Matkalla kotimaassa – hyvät vinkit lounaiseen Suomeen

Tämä kesä on kotimaan! Keräsimme kiinnostavimmat ja hauskimmat matkailuelämykset vinkkilistaksi, olkaa hyvät!

Bengtskärin majakkasaari

Kesähelteisen automatkan jälkeen autokunnalle varmasti maistuu jokin ihan muu, kuten virkistävä merimatka Turunmaan saaristossa. Bengtskär on kaukana ulkomerellä sijaitseva kaunis luoto, jolla käyskennellessä matkanteosta puuttuneet jäsenet vetreytyvät. Saaristomeren uloimmalta luodolta Pohjoisen Itämeren itäosasta on matkaa lähimpiin satamiin Rosalaan 18 kilometriä ja Hankoon 30 kilometriä. Pohjoismaiden korkeimman 52-metrisen majakan voi havaita jo kaukaa mereltä. Elämyksellisen matkailukohteen se jokin ovat majakan historia ja ympäröivä karun kaunis luonto.

Bengtskärin tornin huipun valohuoneesta avautuu huikea merinäköala. Alempien kerrosten näyttelyissä voit tutustua esimerkiksi entisaikojen majakanvartijoiden elämään, sotahistoriaan ja saariston luontoon. Esimerkiksi vuosina 1906–1939 viisi majakanvartijaperhettä asui ympäri vuoden majakassa, jokainen perhe omassa asunnossaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hurja ja sotaisa historia

Majakalla ond ramaattinen historia kuin Bengtskärillä. Ennen majakan rakentamista ympäröivät karikkoiset vedet koituivat monen laivan tuhoksi ja itse majakka joutui molemmissa maailmansodissa hyökkäyksen kohteeksi. Toisen maailmansodan aikana majakkasaarella käytiin taistelu, kun venäläiset hyökkäsivät sumun suojissa ja 60 miehen voimin saareen tarkoituksenaan vallata majakka ja räjäyttää se maan tasalle. Majakassa oli hyökkäyshetkellä 38 suomalaista.

Majakalle ja Suomen eteläisimmälle asutulle paikalle voi tehdä päiväretken tai halutessaan luodolla voi myös majoittua. Saarelle pääsee Kasnäsista (Kemiönsaarelta) sekä Hangosta vuorolaivan kyydissä tai tilauskuljetuksella. Lyhyin ja suojaisin reitti Bengtskäriin kulkee Hiittisten kauniin saariston halki. Venematka Kasnäsista majakalle kestää taksiveneellä noin tunnin. Saaressa ei ole vierasvenesatamaa, ja laiturit on varattu vuoro- ja taksiveneliikenteelle sekä huoltokuljetuksiin. Kesäkuukausina yksityisveneet voivat hyvällä säällä luvan saatuaan kiinnittyä kallioihin klo 10–12.30 ja klo 15.45–18.

Bengtskär
Puh. 040 218 2960
www.bengtskar.fi, info@bengtskar.fi, www.facebook.com/bengtskar
Aukiolo: kesällä kesäkuusta elokuuhun joka päivä ja toukokuussa sekä syyskuussa sopimuksen mukaan. Päivävierailijoille saari on avoinna klo 10–18
Pääsymaksu: aikuiset 9 €, lapset 4–14 vuotta 4,50 €

Tarkista ennakolta aukiolo ja pääsymaksut

Kotimaan lomamatka kannattaa suunnitella huolellisesti. Ennakkosuunnittelu on aivan erityisen arvokasta näinä korona-aikoina, jolloin matkailun rajoitukset voivat vaikuttaa aukioloaikoihin tai esimerkiksi siihen, kuinka paljon ihmisiä voidaan ottaa samanaikaisesti sisätiloihin kuten museoihin.

Alla listattujen matkailuvinkkien aukioloajat ja mahdolliset pääsymaksut ovat olleet voimassa tietojen keräyshetkellä, joten kannattaa aina ennakolta ennen omaa kesäistä matkaa varmistaa, ettei tietoihin ole tullut esimerkiksi koronarajoitusten vuoksi muutoksia. Jokaisen matkakohteen yhteydessä on paikan sijaintitiedot ja kattavat yhteystiedot.

Omassa erillisessä osiossaan artikkelin loppupuolella on vinkkejä majapaikoista, jotka edustavat aivan jotakin muuta kuin tuttuja ketjuhotelleja.

Autoilureitti: Fagervikintie / Suuri Rantatie

Fagervikintie on osa keskiaikaista Turun ja Viipurin välistä Suurta Rantatietä. Reitti raivattiin maantieksi jo 1200-luvulla. Rantatien kulku on selostettu Suomen ensimmäisessä tieluettelossa vuosina 1555–1556 ja vuonna 1982 se otettiin museotieksi. Fagervikintie on Suomen lyhyin museotie, pituutta on vaivaiset 1,1 km. Päällystetty kapea museotie on säilyttänyt hyvin mutkaisen ja mäkisen luonteensa. Tien ympäröivää upeaa Fagervikin ruukkimiljöötä on hoidettu sen arvokkuutta vaativalla tavalla. Kulttuurimaisema kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Tie on osa Tammisaaren ja Inkoon välistä yhdystie 1050:aa Inkoon Fagervikissä.

www.ely-keskus.fi/en/web/ely/fagervikintie?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14252

Fagervikin kartano

Suomen vanhimpiin kuulunut rautaruukki toimi Fagervikissa 1646–1902. Sen historiallinen alue on säilynyt nykypäiviin asti. Fagervikin kartano valmistui vuonna 1773, ja sen suunnitteli arkkitehti C. F. Schröder. Kuninkaantie on aina kulkenut ruukkialueen läpi. Fagervikin ruukki on ollut tärkeä levähdyspaikka, jossa ovat yöpyneet kuninkaallisetkin. Fagervikin ruukinalue koostuu historiallisista rautateollisuuden rakennuksista, ruukinkartanosta, ruukin puisen kirkon ja hautausmaan alueesta sekä torpista ja työväen asunnoista. Kirkko on rakennettu peilikirkkaan Bruskträsket-järven rannalle. Ruukinkartanon ranskalainen puutarha, englantilaistyylinen maisemapuisto ja laaja luonnonpuisto ovat merkittävimpiä historiallisia puutarhoja maassamme. Kaunis ruukkimiljöö sijaitsee 30 km päässä pääkaupunkiseudulta. Vuonna 2005 toimintansa aloittanut Fagervikin museo sijaitsee vanhassa tinaamossa. Alueella voi kulkea omin päin ja omaan tahtiin. Oppaan hinta on 2,5 €.

Fagervikin kartanon tie 36, 10250 Inkoo
Puh. 050 526 6553
www.fagervik.fi/FIN/fagervik.htm, cafe.fagervik@gmail.com, www.facebook.com/Fagervikcafe/
Aukiolo: toukokuu–elokuu, tarkasta ennakolta

Baddingin kioski Paratiisi

Paratiisi on pieni puinen kesäkioski ja muistomerkki 1960-luvun kioskikulttuurista mutta myös legendaarisesta populaarimusiikin ikonista, somerolaisesta muusikosta Rauli ”Badding” Somerjoesta (1947–1987). Laulajan vanhemmat Gunnar ja Elina perustivat kioskin vuonna 1962. Kioskissa työskentelivät ensin vanhemmat ja sitten lapset kukin vuorollaan. Kioski oli lähiseudun nuorten kokoontumispaikka. Kioski avattiin uudelleen vuonna 1997 ja se sai nimekseen Paratiisi. Kioski sijaitsee Someron Hirsjärvellä Helsingintien varrella 94 kilometriä Helsingistä ja yhdeksän kilometriä ennen Someroa. Kioski tyydyttää jäätelö- ja kahvitteluhimon, mutta on myös Badding-fanien pyhiinvaelluskohde. Myynnissä on myös Badding-fanituotteita ja Somero-tuotteita.

Helsingintie 920, 31400 Somero
Puh. 050 521 6673
www.facebook.com/baddingkioski
Aukiolo: tarkasta ennakolta

Cafe Art

Jos Turusta etsii aistikasta ja nautinnollista kahvilaa, kannattaa suunnata askeleensa kohti Cafe Art taidekahvilaa. Tämä Aurajoen rannalla, kenties sen yhdessä kauneimmassa kohdassa sijaitseva kahvila on voittanut vuoden barista-tittelin jo seitsemän kertaa. Itsetehdyt kakut, korvapuustit ja suolaiset piiraat sekä Turun Kahvipaahtimon vastapaahdettu kahvi takaavat hyvät edellytykset nautinnollisille kahvi- ja teehetkille. Turun Kahvipaahtimon kahvia, Teepolun teetä tai vitriinin tuotteita voi ostaa tuliaisiksi.

Läntinen Rantakatu 5, 20100 Turku
Puh. 040 158 3383
www.cafeart.fi, info@cafeart.fi, www.facebook.com/pages/category/Cafe/CafeArt-Turku-315993950239/ebook
Aukiolo: ma–pe klo 10–19, la klo 10–17, su klo 11–16

Villa Mairea / Noormarkun ruukki

Ahlströmin Noormarkun ruukkialue on yksi Suomen suurimmista ja näyttävimmistä ruukkialueista. Raudanjalostusta ehdittiin ruukissa harjoittaa vuosina 1806–1920. Antti Ahlströmin omistuksessa 1870-luvulta alkaen ruukki rakentui nykyiseen loistoonsa. Ahlströmin suku rakennutti reilun 60 vuoden ja kolmen sukupolven aikana alueelle kolme merkittävää asuinrakennusta: Isotalon, Havulinnan ja Villa Mairean sekä runsaasti muita rakennuksia. Kuuluin rakennuksista on Alvar Aallon vuonna 1939 suunnittelema Villa Mairea, joka on yksi hänen arvostetuimmistaan ja kansainvälisesti tunnetuimmista töistään. Alue kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Laviantie 14, 29600 Noormarkku
Puh. 050 518 3677
www.ahlstrominruukit.fi/noormarkku, ruukit@a-ahlstrom.fi, www.facebook.com/ahlstrominruukit

Paimion parantola

Paimioon tuberkuloosiparantolaksi vuonna 1933 valmistunut rakennus oli arkkitehtien Alvar ja Aino Aallon kansainvälisen uran kannalta keskeinen. Vuonna 1933 valmistunut funktionalistista rakennussuuntausta edustava kokonaisuus houkuttelee vuosittain tuhansia turisteja Paimioon. Parantolatoiminta loppui 1960-luvun aikana ja sen jälkeen rakennus toimi sairaalana. Opastuksia tilauksesta.

Alvar Aallontie 275, 21540 Paimio
Puh. 044 977 8981
www.paimionparantola.fi, sales@magnimundi.fi, facebook
Aukiolo: yleisöopastukset Magni Mundi Oy, sales@magnimundi.fi
Pääsymaksu: 18 €

Hiidenlinnan seikkailupuisto

Hiidenlinna & Sisumetsän Seikkailupuisto kätkevät sisäänsä monta nähtävyyttä ja kokemusta. Elämyspuiston sydämessä on Suomen ainoa 1900-luvulla rakennettu kivilinna, Hiidenlinna. Alueella Suomen mytologia, Kalevala ja luonto yhdistyvät kauniissa järvimaisemassa.

Hiidenharju 61, 31470 Somerniemi
Puh. 06 0041 8704
www.hiidenlinna.com
Aukiolo: avautuu 8.6., tarkasta aukiolot ennakolta
Pääsymaksu: aluemaksu 18 €, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi. Seikkailupuisto 28 €, 2–5-vuotiaat aikuisen seurassa 18 €

Vanha Rauma

Vanha Rauma on pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. Ainutlaatuisen rakennushistoriallisen kokonaisuuden vetovoima perustuu hyvin säilyneeseen rakennuskantaan, osittain keskiajalta peräisin olevaan katuverkostoon sekä elävään yhdyskuntaan, jossa asuminen, liike-elämä ja työnteko lomittuvat toisiinsa. Vanhan Rauman liikekaduilla on runsaasti pieniä kauppoja, ihania ravintoloita, vietteleviä kahviloita ja taiteilijoiden työhuoneita. Alueella on myös useita museokohteita sekä Pyhän Ristin kivikirkko näyttävine keskiaikaisine maalauksineen. Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde.

Kauppakatu 13, 26100 Rauma (Raatihuone)
Puh. 02 834 3512
www.vanharauma.fi, matkailu@rauma.fi

Luostarinmäki

Luostarinmäki on ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka ei tuhoutunut Turun palossa vuonna 1827. Yli 200 vuotta vanhat rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan, silloisella laitakaupungilla. Tällä vähävaraisten asuinalueella elettiinkin pääasiassa omavaraistaloudessa. Palon jälkeen Turku sai uuden asemakaavan ja Luostarinmäen tiheään rakennetut puutalot määrättiin purettaviksi. Tieto purku-uhasta joudutti Luostarinmäen rappeutumista ja monet muuttivat pois alueelta. Vähitellen Turun kaupunki lunasti rakennukset ja alueesta päätettiin tehdä ulkomuseo. Museossa on käsityöalan verstaita sekä 1800-luvun elämäntavan ja asumisen mukaisia koteja.

Vartiovuorenkatu 2, 20700 Turku
Puh. 02 262 0350, 040 195 1952
www.turku.fi/luostarinmaki, luostarinmaki@turku.fi, www.facebook.com/luostarinmaki/
Aukiolo: 31.5.–29.8. ma–su klo 10–18, 30.8.–30.9. ti–su klo 9–17
Pääsymaksu: aikuiset 8 €, lapset (7–15-vuotiaat) 3 €, lapset (alle 7-vuotiaat) vapaa pääsy, perhelippu (2 aikuista ja 2–4 lasta) 19 €, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät ja varusmiehet 4 €, ryhmälippu (aikuiset ja lapset yli 10 henkilöä) -25 %.

Yyteri

Yyterin ranta on kuusi kilometriä pitkä ja se soveltuu erinomaisesti myös lapsiperheille loivasti syvenevän hiekkapohjansa ansiosta. Alueelle ominaista ovat näyttävät hiekkadyynit. Yyterin alue kuuluu kansainvälisesti arvostettuun Natura- ja luonnonsuojelualueeseen.

Yyterinsantojentie
Puh. 044 701 1757, 044 701 4020
www.visityyteri.fi
Aukiolo: ympäri vuoden. Pukeutumis- ja wc-tilat ovat avoinna uintikaudella 1.6.–31.8. päivittäin klo 10–21. Rantavalvojat ovat paikalla 15.6.–15.8.

Kirjurinluoto

Kirjurinluoto mielletään usein vain Pori Jazz -festivaalien tapahtumapaikaksi. Kirjurinluodon leikkialue, Pelle Hermannin leikkipuisto, on yksi Suomen hienoimmista ja monipuolisemmista lapsikohteista. Tarjolla on huikea määrä eri ikäisille soveltuvia leikkialueita, liukumäkiä ja kiipeilytelineitä. Kirjurinluodon kauniissa puistomaisemassa on kesäisin myös eläimiä, kuten kilejä, lampaita, alpakoita ja erilaisia lintuja.

Kirjurinluoto, 28100 Pori
Puh. 02 621 7900
www.visitpori.fi/kirjurinluoto, info@visitpori.fi
Aukiolo: Puistoalueelle ja Pelle Hermannin leikkipuistoon pääsee pääsääntöisesti aina.

Lankosken kahvimylly

Kahvilana toimiva myllyrakennus on rakennettu vuonna 1835. Mylly toimi vesivoimalla 1950-luvulle asti, ja vuoteen 1962 sähkömoottorien avulla. Restauroinnin jälkeen vuonna 1979 Kahvimylly avattiin ohikulkijoille. Lankosken Kahvimylly palvelee vain kesäisin – ympärivuotista palvelua on tarjolla samaisella alueella, kasitien toisella puolella, sijaitsevasta Lankosken Köffistä. Tarjolla on myös majoitusta kortteeri Oivassa, joka on ollut läheisen voimalaitoksen työväen asuntona. Majoittua voi ympäri vuoden.

Vaasantie 847, 29790 Tuorila (Lankosken Köffi), kahvitupa kasitien toisella puolella.
Puh. 02 551 4191
www.lankoski.com, lankosken.mylly@lankoski.com, www.facebook.com/kahvimylly/?rf=1802958703349931
Aukiolo: Köffi joka päivä klo 8–22, Kahvimylly vain kesäisin. Tarkasta aukioloajat verkkosivuilta.

Teuron kylä

”Pankais poiketen ykköskylään!” Kanta-Hämeessä, Tammelassa sijaitseva Teuron kylä on elinvoimainen kyläyhteisö, jossa talkoovoima on vielä hengissään ja joka on valittu Suomen vuoden kyläksi vuonna 2018. Kesäisin järjestettävä Tekniikka-tapahtuma ihastuttaa kävijöitä. Tapahtumassa on näytillä traktoreita, autoja, mopoja ja muita koneita.

Teuron kylätie 631, 31250 Tammela
Puh. 0400 498 069
www.teuro.fi

Koivuniemen Herran MuuMaa

Koivuniemen Herran MuuMaassa on maatilameininkiä koko perheelle. Voi kerätä kananmunia, ruokkia ja silitellä eläimiä tai osallistua kiertoajeluun traktorin perävaunussa. Ohjelmaa järjestyy tarvittaessa myös aikuis- ja eläkeläisryhmille.

Eteläinen rantatie 591, 29900 Merikarvia
Puh. 040 533 8057
www.koivuniemenherra.fi, info@koivuniemenherra.fi, www.facebook.com/koivuniemenherranmuumaa
Aukiolo ja pääsymaksut: tarkasta ennakolta, www.koivuniemenherra.fi/aukioloajat

Taidetalo Pilvilinna

Meren rannalla pilkistelee värikäs, hauska ja hiukan merkillinen talo, jota kutsutaan Pilvilinnaksi. Koko talo, niin ulkoa kuin sisältä, on maalattu toinen toistaan hauskemmilla kuvilla. Taiteilija Raija Nokkalan värikkäät maalaukset ja humoristiset veistokset päärakennuksessa, taidepolulla ja piharakennuksissa saavat hyvälle tuulelle. Puutarha on satojen ruusujen rosario, jonka tuoksumaailma on huumaava. Valtteja oivat Pitsimökki ja vuosittain vaihtuvat taidenäyttelyt sekä tunnelmallinen taidepolku metsässä. Meren rannalla kalustetussa kaksiossaan asustelee Pablo-pupu. Kohde sopii mainiosti koko perheen taidekohteeksi. Pilvilinna sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Uudenkaupungin keskustasta Hiun-Lepäisten suunnassa.

Hiuntie 212, 23500 Uusikaupunki
Puh. 050 420 5333
www.taidetalopilvilinna.fi, raija@nokkala.net, www.facebook.com/taidetalopilvilinna/
Aukiolo: tarkasta ennakolta
Pääsymaksu: aikuiset 5 €, lapset 2–10 vuotta 3 €

Suomen maatalousmuseo Sarka

Suomen maatalousmuseo Sarka on maatalouden valtakunnallinen vastuumuseo, joka avattiin kesällä 2005. Sarka välittää perinnettä ja tietoa maataloudesta. Museossa on sekä pysyviä että aika-ajoin vaihtuvia näyttelyitä. Perusnäyttely, "Maatalouden aika", vie 3 000 vuoden aikamatkalle varhaisten viljelijöiden ajoista nykyhetkeen. "Konenäyttelyssä" esitellään koneellistumisen historiaa erilaisten esimerkkikoneiden avulla, ja "Ennen koneita" -näyttely keskittyy esikoneellisen ajan maataloustöihin ja työvälineisiin.

Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa
Puh. 02 763 7700
www.sarka.fi, info@sarka.fi, www.facebook.com/SarkaMuseo/
Aukiolo: huhti–kesäkuussa joka päivä klo 10–17, heinäkuussa joka päivä klo 10–18, elo–syyskuussa joka päivä klo 10–17
Pääsymaksu: aikuiset 10 €, eläkeläiset 6 €, opiskelijat 6 €, 0–15-vuotiaat 0 €, ryhmät (yli 10 henkilöä) 6 €, veteraanit, 4H-yhdistyksen jäsenet vapaa pääsy

Kauppilan umpipiha

Kauppila on vauras laitilalainen talonpoikaistalo. Museo sijaitsee kuivatun Koukkelanjärven rannalla kauniissa, vuosisatoja vanhassa ja arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Talonpoikaistilan hirsiset asuin- ja ulkorakennukset rajaavat tiiviisti neliömäistä miespihaa. Rakennukset ovat ryhmittyneet miespihan ja karjapihan ympärille. Umpipihan ulkopuolella on vanhoja talousrakennuksia kuten sauna, tuulimylly, vilja-aitat, kellarit, riihi ja suuli. Rakennukset ovat eri aikakausilta, ilmeisesti 1700- ja 1800-luvuilta. Tila olivat saman suvun hallussa 1700-luvulta yli 200 vuoden ajan ja siellä asuttiin 1950-luvulle saakka. Tila lahjoitettiin Laitilan kunnalle vuonna 1971 ja avattiin sen jälkeen museona. Museon yhteydessä on kahvila ja esteettömät saniteettitilat. Kauppilan umpipiha löytyy Koukkelan kylästä, viisi kilometriä Laitilan keskustasta.

Koukkelantie 240, 23800 Laitila
Puh. 02 8501 6460
www.kauppilanumpipiha.fi, jukka.vehmas@laitila.fi, www.facebook.com/pages/category/Landmark---Historical-Place/Kauppilan-Umpipiha-1407355882898478/
Aukiolo: museo 27.6.–15.8. ti–pe ja su klo 12–17 sekä la klo 12–16
Pääsymaksu: aikuiset 4 €

Poukan talo

Laitila tunnetaan virvoitusjuomistaan ja kananmunistaan. Molempiin voi tutustua Laitilan keskustassa sijaitsevassa Poukan talossa. Laitilan vanhin puurakennus on muisto Laitilan keskustaajaman historiasta ja sen talonpoikaisesta menneisyydestä. Entinen Poukan tilan pitkä punainen päärakennus on 1700-luvulta. Talossa on kookas tupa ja kolme kamaria. Rakennus on läpikäynyt laajamittaiset korjaustoimenpiteet vuoden 1996 aikana ja palvelee matkailu- ja kulttuurikäytössä. Talon vierestä kulkeva kapea tie oli aikoinaan Laitila-Uusikaupunki-tie. Aukioloaikoina myös kahvila.

Keskuskatu 4, 23800 Laitila
Puh. 02 854 461
www.laitila.fi/laitila-info/matkailu/matkailukohteet/poukan-talo/
Aukiolo: touko–elokuussa päivittäin klo 10–18
Pääsymaksu: 1 €

Pyhärannan kirkko

Pyhärannan kirkko on Varsinais-Suomen keskiaikaisten harmaakivikirkkojen ja 1700-luvun puukirkkojen joukossa harvinainen, puhdasta kansallisromantiikkaa edustava kirkko. Kivikirkon suunnitteli Josef Stenbäck. Pohjaltaan kirkko on tasavartinen ristikirkko, johon liittyy kellotorni. Alttaritaulu sekä alttariseinän lasimaalaus ovat Ilmari Heinosen maalaamat. Alttaritaulun takana on Josef Stenbäckin väliaikaiseksi alttaritauluksi kalkkivärein maalaama Pyhä Ehtoollinen, jäljennös Edvard Gerbhardtin maalauksesta. Kirkkosalin peräseinällä on vanhasta kirkosta siirretty alttaritaulu 1760-luvulta. Kirkko seisoo Astanmäellä merenlahden ja vanhan sataman vierellä. Museovirasto määritteli vuonna 2009 Pyhärannan kirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Kirkkopolku 9, 23950 Pyhäranta
Puh. 02 8258 085
www.pyharanta.fi/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet, pyharannan.seurakunta@evl.fi
Aukiolo: kesäaikana klo 9–18

Pyhämaan uhrikirkko

Pyhämaan kirkkomaalla sijaitsee vierekkäin 1600-luvun puukirkko ja 1800-luvun alun kivikirkko. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on harvoja 1600-luvulta säilyneitä puukirkkojamme. Uhrikirkon vaatimaton, hiukan makasiineja muistuttava ulkomuoto kätkee sisäänsä Christian Willbrandtin 1600-luvulla maalaamat kuva-aarteet. Perinteisesti merenkulkijat ja saaristolaiset ovat hädässään viimeisenä keinona rukoilleet Uhrikirkolta pelastusta. Jos he selvisivät, lahjoittivat he kirkolle lahjan eli uhrin. Näitä lahjoituksia kiitokseksi eri syiden takia tulee yhä edelleen. Kirkossa järjestetään kesäisin kesäillan hartauksia ja konsertteja, se on myös suosittu vihkikirkko.

Kirkontaustantie 15, 23930 Pyhämaa
Puh. 040 6882605 (kesällä), 045 6519941
www.pyhamaa.fi/matkailu
Aukiolo: tiekirkko, avoinna kesäisin

Paavolan tammi

Suomen kauneimmaksi kehutun ja kuuluisaksi tulleen Paavolan tammen löytää Lohjalta. Polku tammen luo kulkee upeassa lehtimetsässä, jossa kasvaa runsaasti tammia, metsälehmuksia ja pähkinäpensaita. Pieni kyltti metsän keskellä osoittaa nuolella ”Paavolan tammi n. 100 m.” Perillä aukiolla tunnelma on maaginen. Kummun päällä seisoo Paavolan tammi jyhkeine sammalpeitteisine joka suuntaan kurottautuvine oksineen. Puun tyven ympärysmitta on noin 668 senttiä ja korkeus 12 metriä. Tammivanhus on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla luonnonmuistomerkiksi. Tammi sijaitsee Paavolan luontopolun varrella, joka on kilometrin mittainen.

Pietiläntie 23, 08800 Lohja
www.visitlohja.fi/kohdekortit/paavolan-luontopolku-ja-paavolan-tammi/

Pahojärven piilokirkko

Tarinoiden mukaan isovihan eli venäläisten ylivallan (1713–1721) aikana Suomessa liikkui paljon vainolaisia, jotka ryöstivät, polttivat ja tappoivat ihmisiä julmasti. Varhokyläläiset saivat sanan, että vainolaiset olivat tulossa. Asukkaat pakenivat Pahojärven saaren kiviluolaan lapset mukanaan. Vain Killun muori jäi estelyistä huolimatta kotiin ja piiloutui aitan rappujen alle. Sieltä vainolaiset kuitenkin löysivät muorin, joka henkensä hädässä paljasti kyläläisten piilopaikan. Vainolaisjoukko surmasi raa`asti jokaisen kyläläisen, vain Killun muori jätettiin henkiin. Kylä autioitui ja vain Killun muori asusti talossaan. Paikalla on historiasta kertova opastetaulu ja pysäköintialue.

Varhokyläntie 330, 23800 Laitila
www.laitila.fi/laitila-info/matkailu/matkailukohteet/pahojarven-piilokirkko-ropan-pk/

8raita

Vuonna 2006 perustettu turkulainen levyliike 8raita on pakollinen kohde vinyylilevyjen harrastajille. 8raidan väljät tilat tekevät vaikutuksen, samoin omaperäinen sisustus sekä erityisesti mahtavat vinyylilevyjen hyllystöjen rivit. Vinyylejä löytyy CD-levyjen ja kasettien ohella useita tuhansia. Valikoima kattaa niin uudet levyt, joiden hinnat ovat keskimäärin 15–30 euroa, kuin myös käytetyt levyt, joita liikkeestä löytyy kirpparihinnoista tyyriimpiin keräilijäkappaleisiin. Liike on käytettyjen levyjen ystävien pyhiinvaelluskohde.

Yliopistonkatu 9a, 20100 Turku
Puh. 0400 528 181
www.8raita.fi, shop@8raita.fi, www.facebook.com/8raita/

Persoonallisia yösijoja

Laivahostel S/S Bore

Laivahostel S/S Bore valittiin Suomen Parhaaksi Hostelliksi vuonna 2020. Majoitusta on tarjolla ympäri vuoden. Majoituksen hintaan kuuluvat aamiainen, aamusauna ja lakanat itse pedattuina. Kesäkaudella Boren takakannella kesäkahvila Cafe Navigare. Vuonna 1960 valmistunut alus kynti merta vuodet 1960–1977 välillä Turku–Maarianhamina–Tukholma, sitten Pietarsaaren ja Skellefteån välillä, ja vuodet 1987–2010 Suomen lipun alla Välimerellä nimellä Kristina Regina. Vuonna 2011 alus siirtyi Forum Marinumin museolaivastoon ja hyväksyttiin Museoviraston perinnealusrekisteriin. Samana vuonna alkoi aluksen taival elämyksellisenä majoituspaikkana.

Aurajoki, Linnankatu 72, 20100 Turku
Puh. 040 843 6611
www.hostelbore.fi, hostel.bore@turku.fi, ravintola.bore@turku.fi, www.facebook.com/LaivahostelBore/
Aukiolo: vastaanotto auki ympäri vuorokauden, Cafe Navigare avoinna kesäkaudella ti–la klo 14–20.

Elämys Ämmi

Elämys Ämmi tarjoaa pehmeiden arvojen kotimajoitusta Sauvossa. Kohteen valtteina ovat maistuvat ruokaperinteet sekä tarinat niiden takana. Aterioiden raaka-aineet tulevat läheltä paikallisilta viljelijöiltä ja tuottajilta. Majoittua voi päärakennuksessa, satumajoissa Kenossa, Vinossa ja Notkossa tai kuunnella luonnon ääniä ja nukkua puussa leijuvassa teltassa. Mikä olisikaan sen hienompaa, kuin katsella harsokankaan läpi upeaa auringonlaskua ja kuulla lintujen aamuöistä liverrystä. Tarjolla on ilmaisia vuokrapolkupyöriä. Matka Turkuun tai Saloon taittuu henkilöautolla alle puolessa tunnissa.