Humalassa skuuttailu vie sairaalaan – uhkana vakavat aivovammat

Holtiton sähköpotkulautailu vie vuosittain satoja sairaalahoitoon yksin Uudenmaan alueella. HUS: aivovamman saaneista sähköpotkulautailijoista 82 % ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena ja heistä vain joka kymmenes käytti kypärää.

Holtiton sähköpotkulautailu – etenkin humalassa – on riski, jonka seuraukset voivat romuttaa terveen loppuelämän. Esimerkiksi vaikeat leukamurtumat ja etenkin aivovammat voivat rajata onnettomuuteen joutuneen elämää karusti ja pysyvästi.

– Sähköpotkulautaonnettomuuteen joutuneen nuoren elämä saattaa muuttua radikaalisti, jos esimerkiksi pään alueen vammasta jää pitkäaikaisia oireita. Ulkonäön muutokset, kävelykyvyn menetys, aivovamman jälkitila, pitkä sairaalahoito ja työkyvyttömyys ovat suuria muutoksia aiemmin terveelle nuorelle, suu- ja leukakirurgian professori Johanna Snäll kertoo.

Omat valinnat ratkaisevat

Vuosittain satoja henkilöitä päätyy sairaalahoitoon holtittoman sähköpotkulautailun seurauksena pelkästään Uudenmaan alueella. HUS-alueella sairaalan päivystykseen päätyy vuosittain 400–500 henkilöä, jotka ovat kolaroineet sähköpotkulaudalla. HUSin aiempi selvitys toi esiin, että suurin osa potkulautailuonnettomuuksista tapahtui kesäviikonloppuina ja iltaisin tai öisin.

Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi muistuttaa, että jokainen voi itse vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen liikenteessä.

– Sähköpotkulautailija voi onneksi tehdä turvallisia valintoja ennen laudalle hyppäämistä. Aja vain selvin päin, käytä kypärää, valitse nopeus tilanteen mukaan ja ota kaverille oma lauta alle.

Valistusfilmistä tukea

Riskejä taltutetaan nyt uudella nuorille suunnatulla lyhytelokuvalla skuuttailun vaaroista.

Liikenneturva, HUS, Hätäkeskuslaitos ja Helsingin pelastuslaitos ovat yhdessä työstäneet valmiiksi opetuksellisen lyhytelokuvan, jonka avulla nuoria kannustetaan liikkumaan liikenteessä fiksusti ja turvallisesti.

Lyhytelokuva on suunniteltu opettajia varten, jotta he voivat käsitellä sähköpotkulautailun turvallisuuteen liittyviä asioita luokassa.

Suomen sähköpotkulainsäädäntöä uudistettiin kesäkuussa 2025. Uusi lainsäädäntö toi sähköpotkulautailuun 15 vuoden alaikärajan, 0,5 promillen alkoholirajan ja aiempaa selkeämmän kypäräsuosituksen.

Skuuttailua kännissä kypärättä

Liikenneturvan kyselyn mukaan 91 % suomalaisista pitää sähköpotkulaudalla ajamista päihtyneenä turvallisuusriskinä. Silti HUSin tilastojen mukaan aivovamman saaneista sähköpotkulautailijoista 82 % ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä vain joka kymmenes käytti kypärää.

– Vaikka rattijuopumus tuomitaan laajasti, voi sähköpotkulaudan ottaminen päihtyneenä tuntua hetken mielijohteesta hyvältä ajatukselta varsinkin, jos matkoja ei ole etukäteen mietitty. Turvallisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi taksi, julkinen liikenne tai selvän kaverin autokyyti, Niemi sanoo.

Humala hankaloittaa ensihoitoa

Humalassa onnettomuuteen joutuminen vaikeuttaa myös ensihoidon työtä.

– Voimakkaasti päihtyneen vammapotilaan hoito ei ole niin jouhevaa ja suoraviivaista kuin selvin päin olevan. Se tekee sähköpotkulautaonnettomuuden ajaneista haastavan potilasryhmän. Lisäksi vammoja voi olla useita erilaisia, kuten haavoja tai murtumia, kertoo Katri Marjava Helsingin pelastuslaitoksen ensihoidosta.

– Kolari voi vaurioittaa myös sähköpotkulaudan akkua, mikä saattaa johtaa akun syttymiseen ja edelleen tulipaloon. Tämän vuoksi myös onnettomuuden jälkeen on tärkeää seurata laitteen kuntoa. Pelastuslaitos on kehittänyt valmiuksiaan akkupalojen torjuntaan päivittämällä toimintamalleja, pelastusjohtaja Marko Rostedt muistuttaa.

Jo vuosi 2022 havahdutti

Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin päivystyksissä havahduttiin jo vuonna 2022 potilaana olleiden sähköpotkulautailijoiden määrän nopeaan lisääntymiseen ja päätettiin selvittää sähköpotkulautailijoiden vammojen laatua, lukumäärää sekä niiden aiheuttamia kustannuksia, kuten Moottori uutisoi otsikolla Sähköpotkulautailijoiden vammoista liki puolet keskivaikeita tai vaikeita.

HUSin selvityksestä kävi ilmi, että suurin osa potkulautailuonnettomuuksista tapahtui kesäviikonloppuina ja iltaisin tai öisin. Lievät vammat olivat aivotärähdyksiä, nivelten nyrjähdyksiä ja pinnallisia haavoja. Keskivaikeat vammat olivat enimmäkseen lievempiä murtumia tai hankalampia nivelsidevammoja. Vaikeisiin vammoihin lueteltiin lievemmät aivoverenvuodot, pitkäaikaista kuntoutusta vaativat murtumat sekä nivelsidevammat. Hyvin ja erittäin vaikeita olivat vakavat aivoverenvuodot sekä muut henkeä uhkaavat verenvuodot.

Autoliitto ollut huolissaan

Autoliitto on penännyt tiukempia toimia sähköpotkulautailun lieveilmiöiden kitkemiseen. Autoliitto on tuonut esiin, että sähköpotkulautojen ja niiden käyttäjien määrän nopea kasvu on aiheuttanut tilanteen, jossa sähköpotkulaudoilla ajetaan usein myös holtittomasti ja niitä pysäköidään kulkuväylille. Tämä kehityskulku aiheuttaa vaaraa kaikille liikkujille – erityisesti näkö- ja liikuntarajoitteisille.

Pysäköinti ajoväylille ja autoille tarkoitetuilla pysäköintipaikoille tietty puolestaan heikentää autoliikenteen saavutettavuutta.

Tätäkin vakavampaa on sähköpotkulaudoilla huristelu humalassa tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena. Autoliitto tähdentää, että liikennejuopumus on aina liikenneturvallisuusriski ja tavoite vähentää päihtyneenä ajamista myös mikroliikenteessä on kannatettava.