Autoilija, kukkarollasi käydään – mutta onko tulevaisuuden ratkaisu kilometrivero?

Liikenteestä kerättävä europotti on nykyisin verotuskeinoin tulossa tiensä päähän liikenteen sähköistymisen edetessä. Autoliitto: pitääkö liikenteestä kerätä yhtä suuri veropotti kuin aiemmin?

Suomessa liikenteestä ja autoilusta valtion kirstuun kerättävä veropotti on kutistumassa. Hiilidioksidipäästöihin perustuva veromalli on tulossa tiensä päähän liikenteen päästöjen vähentyessä ja sähköistymisen edetessä. Muutoksia on luvassa todennäköisesti 2030-luvulla.

Kyseessä on mittava asia. Tieliikenteen merkitys valtion talouden kannalta on merkittävä, sillä tieliikenteestä kerätään vuosittain lähes kahdeksan miljardin euron verotulot.

Tieliikenteestä kerätään arvonlisäveron ohella erityisveroja, joista oleellisimmat ovat bensiinistä ja dieselöljystä perittävä polttoainevero, henkilö- ja pakettiautojen sekä moottoripyörien käyttöönotossa perittävä autovero sekä vuosittainen ajoneuvovero, joka koostuu perusverosta ja muilta kuin bensiinikäyttöisiltä autoilta perittävästä käyttövoimaverosta. Liikenteen suurimman erillisveron polttoaineveron määrä perustuu polttoaineen energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin. Myös ajoneuvovero ja autovero on porrastettu hiilidioksidipäästöihin.

On merkittävä poliittinen tulevien vuosien linjaus, tarvitseeko yhteiskunnan ylipäänsä jatkossa kerätä liikenteestä samanmoista veroeuropottia kuin aiemmin, kun käyttövoimamurros siirtää kuukausi kuukaudelta painopistettä fossiilisia polttoaineita käyttävistä polttomoottoriautoista kohti täyssähköisiä autoja.

Liikenteen sähköistyminen on ollut valtiovallan tavoite, jolla on saatu vähennettyä haitallisia päästöjä. Tähän päästöjen vähennyssavottaan ovat lähteneet jopa yllättävän hanakasti niin kotitaloudet kuin yrityksetkin autovalinnoissaan – etenkin kun ottaa huomioon, että täyssähköautot ovat vielä verraten kalliita hankintoja vastaaviin polttomoottoriautoihin verrattuna.

Vaikka autoilun verotus on muuttumassa, yksi pysyy: liikkumistarpeet.

Kotitaloudet ja yritykset tarvitsevat ajoneuvoja pystyäkseen hoitamaan arkensa ja kaikki siihen liittyvät askareet työmatkoista kauppareissuihin, harrastusmatkoista sukulointiin, opiskelusta lääkärikäynteihin – eikä kauppojen hyllyillä olisi ostettavaa ilman kumipyöräliikennettä.

Moottori on käsitellyt aihetta useaan otteeseen aiemminkin kuten esimerkiksi 19.5.2024 otsikolla Liikenteen verotus muuttuu – lisälasku uhkaa kaikkia.

Muutosaikeet poliittisesti herkkiä

Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa on kirjaus käynnistää liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistus liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteistyönä. Tämän edistymisestä ei ole vielä kovin näkyviä merkkejä, eikä ihme, sillä aihe on poliittisesti herkkä, verotus monimutkainen kokonaisuus ja seuraavat vaalitkin ovat jo näköpiirissä.

Kun Moottori tiedusteli uudistusaikeiden etenemisestä valtiovarainministeriöstä, oli vastauksen keskeisin anti seuraava: ”Koska hanke on jonkin verran jäljessä alun perin suunnitellusta aikataulusta, asia ei ole toistaiseksi edennyt uudelleen talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan.”

Vaikka verotuksen uudistamisen aikataulu ja yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa, jotakin on tulevaisuudessa tapahtumassa, siihen saa jokainen suomalainen autoilija ja kotitalous varautua. Ja aina kun verotusta muutetaan, syntyy voittajia ja häviäjiä.

Auto arjen mahdollistaja

Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö Autoliitto tähdentää, että tieliikenne ja sen toimivuus ovat Suomelle elintärkeitä. Noin 130 000 jäsenen Autoliitolla on kannalleen selkeät perusteet: tieliikenne kattaa noin 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja lähes 90 prosenttia kotimaan tavaraliikenteestä.

– Henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Syynä tähän on se, että Suomi on Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa henkilöauton käyttö on usein ainoa mahdollinen tapa hoitaa arjen liikkumis- ja tavarankuljetustarpeet, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen muistuttaa.

Voi kiteyttää, että henkilöauto on Suomessa kotitalouksien huoltovarmuuden takaaja.

– Sen varassa on omien ja autettavien terveyden- ja elintarvikehuollon palvelut. Sillä kuljetaan töihin, opiskelemaan ja harrastuksiin.

Onko pakko kerätä entistä veropottia?

Verotusta pohdittaessa Pasi Nieminen kannustaa poliitikkoja aidosti ja syvällisesti pohtimaan, voidaanko ja pitääkö liikenteestä kerätä jatkossa yhtä paljon veroja kuin aiemmin taloutta ja ihmisten liikkumista häiritsemättä.

Niemisen mukaan kysymys liikenteen tulevista veroratkaisuista kiteytyy siihen, painotetaanko ympäristönäkökohtia, jolloin ne eli kunnianhimoiset päästövähennykset voidaan saavuttaa vain liikenteen sähköistymisellä ja luopumalla valtiovallan fiskaalisista tavoitteista, joissa liikenteestä kerätään jatkossakin aiemman suuruinen potti veroeuroja, vaikka liikenteen käyttövoimien painotus muuttuu toivotusti fossiilisista polttoaineista sähköön.

– Kyseessä on ristiriita sen välillä, ollaanko liikenteestä keräämässä veroja fiskaalisin perustein vai onko tavoitteena liikenteen päästöjen vähentäminen. Nämä tavoitteet yhtäaikaisena ratkaisuna lyövät toisiaan korville, Nieminen kiteyttää.

Hänen mukaansa täytyisi miettiä, mitä muuta yhteiskunnan lohkoa tulisi verottaa nykyistä enemmän tai onko veropohjan laajentamiseksi mahdollisuuksia, jotta valtio saa kirstuunsa riittävästi euroja yhteiskunnan toiminnan rahoittamiseen.