Aikakone koneiden aikaan – Alfa Romeo Museo Storico

21.12.2024

Historia

Teksti Aake Kinnunen

Kuva Aake Kinnunen

Alfa Romeon kotimuseo on erittäin hyvä pysähdyspaikka Milanon lähistöllä liikuttaessa.

Puoli tuntia Milanosta luoteeseen sijaitsee Alfa Romeon "Museo Storico" eli historiamuseo. Alfa Romeo käyttää kotiaarteistaan välillä myös nimitystä "La macchina del tempo", aikakone.

Melkoinen tempo on kyllä päällä myös museokierroksessa. Alfa Romeo Juniorin esittelyssä jää peräti puoli tuntia juosta läpi monikerroksinen museo ennen iltatilaisuutta. Ei muuta kuin harppomaan.

Historia alkaa logoilla. Anonima Lombarda Fabbrica Automobili eli A.L.F.A koosti peruslogonsa italialaisista perinne-elementeistä. Milanon kaupungista tuli punainen risti ja Viscontin suvun vaakunasta biscione, jättikäärme, joka synnyttää (ei syö!) lapsen. Italian kuningasta juhlittiin Savoy-solmuilla, Milano-teksti kertoi autojen kotikaupungista ja välillä nähtiin myös lehvät merkin reunoilla kertomassa maailmanmestaruuksista. 1918 Nicola Romeo osti konkurssikypsän valmistajan ja syntyi Alfa-Romeo.

Tuon jälkeen logoa on hierottu pienin muutoksin vuosien varrella. Väliviiva ja teksti Milano katosivat 1972 kun Alfasudista tuli ensimmäinen Alfa Romeo, joka valmistettiin muualla kuin Milanossa. 2015 värivalikoimaa vähennettiin neljästä kolmeen, mutta elementit ovat paikoillaan.

Samassa yhteydessä esitellään myös Alfa Romeon varhaisten moottorien historiaa osana ilmailua, joten tässä suhteessa Alfalla on paljonkin yhteistä esimerkiksi BMW:n ja Renaultin kanssa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Milano–Pariisi

Seuraavassa vaiheessa museossa voi tutustua Alfa Romeon tuotannon alkupäähän. Erityisesti ennen toista maailmansotaa autot tehtiin pitkälti käsityönä, joten niistä saattaa nähdä sadat ja tuhannet vasaraniskut, kun koripaneelit on muovattu juuri autoyksilöön sopiviksi. Vuoden 1911 A.L.F.A 15 HP Corsa näyttää vielä hevosvaunujen sukulaiselta, mutta 1925 RL Super Sport on jo toista maata. 1930- ja 1940-luvusta suuri osa kuluu erilaisten 6C-versioiden parissa.

Erityisesti tulee nostaa esiin 6C Gran Sport vuodelta 1931 ja Zagaton korilla. Auto on tosin erikoisesti varustettu harvinaisella "Alfa Romeo – Paris" -keulamerkillä, joka on ilmeisimmin päätynyt autoon Alfan varaosavaraston kautta. Varsinaisesti Pariisin Alfa Romeoilla on tarkoitettu Pariisissa koottuja Alfa Romeoita, jotka maahantuoja toi Milanosta osina. Erityisesti nimitystä on käytetty Figonin (sama Figoni kuin myöhemmin Figoni et Falaschissa) korittamista autoista.

Tämän jälkeen alkavat tutummat aikakaudet Alfa Romeon historiassa. Giulietta ja Giulia muuten todella saivat nimensä vain ja ainoastaan Romeon takia, joten italialaisillakin riittää huumorintajua Shakespearen ikonista teosta kohtaan.

1970-luvulla nähtiin kaksi hyvin erilaista Alfan kulmakiveä. Montreal on upea Gandinin muotoilema 2+2 coupé (josta Alfa Romeon museossa voi nähdä myös erillisillä valoritilöillä varustetun prototyypin) ja Alfasud... ei ole mitään näistä asioista. Giugiaron muotoilema perheauto oli hyvin alfamainen monessakin suhteessa bokserimoottorista alkaen, mutta valitettavasti autosta taisi jäädä elämään suomenkielinen lempinimi.

Alfasudin ohessa esiteltiin myös muita Alfa Romeon kansanautoja vastapainona urheilu- ja kilpa-autoille. Kulmikkaat 75 ja 164 antoivat tietä hiukan pyöreämmälle 156:lle (Walter de Silva). Perinteisen punaisen sijaan 156 oli esillä Azzurro Nuvola -erikoisvärissä (Pilvensininen), joka puolestaan sai nimensä Tazio Nuvolarin mukaan nimetystä Nuvola-konseptiautosta. Aivan tavallinen ei ole myöskään jumalaisen upean 8C:n monikerroksinen punainen.

Unelmia ja unelmavoittoja

Hiukan syvemmällä Alfa Romeo Museo Storicon uumenissa on oma huoneensa konseptiautoille. 1970-kiilaunelmat Carabo, Iguana ja 33/2 ovat sulassa sovussa pyöreän Disco Volanten, aiemmin mainitun Nuvolan ja erikoisen 40/60 Aerodinamican kanssa. Iguanan maalipinta koostuu suurihileisestä metalliharmaasta ja auton katto on tehty harjatusta metallista, mistä idea päätyi myöhemmin DeLoreaniin.

Hiukan konseptien takana on pieni osasto "italialaiselle koulukunnalle", jossa palataan hetkeksi ennen toista maailmansotaa olleeseen käsityöaikaan.

Seuraavana ovat vuorossa kilpurit. Alfa Romeon pienet ja pippuriset urheiluautot ovat toimineet hyvänä pohjana lukuisille autourheilutarinoille, mutta myös 33:n ja 156 V6 Ti:n kaltaisia täysverisiä kilpureita löytyy.

Ennen varastotilaan päätymistä on vielä lyhyt mahdollisuus tutustua Alfa Romeon valmistamiin viranomaisajoneuvoihin, kuten Carabinieri Giulia Superiin tai 1900M "Matta" ("Hullu") -maasturiin sotilaskäyttöön tehtynä AR51-versiona.

Alfa Romeo museo Giulia Super Carabinieri

Varastoaarteita

Lopuksi on vielä käynti museon varastohuoneessa. Autoja ja tavaraa on päiväkausiksi, aikaa paljon vähemmän. Pienoismalleissa esiintyy muun muassa äsken mainittu Aerodinamica. On puisia moottoreita sovittamisen avuksi, on puisia moottoreita vaikka mökin olkkariin, on palkintoja ja oikeita moottoreita.

Konseptiautojen ja prototyyppien keskellä muutama erikoinen auto pistää silmään.

Tila-autokonsepti "New York Taxi", katumaasturi jo paljon ennen Stelviota, Formuloita, Nürburgringillä ennätyksen tehnyt 4C ja hengästyttävän paljon muuta.

Muualla varastossa voi bongata vielä Alfa Romeon pikaveneen tai vaikkapa upean traktorin vuodelta 1922.

Osa aarteista on huppujen alla tai muualla entisöitävänä, mutta silti jo yksin varastohuone riittäisi alfaholistin viikkoannokseksi. Yhdessä vaihtuvan museokokoelman kanssa Museo Storico on ehdottomasti päivävierailun arvoinen kohde Milanon seudulla liikuttaessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy