Älä autoile alle kuuden tunnin yöunilla!

Kehnot yöunet kasvattavat kuolonkolarin riskiä. ”Alle kuuden tunnin yöunilla ei ole turvallista lähteä liikenteeseen.”

Valtaosassa kuolonkolareita taustalta löytyy kuljettajien terveyteen liittyviä riskejä, joita ovat tyypillisesti alkoholi, päihteet, lääkitys, äkillinen sairaskohtaus tai väsymys.

Liikennelääketieteestä Itä-Suomen yliopistossa väitellyt lääketieteen lisensiaatti Juhani Kalsi on selvittänyt väsymyksen merkitystä riskinä.

Kalsin väitöstutkimuksessa alle kuuden tunnin yöuni osoittautui väsymykseen liittyvän kuolonkolarin itsenäiseksi riskitekijäksi.

– Alle kuuden tunnin yöunilla ei ole turvallista lähteä liikenteeseen, Kalsi linjaa.

Kalsi kertoo, että kuten monella muullakin liikenneturvallisuustyössä, kiinnostus lähti lähipiirin onnettomuudesta.

– Veljeni joutui yli kymmenen vuotta sitten autokolariin, jonka aiheuttajana oli hyvin todennäköisesti rattijuoppo, joka pakeni paikalta ja jota ei ole koskaan saatu vastuuseen aiheuttamastaan, Kalsi kertoo.

Kalsin tutkimusaineistona hyödynnettiin Onnettomuustietoinstituutin kolaridataa eli liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

Alkoholiin liittyvät sairaalakäynnit tutkittiin kolmen kuukauden ajalta Pohjois-Karjana keskussairaalasta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Alkoholivero laski, kuolonkolarit lisääntyivät

Kalsin tutkimus osoittaa mielenkiintoisesti senkin, että alkoholin verotuksen keventämisen jälkeen on tapahtunut entistä enemmän kuolonkolareita, joissa kuljettaja oli onnettomuushetkellä päihtynyt.

Kalsi selvitti myös, miten potilaan ajoterveyttä on arvioitu alkoholiin liittyvillä sairaalakäynneillä ja mihin toimenpiteisiin on mahdollisesti ryhdytty, jos kuljettajalla on vakava-asteinen alkoholiliitännäinen sairaus: alkoholismi, vakavia alkoholin vieroitusoireita tai alkoholismiin liittyvä komplikaatio kuten dementia.

Itä-Suomen yliopiston tutkimusta koskevassa tiedotteessa todetaan, että tutkimuksen ”tulosten perusteella lääkärit harvoin arvioivat ajokykyä alkoholiliitännäisten sairaalakäyntien yhteydessä.”

Ajoterveyskoulutusta lisää!

Kalsi tekee tutkimuksensa perusteella tärkeän havainnon, joka johtaa kehitysehdotukseen: lääkärikunnalle tarvitaan enemmän ajoterveyteen liittyvää koulutusta jo lääkärien peruskoulutuksen aikana.

– Lisäksi poliittiseen päätöksentekoon on luotava parempia keinoja huomioida liikenneturvallisuus, kun tehdään alkoholiin hintaan vaikuttavia päätöksiä.  Myös kuljettajia on valistettava esimerkiksi kroonisen tai akuutin sairauden vaikutuksista ajokykyyn. Väsyneenä ei ole asiaa tieliikenteeseen, Kalsi linjaa.

Näköhaasteet jo hyvin huomioitu

Autoilijan näkökyky on merkittävä osa ajoterveyttä. Tämän suhteen tilanne Suomessa on kuitenkin varsin hyvällä tolalla.

– Tutkimmekin erikseen, miten usein kuolonkolareiden taustalta löytyy näkemiseen liittyviä riskejä. Näköön liittyvät syyt olivat kuitenkin harvoin riskitekijänä kuolonkolareissa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että näköasiat on melko hyvin huomioitu ajoterveysarvioissa, Kalsi toteaa.

Tutkijan mukaan on tärkeää tieteellisesti tutkia, millä kuljettajaan liittyvillä riskeillä on oikeasti merkitystä.

– Esimerkiksi optisella alalla markkinoidaan vahvasti näkötutkimuksia ajoterveyteen vedoten, vaikka kuolonkolareissa näköasiat eivät nouse vahvasti riskitekijäksi. Alkoholiteollisuuden intressit eivät myöskään saisi ohittaa liikenneturvallisuuden näkökulmaa päätöksenteossa.

Lääketieteen lisensiaatti Juhani Kalsin väitöskirja Health-related risks in road traffic (Terveyteen liittyvät riskit tieliikenteessä) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 15.9.2023. Vastaväittäjänä toimii dosentti Alpo Vuorio ja kustoksena emeritusprofessori Timo Tervo Helsingin yliopistosta.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuva: Moottorin arkisto Lähde: Juhani Kalsi: Health-related risks in road traffic 

a:5:{i:0;s:5:"51575";i:1;s:5:"45586";i:2;s:6:"142549";i:3;s:6:"122457";i:4;s:6:"129196";}