Ilman lisärahaa kehnokuntoisten teiden määrä kasvaa – mutta käyvätkö Miljoonasateen riimit toteen?

Valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettu korjausvelka oli vuoden 2025 lopussa noin 4 278 miljoonaa euroa – ja summa uhkaa vain kasvaa.

Kohta taas väännetään kättä siitä, mihin kaikkeen valtion rahat riittävät: kuka saa ja kenelle annetaan. Tästä tulee mieleen Miljoonasateen mahtavasti sanoitettu Tulkoon rakkaus -kappale vuodelta 1996:

Tulkoon rakkaus

tulkoon rikkaus

jokaiselle tarpeen mukaan

Saavatko siis yhteiskunnan eri rahareiät helpotusta tarpeen mukaan? Ketkä saavat riittävästi, ketkä jäävät nuolemaan näppejään?

Jää nähtäväksi, takaavatko loppuvuodesta tehtävät poliittiset budjettipäätökset esimerkiksi Suomi-neidon verenkierron häiriöttömyyden eli tiestön ylläpidon riittävän rahoituksen?

Väyläviraston mukaan Suomessa on jo noin 41 000 kilometriä tiestöä, jota ei ole mahdollista pitää riittävän hyvässä kunnossa. Huonokuntoisia teitä on kaikkialla Suomessa.

Yli 130 00 jäsenen Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tuonut useaan otteeseen esiin, että Suomen tiestön kunnon ylläpitäminen vaatii valtiovallalta rahoitustason takaamista, jotta nykyisen tiestön turvallisesta ajettavuudesta voidaan pitää kiinni. Niemisen mukaan tiet ovat olleet liian helppo säästökohde.

Perusväylänpito kaipaa lisärahaa

Liikenne- ja viestintäministeriö painottaa, että ilman lisärahoitusta huonokuntoisten väylien määrä ja korjausvelka kasvavat ja väyläverkon toimintavarmuus heikkenee.

Uhka on merkittävä, sillä Väyläviraston mukaan valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettu korjausvelka oli vuoden 2025 lopussa noin 4 278 miljoonaa euroa. Velan vain ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna jo noin 4 570 miljoonaan euroon.

Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten, korjaustarpeessa olevien valtion väylien korjauskustannuksia.

Korjausvelka heikentää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Tavallisen autoilijan näkökulmasta se tarkoittaa esimerkiksi kiertoreittejä kehnojen siltojen vuoksi tai nopeusrajoituksia tien ajettavuuden heikentymisen vuoksi.

Suomen maanteillä on esimerkiksi noin 15 000 siltaa, joista reilut viisi prosenttia on huonokuntoisia. Huonokuntoisten siltojen määrä on viime vuosina hitaasti kasvanut.

Väylävirastossa tehdyn karkean ennusteen mukaan korjausvelan kokonaissumma vuoden 2029 lopussa kasvaa jo 5,5 miljardiin euroon. Tieomaisuudenhallinnan asiantuntija Susanna Suomela Väylävirastosta kertoo, että ennuste perustuu nykyisiin arvioihin väylänpidon tulevien vuosien niukalta näyttävästä rahoituksesta, sekä ennusteisiin väyläomaisuuden kunnon kehittymisestä.

Rahanjaon valmistelu kiihtyy

Käsillä on se vuodenaika, jolloin maan hallitus alkaa käsitellä talousarvioehdotusta. Syyskuun alun budjettiriihen jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 21. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa omalta osaltaan, että perusväylänpito saisi vuodelle 2027 lisärahoitusta 180 miljoonaa euroa, josta 130 miljoonaa euroa kohdennettaisiin tienpitoon ja 50 miljoonaa euroa radanpitoon.

Tienpidossa lisärahoituksella laajennettaisiin päällystetyn tieverkon ja siltojen korjausohjelmia.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon yhteensä kaikkineen noin 1,47 miljardin euron määrärahoja.

Liikenne- ja viestintäministeriön ehdottamat eurosummat ovat varmasti perusteltuja, mutta nähtäväksi jää, mikä on lopputulema joulukuussa, kuinka suurelta tai pieneltä osin ministeriön ehdotus toteutuu budjettivalmistelun edetessä.

Niukkuutta jaetaan

Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman on todennut, että perusväylänpidon rahoitustason lasku tarkoittaisi mm. sitä, että tie- ja rataverkon korjausvelka kasvaa, huonokuntoisten vähäliikenteisten teiden määrä kasvaa eikä tasoristeysturvallisuus parane.

Wihlmanin mukaan tulevaisuudessa on entistä tiukemmin priorisoitava ne väylät, jotka pystytään pitämään hyvässä tai edes riittävässä kunnossa.

Wihlmanin mukaan ensin on syytä varmistaa vilkasliikenteisimmän verkon kunnon säilyminen ja vasta sen jälkeen voidaan ehkäistä vähäliikenteisempien, huonokuntoisten teiden ja ratojen määrän kasvua.

Tiedot ovat hallituksen kehysriihen linjauksia käsitelleestä Väyläviraston huhtikuisesta uutiskirjeestä, jonka otsikkona oli Uusia väylähankkeita käyntiin – perusväylänpidon rahoitus heikkenee.

Vuotava katto käy kalliiksi

Autoliiton Pasi Nieminen kiteytti Auton Päivä -tapahtumassa vuonna 2023 varsin osuvasti sen, mistä teiden ajettavuuden ylläpidossa on kyse.

– Päällysteet ovat tien katto. Ja kun katto rupeaa vuotamaan käyvät ongelmat entistä suuremmiksi, korjaukset kalliimmiksi. Teiden pitäminen kunnossa on viisasta kansallisomaisuuden hoitoa.