Asiakkaan ostama Sitikka oli niin rikki, että se ei enää startannut autoliikkeen pihasta

Asiakas osti 13 vuotta vanhan Citroënin autoliikkeestä. Hän ei päässyt sillä enää autoliikkeen pihasta kotiin.

Itä-Uudellamaalla asuva kuluttaja osti vuosimallin 2010 Citroën C3 -auton Vantaalla toimipaikkaansa pitävältä käytettyjen autojen myyntiin erikoistuneelta ketjulta. Autolla oli kaupantekohetkellä ajettu 128 600 kilometriä ja kuluttaja maksoi siitä 4 900 euroa.

Auton pienet ajokilometrit sekä sen huoltohistoria tekivät vaikutuksen kuluttajaan ja siksi kaupat syntyivät.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Myyjä sai auton käyntiin

Kun auton ostanut naishenkilö oli lähdössä kaupanteon jälkeen autoliikkeen pihasta, auto ei lähtenytkään enää käyntiin. Myyjä sai kuitenkin auton käynnistettyä ja kuluttajan kotimatka alkoi.

Pari päivää kauppojen jälkeen auto teki jälleen kepposet. Se ei enää lähtenyt käyntiin. Tästä hetkestä meni pari päivää, kun auton ostanut henkilö ilmoitti viasta automyyjälle. Autokaupoistakin oli kulunut vasta muutama päivä.

Virallisen reklamaation auton ostanut nainen teki autoliikkeelle noin viikko sen jälkeen, kun hän oli ensimmäisen kerran kertonut auton käynnistymättömyydestä autoliikkeelle.

Itä-Uudellamaalla oleva autokorjaamo tutki auton ja totesi siinä vian. Auton käynnistysongelmat johtuivat viallisesta starttimoottorista, siihen kytketystä sulakkeesta sekä myös auton akusta, se ei enää pitänyt virtaa ja oli myös viallinen.

Kaiken kaikkiaan vianetsinnästä ja sen korjaamisesta sekä uusista osista tuli auton ostajalle 635,90 euron lasku. Autoon uusittiin käynnistinmoottori sekä akku.

Normaali kulumista myyjän mielestä

Auton myynyt liike kiisti auton virheen sekä kuluttajan vaatimuksen ja viittasi auton ikään sekä siihen, että ikääntyessään autot kuluvat myös normaalisti. Kun hyvitystä ei automyyjältä tullut eikä ratkaisua osapuolten välille löytynyt, kuluttaja lähti ratkomaan asiaa kuluttajariitalautakunnan avustuksella.

Käytetyn tavaran kaupassa harvoin sovitaan siitä, millainen tavaran täytyy olla, joten osapuolten välisen sopimuksen sisällön perusteella kiistaa ei saatu ratkaistua. Tämän vuoksi kuluttajariitalautakunta alkoi ratkoa tapausta kuluttajasuojalain 5 luvun mukaan, jossa virhearvioinnin perustana on ostajan aiheelliset odotukset tuotteen kunnosta. Käytetyn ajoneuvon kaupassa kuluttajan tulee ottaa huomioon se, että ajoneuvo saattaa kohdata hyvinkin pian oston jälkeen korjaustarvetta eikä myyjä vastaa auton normaalista kulumisesta johtuvista vioista. Mutta jos korjaustarvetta ilmenee, korjauskustannukset eivät saa muodostua kuluttajalle kohtuuttoman korkeiksi ajoneuvon ikä, kauppahinta sekä sillä ajetut kilometrit huomioon ottaen.

Lisäksi auton huolto ja hoito vaikuttavat auton kuntoon.

Lautakunta suosittaa hyvitystä

Kuluttajariitalautakunnan mukaan asiassa tuli näytetyksi se, että autossa ilmeni vika heti kaupan jälkeen, eihän se käynnistynyt autoliikkeen pihalta. Lisäksi asiassa ei myyjän puolelta esitetty mitään sellaista, että auton ostanut henkilö olisi jollain tavalla menetellyt väärin siinä, minkä vuoksi auto ei enää lähtenyt käyntiin. Kuluttajariitalautakunnan mukaan varsin vähän ajettu Citroën C3 oli siis vikaantunut ja virheellinen kuluttajasuojalaissa tarkoitetulla tavalla.

Koska auto oli siis virheellinen, kuluttajariitalautakunta suositti asiassa myös hyvitystä ostajalle. Tässä kohtaa kuluttajariitalautakunta esittää kysymyksen, että onko ostaja saanut itselleen hyötyä siitä, että kaupan kohde on tullut ikäänsä ja ajomääräänsä parempaan kuntoon. Myyjäliikkeen tulee kuitenkn osallistua merkittäviin korjauskustannuksiin siten, että kuluttajan maksettavaksi jäävät kulut eivät ole yllättävän suuret, mutta kuluttaja ei myöskään saa hyvitystä normaalin kulumisen aiheuttamasta huolto- ja korjaustarpeesta.

Kun nämä edellä mainitut seikat otetaan huomioon, kuluttajariitalautakunta katsoi, että auton myyneen autoliikkeen tulee suorittaa auton ostaneelle henkilölle 150 euroa hinnanalennuksena ja korvauksena auton korjauskustannuksista.

Kuluttajariitalautakunnan antamat ratkaisut ovat suosituksia, eikä lautakunta ole tuomioistuin. Noin 80 prosenttia elinkeinonharjoittajista noudattaa kuluttajariitalautakunnan antamia suosituksia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy