Sähköpotkulautailijoiden vammoista liki puolet keskivaikeita tai vaikeita

Suurin osa lautailuonnettomuuksista tapahtui kesäviikonloppuina ja iltaisin tai öisin, käy ilmi HUSin selvityksestä.

Suurin osa sähköpotkulautailijoiden onnettomuuksista oli tapahtunut kesäviikonloppuina ja iltaisin tai öisin, käy ilmi selvityksessä, joka analysoi 446 vuoden 2021 aikana sähköpotkulautaonnettomuudessa loukkaantunutta potilasta.

Taustana selvitykselle oli viime kevät, jolloin Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin päivystyksissä havahduttiin potilaana olleiden sähköpotkulautailijoiden määrän nopeaan lisääntymiseen ja päätettiin selvittää sähköpotkulautailijoiden vammojen laatua, lukumäärää sekä niiden aiheuttamia kustannuksia.

HUSin päivystyksiin tulleista sähköpotkulautailijoista vajaalla puolella oli keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja. Noin puolet loukkaantuneista oli päihtynyt ja vain kolme prosenttia heistä käytti dokumentoidusti kypärää.

Potilaita hoidettiin Haartmanin, Malmin ja Töölön sairaaloissa. Suurin osa onnettomuuksista oli tapahtunut kesäviikonloppuina ja iltaisin tai öisin. Selvityksessä mukana olleista hoidetuista vajaa puolet oli päihtynyt humalatilan ollen keskimäärin 1,6 promillea. Potilaiden keski-ikä oli 26 vuotta ja heistä 59 prosenttia oli miehiä. Potilaista 14 oli tiettävästi käyttänyt kypärää.

– Selvityksessämme näkyy selvästi, että onnettomuudet kasautuvat myöhäisiin iltoihin ja varhaisiin aamuihin ja ajajat ovat olleet usein päihtyneitä. Tähänastiset rajoitukset ovat nykyisen tiedon valossa perusteltuja. Onnettomuuksien määrän kehittymistä on kuitenkin edelleen seurattava tarkasti ja keskustelua rajoituksien suhteen jatkettava, väitöskirjatutkija, erikoistuvana lääkärinä työskentelevä Henri Vasara HUS Akuutista summaa.

Nyrjähdyksiä, murtumia ja aivoverenvuotoja

Vammoista 257 oli lieviä, 155 keskivaikeita, 30 vaikeita sekä kolme hyvin vaikeaa ja yksi erittäin vaikea vamma. Lievät vammat olivat aivotärähdyksiä, nivelten nyrjähdyksiä ja pinnallisia haavoja. Keskivaikeat vammat olivat enimmäkseen lievempiä murtumia tai hankalampia nivelsidevammoja. Vaikeisiin vammoihin lueteltiin lievemmät aivoverenvuodot, pitkäaikaista kuntoutusta vaativat murtumat sekä nivelsidevammat. Hyvin ja erittäin vaikeita olivat vakavat aivoverenvuodot sekä muut henkeä uhkaavat verenvuodot.

– Puolet vammoista oli hoitoa vaativista murtumista aina henkeä uhkaaviin vammoihin. Loukkaantuneet olivat nuoria, joten jotkut potilaat menettivät useita terveitä vuosia, Vasara kertoo.

Moni vamma vaati leikkausta

Sairaalassa hoidetuista sähköpotkulaudalla loukkaantuneista 53:lle tehtiin leikkaus, ja heistä kahdelle kaksi leikkausta ja yhdelle neljä leikkausta. Potilaista 60 tarvitsi seurantaa vuodeosastolla ja viisi teho-osastolla.

Murtumavammojen vaarallisuutta lisäsi ajajan päihtymys ja törmäys toiseen ajoneuvoon.

Tänä kesänä Helsingissä vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05. Päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa ja arkiöisin 15 kilometriin tunnissa.

Kolarit käyvät kalliiksi

Onnettomuudet tulevat kalliiksi. Tehdyn selvityksen mukaan päivystyskäyntien kustannuksiksi arvioitiin 137 680 euroa, seurantakäyntien ja kuvantamisen yhteensä 200 000 euroa, leikkausten noin 234 459 euroa, osastopäivien 138 625 euroa.

Sairaanhoitopiirin kunnilta laskutettiin sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantuneiden potilaiden hoitamisesta yhteensä noin 886 888 euroa. Työpoissaolojen kustannuksiksi arvioitiin 845 511 euroa.

Kaiken kaikkiaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ollut tässä tutkimuksessa mukana.

HUS Akuutin selvitystä hyödyntää sähköpotkulautailun turvallisuuden parantamista varten perustettu Helsingin kaupungin, sähköpotkulautavalmistajien ja Aalto yliopiston yhteinen työryhmä.

Tutkimus on esijulkaisu. Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu.

Teksti: Timo Turkula Kuvituskuva: Moottorin arkisto Lähde: HUS