15.9.2026

Huolettaako teiden kunto? – Jos niin allekirjoita vetoomus tierahoituksen puolesta

Kuva Marko Jokela

Tievetoomus haastaa kansalaiset, yritykset ja järjestöt toimimaan tieverkon rapautumisen pysäyttämiseksi, koska ”sen seuraukset vaikuttavat meidän kaikkien arkeen.”

Rokonarpista asvalttia, murtuneita reunoja ja pitkittäisrailoja, kuoppia ja painumia, haalistuneita viivoituksia, väliaikaisia paikkauksia ja kehnontuneen kunnon vuoksi painorajoitettuja siltoja.

Kuten autoilijat hyvin tietävät, tätä on Suomen tiestö paikka paikoin ja ympäri maan.

Suomen Tieyhdistys ry ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ovat huolissaan tiestön rapautuvasta kunnosta ja ovat siitä syystä elvyttäneet käyttöön Tievetoomuksen. Julkitulon ajankohta ei ole sattumaa, onhan ensi keväänä tulossa eduskuntavaalit.

Järjestöjen mukaan Tievetoomuksen taustalla on huoli tieverkon kunnosta sekä kasvavasta korjausvelasta. Tiestön korjausvelka on kasvanut kymmenessä vuodessa 1,5 miljardista eurosta 2,7 miljardiin euroon. Järjestöt myös muistuttavat, että yli 70 % Suomesta on aluetta, jossa tiet ovat ainoa liikkumisen alusta.

”Huonokuntoiset tiet eivät ainoastaan hidasta liikkumista, vaan ne vaikuttavat myös liikenneturvallisuuteen, logistiikkakustannuksiin ja alueiden elinvoimaan. Tiet ovat elintärkeitä jokaisen suomalaisen arjen sujuvuudelle”, kiteyttävät puuhatahot tiestömme haasteet tuoreessa tiedotteessaan.

Tiet ovat elintärkeitä arjen sujuvuudelle, sanovat SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala ja Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.

Puuhatahot myös muistuttavat, että suomalaiset tienkäyttäjät ”maksavat ison kakun verran veroja yhteiseen kassaan, takaisin saadaan vain murusia.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaksi kysymystä Kujalalle

Moottori kysyi Anssi Kujalalta aiheeseen liittyen kaksi kysymystä.

Kuinka huolissasi olet tiestömme nykykunnosta?

– Olen todella huolissani. Iso osa tiestöstämme on rakennettu 1970 ja 1980-luvuilla. Nyt niiden kunto alkaa näkyä jo rakenteissakin. Huonokuntoiset tiet heikentävät liikenneturvallisuutta, nostavat logistiikkakustannuksia ja vaikuttavat koko Suomen elinvoimaan.

Kujala jatkaa, että polttoaineen hinta on juuri nyt perustellusti liikennealan suurin puheenaihe.

– Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että myös rapautuva tieverkko kasvattaa kuljetuskustannuksia päivä päivältä. Siksi tarvitsemme ratkaisuja sekä liikenteen kustannuksiin että tieverkon kuntoon.

Paljonko tarvitaan rahaa, jotta tiestö saadaan tarpeeksi hyvään kuntoon lähivuosina?

– Vaikka nyt tällä vaalikaudella on ollut kohtuullisen hyvä rahoitus perusväylänpitoon mm. korjausvelkapaketin myötä, rahoitustaso on pitkään ollut riittämätön. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut vuoden 2015 1,5 miljardista eurosta tämän päivän 2,7 miljardiin euroon. Reilussa kymmenessä vuodessa yli miljardia korjausvelkaa lisää.

Kujala pitää tärkeänä, että korjausvelkapaketti vakioidaan ja taataan perusväylänpidolle vähintäänkin miljardin euron rahoitus vuosittain. Hän myös linjaa, että teiden päällystyksiä olisi tehtävä vähintään 4 000 kilometriä vuodessa, jotta tieverkon kunto ei heikkene.

– Investoinneissa on asetettava maantieverkko ensisijaiseksi väylämuodoksi.

On korjausvelan taklaamisen aika!

Vetoomuksen mukaan ”nyt on aika osoittaa riittävät määrärahat siten, että pysäytetään korjausvelan kasvu ja käynnistetään tarpeellisia kehittämishankkeita.”

Korjausvelka tarkoittaa rahamäärää, joka tarvittaisiin huonokuntoisten teiden korjaamiseen. Se lasketaan yhteen kaikista niistä teistä, jotka ovat korjauksen tarpeessa. Tien kuntoa ei arvioida pelkästään teknisen kunnon perusteella, vaan myös sen mukaan, miten sen kunto vaikuttaa käyttäjiin ja yhteiskuntaan. Siksi esimerkiksi vilkkaasti liikennöity tie voidaan luokitella huonokuntoiseksi herkemmin kuin vähäliikenteinen tie, vaikka niiden tekninen kunto olisi samanlainen.

Suomen tieverkko on moninainen. Valtion maanteiden (78 000 kilometriä) ja yksityisten tiekuntien yksityisteiden lisäksi kunnilla ja kaupungeilla on katuja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tavoite: satatuhatta allekirjoittajaa

Järjestöjen tavoitteena on saada Tievetoomuksen taakse vähintään 100 000 allekirjoittajatahoa.

Tievetoomuksen liikkeellepanijat korostavat, että tieverkko on koko yhteiskunnan tärkein alusta. Huonokuntoinen tie lisää onnettomuusriskiäsi, hidastaa avun perillepääsyä hätätilanteessasi, nostaa logistiikkakustannuksia ja sitä kautta ostostesi hintaa, rikkoo autoasi, kasvattaa polttoainekustannuksiasi, hidastaa matka-aikaasi sekä heikentää palvelujen saatavuutta.

Järjestöt patistavat toimimaan tieverkon rapautumisen pysäyttämiseksi, koska sen seuraukset vaikuttavat meidän kaikkien arkeen.

Kujala ja Takalammi tähdentävät, että jokainen nimi listassa on tärkeä. Tievetoomuksen allekirjoittaminen onnistuu www.tievetoomus.fi -sivustolla.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on suomalaisten maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvoja ja asiantuntija Suomessa.

Suomen Tieyhdistys ry on toiminut vuodesta 1917 lähtien. Toiminnan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tie- ja liikennealan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat