyksen tueksi on poimittu tilastotietoa. Esimerkiksi vuonna 2015 mopoautot joutuivat 20 kertaa henkilöautoa useammin henkilövahinkoon johtaneeseen onnettomuuteen suhteessa ajettuihin kilometreihin.

Ajo-opetuksen määrä puhuttaa

Kevyt- ja mopoautojen AM-ajokortin vaatimuksia on arvosteltu liian kevyiksi. Mopoautokorttiin vaaditaan nykyisin opetusta neljän teoriatunnin verran. Lisäksi tutkinnon suorittaminen edellyttää liikennetaitojen osoittamista ajokokeessa. Vaikka ajotunnit eivät olekaan pakollisia, käytännössä mopoautokortin suorittaminen edellyttää autokoulussa tai opetusluvalla ajettuja ajotunteja, toteaa Autoalan Tiedotuskeskus.

Lain hyväksynnän yhteydessä edellytettiin selvitystä uudistuksen vaikutuksista vuoden 2021 loppuun mennessä. Kevytautoja koskevia ajo-oikeusvaatimuksia voidaan siis tarvittaessa arvioida uudelleen lähivuosien aikana, jos ajo-opetuksen määrän lisäämiselle on tarvetta.

Osuus jäänee pieneksi

Kevytautoja on arvosteltu myös siitä, että ne yksipuolistavat nuorten liikkumista ja vievät matkustajia muun muassa joukkoliikenteestä ja pyöräilystä.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan nuoret käyttävät eri liikennetutkimusten perusteella monipuolisesti erilaisia kulkutapoja. Toteutetut tutkimukset eivät anna viitteitä siitä, että nuorten monimuotoinen kulkutapajakauma muuttuisi, vaikka kevytauto olisi yksi kulkutapavaihtoehdoista.

Saattoliikenne eli henkilöauton matkustajana kulkeminen on ylivoimaisesti suosituin kulkutapa nuorten omassa elinpiirissään tekemillä matkoilla. Kevytautojen on arvioitu korvaavan ensisijaisesti mopoilla, kevytmoottoripyörillä ja mopoautolla tehtyjä matkoja ja vähentävän osaltaan saattoliikenteen tarvetta.

Kevytautojen määrän on arvioitu asettuvan 0,5–1,5 prosenttiin Suomen henkilöautokannasta.

Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus Kuvituskuvat: Moottorin arkisto/Petri Munukka ja Antti Hentinen