Päiväretki kivikauteen: Vitträskin kalliomaalaukset

Vitträskin kalliomaalaukset Vitträsk Kirkkonummi kalliomaalaus kivikausi historia

Suomen ensimmäisenä löydetyt kalliomaalaukset sijaitsevat Kirkkonummella pääkaupunkiseudun kainalossa, soveltuen hyvin iltapäivän reippailukohteeksi.

Vaikka kalliomaalausten synty vie tuhansia vuosia taaksepäin, on erilaisista kalliojäljistä alettu pitää kirjaa vasta 1900-luvulle tultaessa. Ensimmäisenä muinaisjäljistä kiinnostui Jean Sibelius, joka kiinnitti huomiota Vitträskin kalliohyllyllä oleviin maalauksiin jo 1911. Maalaukset dokumentoitiin 1917.

Kirkkonummella Hvitträskin museon ja erämaa-ateljeen lähellä sijaitsevat kalliomaalaukset ovatkin hyvä kohde pääkaupunkiseudun päiväretkelle, joko yhdessä museovisiitin kanssa tai ihan päämääränä sinänsä.

Kallioterassin seinässä näkyvät selvästi punaiset jäljet, joiden verkkokuvioiden täytyy olla ihmisten tekemiä. Vastaava kuvio toistuu muun muassa Norjan Altassa vastaavissa maalauksissa, viitaten peuroihin tai hirvieläimiin. Kivikautiset kalliomaalaukset on tehty silloisen järven rantaan, eli vuodet ovat vieneet maalaukset ja rannan 16 metrin päähän toisistaan korkeudessa mitattuna.

Osittain säilyneet kuviot antavat jonkinlaisen kurkistusaukon johonkin noin 4 000 vuotta vanhaan, joka teki vaikutuksen neoliittiseen esivanhempaamme. Maalaukset lienevät peräisin 1 500 – 2 000 eaa tienoilta, vaikka tarkasta ajoituksesta ei ole tietoa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kotimaan helmi

Kotimaan helmi on Moottorin valitsema kotimainen matkakohde, joka on persoonallinen, elämyksellinen ja houkutteleva.

Reilun tunnin kiertokäynti

Suoraan kalliomaalauksille reitti kulkee helpoimmin Rauhalantie 50:n kautta. Pienen kallioisen aukeaman kohdalla on syytä vaihtaa auto tai polkupyörä kävelemiseen. Vastapuolelta tietä löytyy tontti, jonka aita toimii hyvänä opasteena oikeasta polusta kohti kalliota (Kiitos huomioinnista!). Katso esimerkiksi Muurahaisten poluilla -blogin hyvät ohjeet alueelle saapumisesta.

Vitträsk-järven maisemien ihailun jälkeen kannattaa suunnata kalliota alas “portaikkoa” pitkin, jonka jälkeen huomaa saapuneensa kalliolipan luokse lähes huomaamatta. Normaalin yleiskunnon lisäksi kallioseikkailuun kannattaa varata kiireetön mieli ja juotavaa. Myöskään kävely- tai retkisauva ei ole huono idea lohkareisimpia osuuksia ajatellen.

Näyttävimmät verkkokuviot näkyvät mainiosti paljaalla silmällä, mutta kuvaustaitoisimmat voivat napata kuvioista valokuvat ja sen jälkeen korostaa punaväriä jälkikäsittelyssä nähdäkseen enemmän. Kuvioihin voi tutustua ennalta esimerkiksi Ismo Luukkosen blogissa, jossa näkyy myös hyvin maalausten sijoittuminen kallioterassilla.

Vitträskin kalliomaalaukset ovat upea osa esihistoriaamme ja muistutus, että maailma ei ehkä sittenkään ole vain meitä varten.