Käyttötestin loppuraportti: Opel Astra Electric on matalamman kynnyksen sähköauto

Käyttötesti kiteytti Opel Astra Electricin perinteiset arvot: sähköominaisuuksissa se ei pärjää aivan uusimmille kilpailijoilleen, mutta haitta hyvitetään henkilöautomaisuudella.

Opel Astran sähköversiosta ei käyttötestimme alkumetreillä voinut kauan keskustella, kun juttelun pääaihe kääntyi auton hankintahintaan. 48 390 euroa vaikutti kompaktista viistoperästä keskinkertaisine latausnopeuksineen ja pienehköine ajoakkuineen niin suurelta summalta, että heräsi kieltämättä kysymys, kuka ihme tällaisen laitteen ainakaan omalla rahalla ostaisi.

Mutta juuri siksi olikin hedelmällistä haeskella, mikä Astra Electricissä sitten olisi sellaista, miksi auto nimenomaan kannattaisi ottaa omaan ajoon. Ennen kaikkea meitä kiehtoi auton perinteinen korimuoto: aikanaan niin tuiki tavalliset matalat perheautot ovat kokemassa melkoista katoa, puhuttiin sitten viistoperä-, sedan- tai farmarikorisista.

Ja kun tällainen tavallinen auto yhdistetään täyssähköiseen voimalinjaan, kyse on jo todellisesta harvinaisuudesta. Suurin osa nykyisistä sähköautoista kun on suunniteltu nimenomaan käyttövoima edellä – auton alle sijoitettuine paksuine akkulevyineen ne istuvat varsin saumattomasti jo pitkään muodissa olleeseen katumaasturilinjaan.

Astra Electricin rakenne poikkeaa näistä oleellisesti, sillä lähtökohdaksi on otettu polttomoottoriauto, jonka uumeniin on sijoiteltu akkupaketteja niihin paikkoihin mihin se vain on ollut mahdollista. Juuri tämä rakenne vaikuttaa hyvin moneen auton ominaisuuteen, ja asia tuli hyvin selvästi esiin myös kahdeksan kuukauden käyttötestissämme.

Yhdentyneessä Euroopassa

Yksi niistä harvoista automalleista markkinoilla, joka noudattelee samaa sähkökonseptia Astra Electricin kanssa, on luonnollisesti Opelin sisar Peugeot E-308. Kun vielä samaisen auton lataushybridiversio 308 Hybrid oli parisen vuotta sitten käyttötestissämme, yhtymäkohtia näiden kahden mallin välillä oli vaikea välttää.

Samalla tässä liikutaan Opelin identiteetin kannalta herkällä alueella, sillä nykyinen Astra pohjautuu tosiaan Peugeotiin – asia, joka joskus 1980-luvun kivikovan Kadettin ja pullanpehmeän 305-mallin aikoina olisi ollut silkka mekaaninen mahdottomuus, sen verran erilaisilla kansallisilla filosofioilla maan autoteollisuudet tuotteitaan suunnittelivat.

Noista ajoista Eurooppa on yhdentynyt, ja sama pätee sen autoteollisuuteen. Kun saksalaiset ovat viimeisen neljännesvuosisadan aikana pehmentäneet ja ranskalaiset puolestaan jämäköittäneet jousituksiaan, lopputulos on tässä: Opel ja Peugeot muistuttavat matkustusmukavuudeltaan toisiaan, eikä sitä enää kukaan ihmettele.

Hanki rajaton lukuoikeus

Haluatko jatkaa lukemista?

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Liity jäseneksi Kirjaudu sisään

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 9 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.