Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
11.5.2024

Elinkeinoelämä veroaikeista: Henkilöliikenteen kustannuksilla on laajat vaikutukset

Teksti Marko Jokela
Kuva Moottorin arkisto

Veropohjan sulamisen taustalla on ajoneuvojen energiatehokkuuden paraneminen, uusiutuvien polttoaineiden yleistyminen ja ensirekisteröityjen autojen määrän väheneminen.

Liikenteen verotuksen tulevat uudistukset huolettavat elinkeinoelämää, joka muistuttaa yhteisessä muistiossaan, että kyse on ihmisten arjen edellytysten lisäksi Suomen kansantalouden kilpailukyvystä.

Liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistamisen käynnistäminen on muistion mukaan tärkeää, sillä liikenteen veropohja on kaventumassa liikenteen käyttövoimamurroksen ja puhtaan siirtymän edetessä. Veropohjan sulaminen on peräisin ensisijaisesti ajoneuvojen energiatehokkuuden paranemisesta, uusiutuvien polttoaineiden yleistymisestä ja ensirekisteröityjen autojen määrän vähenemisestä.

Liikenteen verotus nojaa toisaalta polttoaineiden valmisteveroihin ja toisaalta autojen hankinnasta kerättävään autoveroon ja autojen käytöstä kerättäviin ajoneuvoveroihin.

Liikenteestä kerätään lisäksi merkittävä summa veroja arvonlisäveroina ja vakuutusmaksuveroina.

Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa linjataan liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksen käynnistämisestä, jota varten on tarkoitus perustaa liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön edustajista koostuva virkamiestyöryhmä.

Elinkeinoelämän laatima muistio on toimitettu näille kahdelle ministeriöille. Muistiossa korostetaan, että teknologian nopea ja jatkuva kehitys on syytä ottaa huomioon tulevaisuuden verotusjärjestelmää luotaessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Verotuksen monet tavoitteet

Kannanotossa tähdennetään, että liikenne on johdettua kysyntää, joten liikenteen hinnoittelun muutokset vaikuttavat taloudelliseen ja yleiseen toimeliaisuuteen. Ensinnäkin tavaroiden kuljetuksen verorasitus vaikuttaa suoraan yritysten logistiikkakustannuksiin ja yritysten kilpailukykyyn, sijoittumispäätöksiin ja toimitusketjuihin.

Turku keskiaikailee

Yksityisautoilun osalta kiteytetään seuraavasti: ”Henkilöliikenteen kustannuksilla on laajat yhteiskuntataloudelliset ja hyvinvointivaikutukset, sillä liikenteen hinnoittelu ja liikkumismahdollisuudet vaikuttavat muun muassa työssäkäyntiin, asiointimahdollisuuksiin ja vapaa-ajan viettoon.”

Yksityisellä autoilulla on merkitystä myös kotimaan matkailun näkökulmasta, liikutaanhan vapaa-ajan matkoilla valtaosin autolla.

Ennakoitavuutta ja teknologianeutraaliutta

Muistiossa kirjataan elinkeinoelämän näkökulmasta toiveita ja tavoitteita. Niitä ovat esimerkiksi seuraavat:

Vero- ja maksujärjestelmän tulisi olla ennakoitava ja mahdollisimman teknologianeutraali, jotta liikenteen päästövähennykset olisi mahdollista aikaansaada kustannustehokkain ja kilpailukykyä parantavin toimenpitein.

Verotuksen tulee suosia vähäpäästöisiä ratkaisuja teknologianeutraalisti siten, että verotus tunnistaa myös hiilineutraalien synteettisten ja uusiutuvien polttoaineiden edut.

Verorakenteen tulisi edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksia.

Verotuksen uudistamisessa on otettava huomioon myös valmisteilla oleva polttoainejakelun päästökauppa – liikenteen päästöjä ei pidä hinnoitella kaksinkertaisesti.

Käyttövoimamurrosta ja ajoneuvokannan uudistamista tulisi edistää verotuksen keinon. Verorakenteen uudistuksessa tulee varmistaa käyttövoimamurroksen eteneminen ja vahvistaa liikenteen sähköistymisen sekä biometaanin, uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden ja vedyn liikennekäytön kannusteita.

Käyttövoimamurros tahmaa

Muistio nostaa kissan pöydälle: liikenteen käyttövoimamurros on vasta alkumetreillä. Autokannasta tällä hetkellä hieman alle 4 prosenttia kulkee vaihtoehtoisella käyttövoimalla.

Muistio vertaa tilannettamme varsin vauraaseen naapurimaa Norjaan, tuohon Euroopan ja maailman johtavaan sähköautomaahan. ”Esimerkiksi Norjassa valmistellaan parhaillaan siirtymää sähköisen liikenteen verotukseen, kun noin neljännes autokannassa olevista autoista on sähkökäyttöisiä. Suomi on 7–8 vuotta jäljessä Norjan sähköistymiskehityksestä.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Verotuksen taso on korkea

Liikennesektorilta on muistion mukaan kerätty viime vuosikymmeninä erillisveroina vuosittain 4–5 miljardia euroa. Liikenteen verotus on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna kireää.

”Esimerkiksi Ruotsi verottaa liikennettä kansantuloon nähden 40 prosenttia vähemmän kuin Suomi. Ymmärrämme julkisen talouden haasteet, mutta toisaalta liikenteen korkea verotaso heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä, tekee kotimaassa liikkumisen kalliiksi ja vähentää taloudellista toimeliaisuutta.”

Nämä tahot mukana muistiossa

Muistion ovat allekirjoittaneet seuraavat tahot: Autoalan Keskusliitto, Metsäteollisuus ry, Autotuojat ja -teollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, ITS Finland ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Kaupan liitto, Suomen Taksiliitto ry, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät, Linja-autoliitto ry, Teknisen Kaupan Liitto, Logistiikkayritysten Liitto ry, Teknologiateollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Yhteinen Toimialaliitto ry sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi