Rakennusala – väylärahoitusta uhkaa romahdus

Rakennusteollisuus ja INFRA ry lähettävät kipakat terveiset budjettivääntöihin: perusväylänpidon rahoituksen romahtaminen uhkaisi Suomen kasvunäkymiä. Suomessa on jo noin 41 000 kilometriä tiestöä, jota ei ole mahdollista pitää riittävän hyvässä kunnossa.

Tiestön ja muun väylästön kunto on Suomelle tärkeä reitistö, jolla kulkevat tavarat ja ihmiset.

Rakennusteollisuus RT ja INFRA Ry ovat huolissaan rahoituksen riittävyydestä. INFRA ry on maa- ja vesirakennusalan yritysten toimiala- ja työnantajajärjestö.

Moottori kirjoitti kattavasti tiestön rahoituksesta ja alkavasta budjettiväännöstä otsikolla Ilman lisärahaa kehnokuntoisten teiden määrä kasvaa – mutta käyvätkö Miljoonasateen riimit toteen?

Etujärjestöt odottavat budjettiriihestä päätöksiä, joissa tunnistetaan väyläverkon rooli investointien, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen perustana. Perusväylänpidon rahoitus on saatava tasolle, jolla väyläverkon korjausvelan kasvu pysähtyy.

INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö toteaa, että ”esimerkiksi päällystettyjen teiden korjaamiseen olisi käytettävissä alle puolet vuosien 2024–2026 keskimääräisestä rahoitustasosta.”

– Toteutuessaan valtiovarainministeriön budjettiesitys romahduttaisi perusväylänpidon rahoituksen ensi vuonna. Korjausvelan määrä lähtisi vääjäämättä kiihtyvään kasvuun, Syrjö sanoo.

Etujärjestöt tähdentävät, että vientivetoinen ja elinkeinorakenteeltaan hajanainen Suomi on riippuvainen toimivista liikenneyhteyksistä. Saavutettavuus on siksi myös talous-, alue- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Yritykset investoivat, uudistuvat ja kansainvälistyvät vain, jos niitä palveleva infrastruktuuri on toimintavarma ja tulevaisuuden tarpeisiin riittävä. Perusväylänpidon rahoituksen poukkoilulle on pantava piste. Rahoitusta tarvitaan 1,8 miljardia euroa vuodessa, ja se on sidottava indeksiin, jotta väylien heikkenemisen kierre saadaan pysyvästi hallintaan.

Liikkuminen uhkaa kallistua

Väylävirasto on tuonut esiin, että hallituksen myöntämä lisärahoitus korjausvelan vähentämiseen päättyy vuoteen 2026. Tulevien vuosien rahoitus päällystettyjen teiden korjaamiseksi ”näyttää erittäin niukalta”, arvioi virasto.

Väyläviraston mukaan Suomessa on jo noin 41 000 kilometriä tiestöä, jota ei ole mahdollista pitää riittävän hyvässä kunnossa. Huonokuntoisia teitä on kaikkialla Suomessa.

Syrjä arvioi, että tienkäyttäjillä olisi edessä totuttelu aleneviin nopeus- ja painorajoituksiin, syveneviin ajouriin ja yllättäviin reikiin – ja niiden takia kalustovaurioihin.

– Liikenneturvallisuus heikkenisi, polttoaineen sekä energian kulutus kasvaisi. Lopulta kuljetusten ja liikkumisen hinta nousee, ja kurjaan kuntoon päästetyn väylän korjaus tulevaisuudessa maksaa selvästi enemmän kuin korjaus nyt. Joku ne säästöt aina maksaa, Paavo Syrjö summaa.