19.5.2024

Liikenteen verotus muuttuu – lisälasku uhkaa kaikkia

Kuva Moottorin arkisto
EU:n uudet päästörajat tieliikenne 2030 2035 55 sähköautot päästökauppa

Autoilun sähköistymisen paineissa liikenteen verotus on muuttumassa. Kansalaisten kannalta on keskeistä, kallistuuko arkiliikkuminen ja kenen kukkarolla käydään?

Henkilöautoilu kehittyy yhä vähäpäästöisemmäksi ja sähköisemmäksi.

Jylläävä käyttövoimamurros luo paineita muuttaa liikenteen verotuksen painopisteitä. Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa on kirjaus käynnistää liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistus liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteistyönä.

Jos liikenteen verotusta muutetaan, tulee se näkymään liikkuvien kansalaisten kukkarossa – tavalla tai toisella. Ja aina kun verotusta muokataan, syntyy enemmän tai vähemmän savuavia raunioita. Savuverhon hälvettyä käy todeksi, ketkä kotitalouksista ja autoilijoista ovat muutoksen voittajia, ketkä häviäjiä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Auto on monelle ainoa mahdollisuus

Autoliitto tähdentää, että tieliikenne ja sen toimivuus ovat Suomelle elintärkeitä. Perustelut ovat selkeät: Tieliikenne kattaa noin 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteestä.

– Henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Syynä tähän on se, että Suomi on Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa henkilöauton käyttö on usein ainoa mahdollinen tapa hoitaa arjen liikkumis- ja tavarankuljetustarpeet, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen muistuttaa.

Suomalaiset tuottavat itse valtaosan liikkumispalveluistaan henkilöautolla

Hän myös tähdentää, että henkilöauto on Suomessa kotitalouksien huoltovarmuuden takaaja.

– Sen varassa on omien ja autettavien terveyden- ja elintarvikehuollon palvelut. Sillä kuljetaan töihin, opiskelemaan ja harrastuksiin.

Nieminen korostaa, että liikenteen verotuksen tulisi olla mahdollistavaa ja kilpailukykyä lisäävää.

– Se tosiasia, että suomalaiset tuottavat itse valtaosan liikkumispalveluistaan henkilöautolla, johtuu meidän olosuhteistamme ja yhteiskuntarakenteen erityispiirteistä. Joukkoliikenne ei näissä olosuhteissa ole kilpailukykyinen tai taloudellisesti kannattava vaihtoehto, Nieminen toteaa.

Hän tuo esiin valtiovarainministeri Matti Vanhasen työryhmän, joka laski vuonna 2021, että liikenteen sähköistymisen ja ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantuminen johtaa liikenteen verotulojen alenemiseen reaalisesti 1,7 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

– Ministeri Vanhanen kannustikin tuolloin poliittista järjestelmää pohtimaan, voidaanko liikenteestä kerätä jatkossa niin paljon veroja taloutta ja ihmisten liikkumista häiritsemättä.

Niemisen mukaan tiettyjen verolajien tuottojen aleneminen on tähänkin saakka johtunut siitä, että ihmiset ovat hankkineet käyttöönsä ympäristön kannalta parempia ajoneuvoja ja siten toimineet niin kuin heidän on oletettu toimivan.

Kaikilla ei ole varaa sähköautoon

Käyttövoimia riittää valittaviksi, onpa autoilija hankkimassa uutta tai käytettyä autoa: on bensiinin ja dieselin voimin eteneviä polttomoottoriautoja, on kaasuautoja ja ladattavia hybridejä, joilla voi ajaa jopa merkittävän osan arkiajoista sähköllä. Tarjolla olevien täyssähköautojen toimintamatkat ovat kohentuneet ja riittävät jo monelle ja moneen tarpeeseen.

Yksinkertaista sähköistyminen ei ole, sillä kotitalouksilla ei ole välttämättä varaa vaihtaa autojaan tai vaihtaa laisinkaan. Suomessa vuosittain myytävistä henkilöautoista valtaosa, viisi kuudesta, on käytettyjä autoja.

Omasta vanhasta polttomoottoriautosta kun ei uuteen tai käytettyyn täyssähköautoon vaihdettaessa saa niin paljoa, että väliraha olisi kotitalouden taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa.

Sähköautojen vielä korkeiden hankintahintojen lisäksi kysynnän hidasteena ovat rajalliset kotilatausmahdollisuudet eikä julkinen latausjärjestely ole kaikille tai kaikilla asuinalueilla aito vaihtoehto.

Pasi Nieminen tuo esiin, että odotukset täyssähköautojen markkinaosuudesta ovat laskussa koko Euroopassa.

– Tämä näkyy autonvalmistajien viimeaikaisissa ilmoituksissa jatkaa polttomoottoriautojen valmistusta aiempia suunnitelmia pidempään.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) avasi omaa ajatteluaan Helsingin Sanomissa 13.3.2024

muistuttamalla, että yksi syy kokonaisveroasteen laskuun on liikenteen sähköistyminen ja seurannaisvaikutuksina polttoaineverojen ja autoveron tuottojen supistuminen. ”On selvää, että jatkossa sähköautoilijoiden verotaakka nousee nykyisestä”, Purra linjasi, muttei ottanut kantaa siihen, millä tavalla tämä käytännössä toteutettaisiin.

Hallitukselta keppiä ja porkkanaa

Liikenne sai osansa valtiontalouden kuripaketista, kun Orpon hallitus huhtikuun puolivälissä linjasi valtiontalouden leikkauksista ja veronkorotuksista lähivuosiksi. Moottori uutisoi aiheesta tuoreeltaan 17.4.

Yksi muutoksista on aie korottaa täyssähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoverotusta. Ajoneuvoveron nosto lisää ladattavien autojen käyttökustannuksia vuodesta 2026 alkaen sähköautojen osalta noin 60 eurolla vuodessa ja ladattavien hybridien osalta noin 90 eurolla vuodessa.

Verokannuste moninkertaisti täyssähköisten työsuhdeautojen kysynnän vuonna 2021

Hallitus linjasi toisaalta kehysriihessään – laajalti toivotusti –, että täyssähköisten työsuhdeautojen verokannustetta jatketaan vuosina 2026–2029. Kannuste tarkoittaa autoilijan kannalta sitä, että täyssähköauton verotusarvosta vähennetään tuloverotuksessa 170 euroa kuukaudessa. Autoalan Tiedotuskeskuksen helmi–maaliskuussa teettämän tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes täyssähköisen työsuhdeauton hankkineista jatkaisi täyssähköisellä työsuhdeautolla ajoa, mikäli verokannuste poistuisi kokonaan.

Autoalan mukaan verokannuste moninkertaisti täyssähköisten työsuhdeautojen kysynnän vuonna 2021. Vuosina 2021–2023 käyttöön on otettu noin 15 000 uutta täyssähköistä työsuhdeautoa, joista autoalan arvion mukaan 8 300 on hankittu verotusarvon alentamisen kannustamana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoilu ja liikenne lypsylehmänä

Hallitus päätti huhtikuussa kehysriihessä arvonlisäveron korotuksesta 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Korotus tulee voimaan syysluun alussa. Tämä veronkorotus lisää omalta osaltaan autoilun kuluja, nouseehan esimerkiksi bensan litrahinta hieman tämän vuoksi. Uuden auton hinta kallistuu tietty sekin. Useat taloustieteilijät ovat tuoneet hallituksen linjauksen jälkeen julki kantansa, jonka mukaan arvonlisäveron korotus on omiaan heikentämään talouskasvua sekä yritysten ja kotitalouksien taloudellista toimeliaisuutta.

Liikenne on valtiolle oiva lypsylehmä, sillä liikenteestä vuosittain kerättävillä noin 8 miljardilla eurolla katetaan Suomen valtion tuloista noin kuudennes. Jos lasketaan ilman arvonlisäveroja, on summa noin 4,5 miljardia euroa.

Käyttötesti Peugeot 308 SW Hybrid 180 EAT8

Liikennelehmää ei voi lypsää loputtomiin.

Autotuojien yhdistyksen toimitusjohtaja Tero Kallio tähdentää, että liikenteestä kerätystä 8 miljardista eurosta vain noin kaksi miljardia palaa liikenteeseen, josta puolet eli miljardi tieliikenteeseen – loput menevät valtion budjetissa oleviin esimerkiksi tulonsiirtoihin ja palveluihin.

Kallio muistuttaa, että Suomi on EU-vertailussa liikenteen verotuksen osalta yksi kireimmin verotetuista maista.

– Liikennelehmää ei voi lypsää loputtomiin ilman, että se näkyy taloudellisessa toimeliaisuudessa ja työvoiman liikkuvuudessa. Suomessa liikkuminen on kallista – jotkut puhuvat jo liikenneköyhyydestä.

Liikenteen verotuksen tulevat uudistukset huolettavat myös elinkeinoelämää, jonka yhteisestä liikenne- ja viestintäministeriölle sekä valtiovarainministeriölle toimitetusta muistiosta Moottori uutisoi vastikään.

Yksityisautoilusta muistiossa kiteytetään: ”Henkilöliikenteen kustannuksilla on laajat yhteiskuntataloudelliset ja hyvinvointivaikutukset, sillä liikenteen hinnoittelu ja liikkumismahdollisuudet vaikuttavat muun muassa työssäkäyntiin, asiointimahdollisuuksiin ja vapaa-ajan viettoon.”

Päästöt vähentyneet huimasti

Liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on hieman alle viidennes. Henkilöautojen osuus Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 9–11 prosenttia.

Viime vuosina uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet rivakasti. Uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt alenivat vuonna 2023 keskimäärin 64 grammaan kilometriltä. Vielä vuonna 2022 keskipäästöt olivat 89 grammaa kilometriltä.

– Vielä vuonna 2020 keskipäästöt olivat noin 123 grammaa, joten päästöt ovat viimeisimmän kolmen vuoden aikana lähes puolittuneet. Henkilöautokannan keskipäästöt ovat noin 183 grammaa kilometrille, liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta taustoittaa.

Liikennekäytössä oleva henkilöautokanta vuoden 2023 lopussa oli kooltaan 2,79 miljoonaa autoa. Se jakaantui käyttövoimien suhteen seuraavasti: 1,82 miljoonaa bensiiniautoa, 695 000 dieselautoa, 135 000 ladattavaa hybridiä, 16 400 kaasuautoa ja 83 800 täyssähköautoa.

Täyssähköautoja on siis vasta kolmisen prosenttia autokannasta, eikä ihme, olihan uuden sähköauton keskihinta viime vuonna 56 000 euroa eli selvästi enemmän kuin vastaavan polttomoottoriauton.

Hallitus jatkaa arjen kustannuksia lisäämättömiä toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi

Veroeurotkin vähenevät

Osa autoilijoista on käyttäytynyt päästöjen vähentämistavoitteiden ja valtiovallan toiveiden mukaisesti eli siirtynyt polttomoottoriautoilijoista sähköautoilijoiksi. Luonto kiittää, mutta hiilidioksidipäästöihin perustuva veromalli notkahtaa, veroeuroja kertyy vähemmän.

EU-maiden kanssa sovittua ns. taakanjakosektorin päästötavoitetta Suomi ei voi omalla päätöksellään muuttaa. Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvaatimus on 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos tätä tavoitetta ei saavuteta, joutuu Suomi hankkimaan muilta EU-mailta taakanjakosektorin päästöoikeuksia. Ja ne maksavat paljon.

Päästöjen vähentämisestä hallitusohjelma toteaa seuraavasti: ”Hallitus jatkaa arjen kustannuksia lisäämättömiä toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, kuten kaasu- ja sähköautolatausverkoston kehittämistä ja käyttövoimamuutoksen helpottamista erityisesti raskaassa liikenteessä sekä henkilöautojen käyttövoimien veroporrastuksilla. Helpotetaan latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin ja fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen konvertointia sekä henkilö- että raskaassa liikenteessä.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköautoistakin kertyy verotuloja

Sähköautot eivät ole Tero Kallion mukaan verotuksen vapaamatkustajia, kerryttäväthän ne valtiolle arvonlisäverotuloja ja ajoneuvoverotuloja.

– Autoverokertymä oli viime vuonna noin 380 miljoonaa euroa. Uusien henkilöautojen myynnistä kertyi viime vuonna arviolta 830 miljoonan euron arvonlisäverotulot, joista noin 340 miljoonaa kerättiin täyssähköautoista.

Autoalan mukaan uudesta Suomessa ensirekisteröitävästä sähköautosta kertyy valtiolle arvonlisäverotuloja keskimäärin 11 600 euroa. Vastaavasti uudesta ensirekisteröitävästä bensiiniautosta veroa kerätään keskimäärin 9 500 euroa. Tästä noin 3 700 euroa on autoveroa ja noin 5 800 euroa arvonlisäveroa.

Polttomoottoriautoilla ajetaan pitkään

Sähköautojen mallivalikoimaa ja tarjontaa on laajentanut EU:n linjaus uusien autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista. EU-linjauksen mukaan uutena rekisteröitävien henkilö- ja pakettiautojen tulee viimeistään vuonna 2035 olla nollapäästöisiä. Säädös edellyttää käytännössä, että kaikki uudet autot ovat vuodesta 2035 alkaen sähkö- tai vetykäyttöisiä tai käyttävät polttoaineena yksinomaan synteettisiä hiilineutraaleja polttoaineita.

Autoalan laatiman Ennuste eri käyttövoimien yleistymiselle – tiekartta vuoteen 2040 -raportin

mukaan valtaosa suomalaisten autoista on vielä pitkään polttomoottoriautoja, vaikka uusien polttomoottoriautojen myynti loppuisikin vuonna 2035.

”Kahden miljoonan polttomoottoriauton raja alitettaisiin käyttövoimaennusteen mukaan vuonna 2032 ja vielä vuonna 2040 autokannassa ennakoidaan olevan noin 1,2 miljoonaa polttomoottoriautoa”, raportissa arvioidaan.

Sähköautojen määrä lisääntyy, mutta autokaupan hiipuessa ja uusien sähköautojen loiventunut myyntikäyrä lisää epäuskoa, että Suomen kunnianhimoiset liikenteen sähköistymistavoitteet toteutuisivat. Niiden eli Sanna Marinin (sd) hallituksen vuonna 2019 laatiman Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan vuonna 2030 Suomen tieliikenteen henkilöautoista jopa 700 000 olisi ladattavia ja niistä autoista valtaosa täyssähköautoja.

Lähteet: Valtioneuvosto / Fossiilittoman liikenteen tiekartta, Autoalan Tiedotuskeskus / Ennuste eri käyttövoimien yleistymiselle – tiekartta vuoteen 2040

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentit (1)

  • HANNU MEIJER

    Käyttövoimavero on todellakin aikansa elänyt vero, joka ei perustu muuhun kuin dieselauton omistamiseen. Kun vanhasta autosta on aikoinaan maksettu ajoneuvovero niin tälle autolle ei pidä jälkeenpäin suunitella uusia veroja. Liikenteen verotus on vero, jota eri puolueet ovat aina keksineet uusia veroja, eikä koskaan edellisiä veroja ole poistettu. Tämä on johtanut liikenneveron monimutkaiseen ja sekavaan verotukseen. Liikenteen verotus vaatisikin perusteellista uudistamista ja yksinkertaistamista.

Kommentoi artikkelia