Arvio: pieni uusi sähköauto vuonna 2030 maksaa 3 000–5 000 euroa bensiiniautoa enemmän

Akkuteknologian tuotantokustannusten on ennakoitu tulevina vuosina alenevan merkittävästi – ja se tietää hyvää sähköautojen hankintahinnoille.

Tätä nykyä Suomen autokanta sähköistyy pitkälti lataushybridien kautta. Ladattavien bensiinihybridien määrä kasvoi viime vuonna liki kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muutos selittyy paitsi uusilla ensirekisteröinneillä myös lähes 8 000 käytettynä maahantuodulla ladattavalla bensiinihybridillä.

Suuntaus näyttää jatkuvan, sillä Traficomin mukaan kuluvan vuoden tammikuussa ensirekisteröitiin 9 573 henkilöautoa, joista sähköautoja 355, kaasuautoja 109, ladattavia bensiinihybridejä 1 653 ja ladattavia dieselhybridejä 145 kappaletta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Koska sähköautot halpenevat?

Autoalan laatima tuore selvitys tuo esiin, että akkuteknologian tuotantokustannusten on ennakoitu tulevina vuosina alenevan merkittävästi – ja se tietää hyvää sähköautojen hankintahinnoille. Autoalan käyttövoimatiekartta 2021 -raportti käy monesta näkökulmasta lävitse käynnissä olevaa liikenteen käyttövoimamurrosta.

Monia suomalaisia autoilijoita kiinnostaa kovasti se tärkein omaan autovalintaan liittyvä kysymys, joka kuuluu koska sähköautot halpenevat? Oman seuraavan ajoneuvonsa käyttövoimaratkaisua pohtivat kotitaloudet haluavat tietää, koska sähköauto on käytettävyydeltään ja hankintahinnaltaan aito vaihtoehto polttomoottoriautolle.

Autoalan tuore raportti antaa autonvaihtoa pohtiville kiinnostavia vastauksia. Sähköautojen verolliset keskihinnat ovat raportin mukaan keskimäärin 1,6-kertaisia vastaavaan bensiiniautoon nähden.

Akun osuus kolmannes hinnasta

Akkujen osuus täyssähköauton hinnasta on keskimäärin kolmannes, joten sähköautojen hintaan vaikuttaa eniten akkuteknologian kehitys. Akkujen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti myös käyttömukavuuteen eli toimintamatkaan sähköllä ja siihen kuinka tiuhaan sähköautoa tulee ladata.

Sähköautojen tuotantokustannuksia alentavat tulevina vuosina myös tuotantomäärien kasvu ja voimasiirtojärjestelmien kehittyminen.

Tuoreen raportin mukaan arviot akkujen tuotantokustannusten alenemisesta vuosina 2018–2025 vaihtelevat 30–50 prosentin välillä. Tästä voi laskennallisesti arvioida, että jo akkujen tuotantokustannuksen aleneminen alentaisi sähköautojen hintaa noin 15 prosenttia nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Vuonna 2030 hintaeroa enää 10–20%

Autoalan käyttövoimatiekartta -raportissa arvioidaan, että sähköautojen hinta jo vuonna 2025 olisi noin kolmanneksen nykyistä alempi. Tässä on taustaoletuksena, että hybriditeknologiaan liittyvien voimansiirtoteknologioiden tuotantokustannukset alenevat.

Raportin läpikäymien eri arvioiden mukaan vuonna 2030 taajamaolosuhteisiin suunnitellun akkukapasiteetiltaan pienemmän sähköauton osalta hintaero olisi keskimäärin 3 000–5 000 euroa.

Vastaavasti suuren toimintamatkan täyssähköauton tuotantokustannus olisi arvioiden mukaan vuonna 2030 keskimäärin 5 000–11 000 euroa polttomoottoriautoa korkeampi.

Prosentteina ilmaistuna arviot tarkoittavat, että pidemmän toimintamatkan täyssähköautoilla veroton hinta olisi 20–40 % ja kaupunkiympäristöön suunnitellun lyhyemmän toimintamatkan sähköauton 10–20 % vastaavaa polttomoottoritekniikkaa korkeampi.

Autoalan käyttövoimatiekartta 2021 -raportin laatimisesta vastaa liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta, joka on Autoalan Keskusliiton ja Autotuojat ja -teollisuus ry:n yhteinen tutkimus- ja viestintäyksikkö.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköautoilun haasteina hankintahinta ja latausongelmat

Autojen käyttövoimamurroksen taustalla ovat Suomen kovat kansalliset tavoitteet puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja jatkaa päästötalkoita siten, että päästöt putoavat nollaan vuoteen 2045 mennessä. Suomen kasvihuonepäästöistä neljä viidesosaa aiheutuu muualta kuin liikenteestä. Viidesosa päästöistä on liikenteen kontolla, ja näistä päästöistä tieliikenteen osuus on noin 94 prosenttia.

Liikenteen päästötavoitteisiin liittyy Suomen iäkkään autokannan nuorentaminen ja sähköistäminen. Traficomin mukaan Suomessa oli joulukuun lopussa liikennekäytössä 9 697 täyssähköistä henkilöautoa, joka on 0,35 prosenttia 2,75 miljoonan henkilöauton autokannasta.

Täyssähköautojen mallivalikoima on vielä suhteellisen kapea. Moni autoalalla uskookin, että tie täyssähköautoiluun käy ladattavien hybridien kautta. Ladattavan hybridin käyttö opettaa sähköllä ajamisen mukavuudet, mutta myös lataamisen arkihankaluudet: julkista latauspaikkaa voi olla hankala löytää, latauspisteen toiminallisuus voi olla konstikasta ja latauksen hinta voi yllättää ikävästi – eikä kaikilla ole mahdollisuutta ladata autoa kotioloissa.

Jos ladattava hybridi saa myötämieliseksi sähköiselle ajamiselle, voi kuluttajan seuraava valinta olla täyssähköauto.

Murros on kotitalouksien taloudenpidossa kuitenkin vaativa, sillä suomalaisten autojen keski-ikä on yli 12 vuotta ja keskimääräinen romutusikä yli 20 vuotta. Eri arvioiden mukaan suomalaisen henkilöauton keskimääräinen arvo on 3 600–6 500 euroa. Onpa oma vaihtoauto haarukan kummassa päässä tahansa, on autonvaihdossa tarvittava väliraha uuteen sähköautoon vielä melkoinen. Käytetty sähköautokaan ei ole vielä laajassa mitassa ratkaisu, sillä niitä ei ole juuri tarjolla.

Tuoreen autoalan raportin mukaan sähköautojen yleistymistä jarruttaa hankintahinnan lisäksi suppea latausverkosto. Varsinkaan kerrostaloissa latausmahdollisuutta ei yleensä ole. Epäkohta on myös työpaikkakiinteistöjen latauspaikkatarjonta ja julkinen latausverkosto, joka on suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella vielä suhteellisen harva.

Useimmille autoilijoille sähköauton hankkimisen edellytyksenä on auton latausmahdollisuus kotona.

– Latausmahdollisuuksissa on kyse muna-kana -ilmiöstä. Valtiovallan on syytä tukea taloyhtiöitä, kuntia ja yrityksiä, jotta latausinfran rakentaminen tehostuu. Toivottavasti tähän löytyy rahaa, jotta päästötavoitteisiin ja autokannan sähköistymiseen voidaan yltää, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio kiteyttää.

Kallio viittaa arviossaan Liikenne- ja viestintäministeriön ohjastamaan Fossiilittoman liikenteen tiekartta -raportin valmisteluun ja sen suositusten etenemiseen tuleviin budjettineuvotteluihin.

Marko Jokela