Käyttötesti: Kia Niro EV ja hotellimajoitus sai miettimään

Moottorin puolen vuoden käyttötestissä oleva Kia Niro EV on ollut jo monessa mukana. Kevättalvella autolla käytiin hieman pidempi reissu kylpylä-hotellissa. Reissu sähköautolla meni sujuvasti, mutta paremminkin olisi voinut mennä.

Lapsenvahdit hankittu ja opastettu toimiinsa, auto pakattu ja määränpää selvillä. Pakkasta on maaliskuisena aamuna kymmenisen astetta, mutta se ei esilämmitettyyn ja täyteen ladattuun autoon istuttaessa paljoa paina.

Määränpäänä on reilun 350 kilometrin päässä sijaitseva kylpylä-hotelli. Talvikelissä käyttötesti-Kialla ei pääse siis aivan pääse ilman välilatausta perille. Vapaa-ajan reissuun on kuitenkin saatu varattua sen verran aikaa, ettei perille ole hoppu.

Sata kilometriä ennen määränpäätä pysähdytään latailemaan. Kian navigointijärjestelmä ei tunnista ABC-latauksen latureita, jollainen on kyseisen matkan kannalta ehdottomasti fiksuin valinta, eikä lähistöllä ole muitakaan auton tunnistamia latureita. Akuston esilämmitys jää siis tällä kertaa tekemättä, mutta latausteho alkaa silti hieman poikkeuksellisesti pakkaskeleistä huolimatta auton maksimista – eli vajaasta 70 kilowatista.

Huoltoasemalta napataan pientä purtavaa, mutta sen yhteydessä olevassa paikallisia tuotteita myyvässä liikkeessä tulee pyörittyä yllättävän kauan – kun kerrankin kiirettä ei ole. Mukaan tarttuu esimerkiksi sepän käsin takoma hiilihanko. Kaikkiaan 50-minuuttiseksi venähtäneen tauon aikana akun varaus on noussut 12 prosentista 70 prosentiin. Kiireisemmällä matkalla tämä ei ilahduttaisi, mutta nyt virtaa riittää helposti perille asti – ja jää vielä hyvä puskuri siltä varalta ettei Kiaa saisikaan määränpäässä laturiin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Laturit etuovella

Matkan kohteessa on mainostettu olevan 22-kilowattiset AC-laturit aivan pääsisäänkäynnin vieressä, ja näin todella onkin. Kaikki neljä latauspaikkaa ovat kuitenkin varattu, joten auto täytyy ajaa huomattavasti kauemmaksi virrattomaan pysäköintipaikkaan. Vaikka autoon jäikin vielä useita kymmeniä kilometriä rangea, lataisi sen mielellään seuraavan yön aikana täyteen, ettei seuraavana päivänä paluumatkalla tarvitsisi suunnata heti etsimään pikalaturia.

Onneksi hotellihuoneen parveke sattuu olemaan juuri latauspisteiden puolella. Matkakumppanin valmistautuessa iltaan ehtii itse katsomaan koosteen Meksikon MM-rallin päivän tapahtumista, ja samalla sivusilmällä tarkkailemaan josko joku siirtäisi autonsa laturista pois.

Autoja kyylätessä silmään pistää se, että neljästä autosta kolme on lataushybridejä, jotka pystyvät tarvittaessa liikkumaan myös polttomoottorin voimin. Ymmärrettävästi sähköllä ajaminen on kuitenkin halvempaa, joten akun täyteen lataaminen suotakoon myös hybridiautoilijoille. Lopulta yksi porukka saa kylpemisestä tarpeekseen. Sammutan rallilähetyksen välittömästi ja lähden pinkomaan kohti Kiaa, joka on muutaman minuutin kävelymatkan päässä.

Syöksyn huohottaen kuljettajan paikalle, ja samassa huomaan erään Teslakuljettajan lähestyvän autoaan. Ehdin laturille ensimmäisenä, ja samainen Tesla käy paikan päällä vain kääntymässä takaisin ja toteamassa tappionsa. Auton laskurin mukaan akku on täynnä kolmelta aamuyöllä, kotiin päästään siis lähtemään seuraavana päivänä täydellä kapasiteetilla.

Kuka näitä hybridejä oikein lataa?

Polskimisten ja ruokailujen jälkeen huoneeseen palatessa huomaan, että latureiden varaustilanne ei ole vieläkään muuttunut. Neljästä latautuvasta autosta käyttötesti-Kia on ainoa täyssähköauto. Tällainen tilanne olisi voinut jo harmittaa, jos autoa ei olisi ehtinyt saamaan itse ajoissa laturiin.

Ladattavien voimalinjojen yleistyessä tällaisiin tilanteisiin tullaan törmäämään yhä useammin. Sen vuoksi jokaisen on hyvä miettiä omalla kohdallaan, että millainen latauskäyttäytyminen on kohtuullista ja reilua.

Kylpylässä päiväseltään käyville lataushybridin varaaminen on tietysti kohtuullista, kun laturi vapautuu kuitenkin illalla. Sen sijaan yön yli viipyviltä on hieman tökeröä pitää jo täyteen ladannutta autoa varaamassa latauspaikkaa yli puolen vuorokauden verran. Tietysti se helpottaa omaa elämää, kun saa pysäköidä auton aivan sääntöjen mukaisesti oven eteen, eikä esimerkiksi alkoholia tarvitse vältellä sen takia, että autoa tarvitsisi lähteä siirtämään vielä myöhemmin varsinaiselle pysäköintialueelle.

Yksi tapa vähentää tällaisia tapahtumisia, olisi erilainen hinnoittelumalli. Kyseisellä paikalla oli käytössä ainoastaan energiasta veloittaminen. Jos energian lisäksi maksettaisiin myös ajasta esimerkiksi kahden ensimmäisen lataustunnin jälkeen, olisivat ihmiset varmasti innokkaampia siirtämään autojaan pois laturilta. Ja voisiko hotellin henkilökunta tarjota esimerkiksi auton siirtopalvelua niille, jotka tietävät auton latautuvan täyteen parissa tunnissa?

Aina auton siirtäminen laturilta ei kuitenkaan syystä tai toisesta onnistu, tai ole lainkaan mielekästä. Loppuun täytyy tunnustaa, etten laittanut itsekään herätystä kolmeen aamuyöllä, että saisin vapautettua laturin jollekin toiselle. Auto oli laturissa heräämiseen asti, josta se siirrettiin ennen aamiaista takaisin pysäköintialueelle, Latauslaite olikin käytössä jo tuntia myöhemmin, kun oma kotiinlähdön aika koitti.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen